Raskaus Odotusaika
04/09/2015

Painonnousu ja odotus: näin estät lihomisen raskausaikana

Voiko raskausaikana syödä kahden edestä? Ikävä kyllä ei. Lue, mitä äidin lihominen voi tehdä vauvalle – ja kuinka paljon lisäenergiaa odottaja todellisuudessa tarvitsee.

Painonnousu ja odotus: näin estät lihomisen raskausaikana

Voiko raskausaikana syödä kahden edestä? Ikävä kyllä ei. Lue, mitä äidin lihominen voi tehdä vauvalle – ja kuinka paljon lisäenergiaa odottaja todellisuudessa tarvitsee.

Odottavat äidit – ja naiset ylipäänsä – ovat Suomessa lihavampia kuin koskaan aiemmin. Monella naisella lihominen alkaa juuri raskausaikana, eikä liikakiloista pääse eroon edes vauvan synnyttyä. Melkein puolet suomalaisista naisista on nykyään ylipainoisia.

Yllättävän moni odottaja uskoo vieläkin vanhaan sanontaan, että raskauden aikana saa syödä kahden edestä. Todellisuudessa odottaja tarvitsee vain 300–400 lisäkaloria vuorokaudessa – ruisvoileivän, lasin rasvatonta maitoa ja hedelmän.

– Jos äiti ei jaksa tai voi liikkua, lisäenergiaa ei tarvitse senkään vertaa. Alkuraskaudessa riittää, kun syö saman verran kuin ennenkin. Elimistö pitää huolen, että sikiö saa tarpeeksi ravintoa, kliinisen ravitsemustieteen dosentti Kirsi Laitinen Turun yliopistosta sanoo.

Lue, millaista ravintoa odottava äiti tarvitsee.

Äidin lihominen altistaa vauvan sairauksille

Kirsi Laitinen on huolissaan odottavien äitien lihomisesta. Hänen mukaansa herkuttelu raskausaikana on paljon kauaskantoisempi juttu kuin äidin hetkellinen mielihyvä.

– Tutkimuksissa on todettu, että lapsen sairastumisriski aikuisikään saakka muodostuu jo raskauden aikana. Äidin huono ruokavalio voi altistaa lapsen esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeille sekä diabetekselle. Jos äiti lihoo paljon, lapsen riski lihavuuteen kasvaa.

Raskausajan lihomisella on paljon muitakin vaikutuksia kuin raskausdiabeteksen riski.

– Sikiö saattaa kasvaa niin suureksi, että synnytyksessä tulee ongelmia. Sektion todennäköisyys nousee, jos iso vauva ei mahdukaan ulos alakautta. Ääritapauksessa äidin lihominen voi aiheuttaa sikiölle jopa kehityshäiriöitä, Laitinen muistuttaa.

Äidille lihominen voi tarkoittaa lisäksi kohonnutta verenpainetta ja raskausmyrkytyksen vaaraa. Ylipainoisten äitien on usein vaikeampaa toipua synnytyksestä, mikä saattaa vaikuttaa imetyksen käynnistymiseen ja onnistumiseen.

Puhumattakaan siitä, että mitä enemmän ylimääräisiä kiloja tulee, sitä helpommin ne jämähtävät kehoon.

Lue lisää liikunnasta raskausaikana.

Miksi kaikki odottajat eivät liho?

Raskaana olevien painonnousussa voi olla hyvinkin suuria yksilöllisiä eroja.

– Runsaalle lihomiselle ei aina löydy selkeää selitystä. Raskauden aikana hormonaalinen tasapaino muuttuu siten, että keho pyrkii varastoimaan energiaa. Äidille kertyy rasvavarastoja, joita on tarkoitus hyödyntää imetyksen aikana, Laitinen sanoo.

– Myös turvotukset voivat selittää suurta painonnousua. On hyvä muistaa, että myös varsinaisten aterioiden ja välipalojen määrällä ja laadulla on merkitystä.

Lue lisää raskausajan mieliteoista.

Sopiva painonnousu: 12 kiloa

Raskausaikana äidin kehoon muodostuu uutta kudosta, kuten sikiö, istukka, lapsivesi. Lisäksi äidin omat kudokset, kuten rinnat ja kohtu, kasvavat. Myös veren määrä lisääntyy. Pieni osa kiloista on äidin lisääntynyttä rasvakudosta, jota keho tarvitsee valmistautuakseen imetykseen.

Normaalipainoiselle sopiva painonnousu on 11,5–16 kiloa. Ylipainoisen (painoindeksi 25–30) ei pitäisi lihoa kuin 7–11 kiloa. Jos painoindeksi on yli 30, lisäkiloja ei tarvitse tulla kuin 5–9.

Lue lisää raskausajan painonnoususta.

Avainsanat

Kommentit

Suomessa margariinileipä, puuro ja rasvaton maito perustuu maatalouspolitiikkaan, EI terveyttä edistävään ruokavalioon, tieteellisestä tutkimuksesta puhumattakaan.

Viljavalmisteita ei raavaskaan mies tarvitse kahta leipäpalaa, yhtä pasta-annosta tai yhtä puurolautasellista enempää päivässä, sillä muuten ei jaksa syödä kasviksia riittävästi päivässä, joita tulisikin olla jokaisella aterialla puolet aterian koosta.

Viralliset ravitsemussuositukset yli 2 vuotiaalle ovat:

Päivittäisestä energiasta 40% pitää tulla hyvistä rasvoista. Aikuisen naisen n. 70kg ravinnossa tämä tarkoittaa lähes 100 grammaa rasvoja.

Hyviä rasvoja ovat: villi kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut luomu kasviöljyt tummassa lasipullossa, koska ainoastaan kylmäpuristettu kookosöljy kestää valoa, mutta muut ei. Eläinrasvat (luomu, niittyliha ja riista ovat parhaimpia). ÄLÄ SYÖ margariinia.

Proteiinia tulisi saada 1-2 grammaa per painokilo (normaali paino). 100 grammaa lihaa tai kalaa sisältää n. 25 grammaa proteiinia, yksi kananmuna n. 7 grammaa ja 1dl maitoa, piimää, viiliä tai jogurttia 3 grammaa.

Ja paljon kasviksia, hedelmiä, vihanneksia, juureksia, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja. Aikuisella vähintään 500 grammaa päivässä, mutta mieluummin 1000 grammaa.

Ja juo ainoastaan vettä, ei maitoa, ei limsaa, ei sokerimehuja, ei kivennäisvesiä tai mitään muutakaan. Valio ei kerro, miten maito prosessoidaan. Moni pystyy käyttämään ulkomaisia maitotuotteita, mutta suomalaisia ei, joten suomessa maito pilataan joko prosessoinnilla tai lehmien rehu pilaa maidon. Suomessa ei maitoa tutkita, eikä sen vaikutuksia terveyteen. Suomessa maito on pelkkää maatalouspolitiikkaa, ei muuta.

Tämä suositus ei täyty mitenkään edes laitosruokailussa.

Vain alle 10 % suomalaisista syö suositusten määrän kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja päivässä. Osa ei lainkaan ja loput siltä väliltä.

Hyvällä ruokavaliolla, riittävällä liikunnalla, riittävällä levolla, hyvällä yöunella ja ravintolisien käytöllä voitaisiin ehkäistä paljon terveydenhuollon kuluja. Nykyinen hoitojärjestelmä on kuitenkin jo lääkärikoulutuksesta alkaen niin lääkehoitokeskeinen, että muutos tuskin tulee tapahtumaan. Ja media ja virallinen taho kyllä varmistaa, että Matti ja Maija Meikäläinen aloittaa jatkossakin aamunsa mikropuurolla rasvattoman maidon kera ja nauttii päivän aikana runsaasti margariinileipiä :(

Maailman vauraimmassa maassa syödään ala-arvoista ruokaa myös päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla. Länsimainen lääketiede ei suostu ottamaan ravitsemusta terveydenhoidon osaksi. Ruokapyramideilla ei tehdä mitään, jos ei konkretiaa ravitsemuksesta saada toiminnan tasolle.

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.