Raskaus Odotusaika
23/01/2017

Raskaus ahdistaa – onko se normaalia vai haenko apua?

Odottajan mieliala voi heitellä ja tuleva äitiys pelottaa. Jos kiintymys tulevaa vauvaa kohtaan lähtee syntymään, ollaan kuitenkin yleensä turvallisilla vesillä.

Raskaus voi ahdistaa ja huolestuttaa aika ajoin paljonkin. Jos ilon tunteet ovat kokonaan kateissa ja olo välinpitämätön tai hyvin kielteinen tulevaa vauvaa kohtaan, kannattaa hakea apua.

Raskaus ahdistaa – onko se normaalia vai haenko apua?

Odottajan mieliala voi heitellä ja tuleva äitiys pelottaa. Jos kiintymys tulevaa vauvaa kohtaan lähtee syntymään, ollaan kuitenkin yleensä turvallisilla vesillä.

Raskauteen liittyy jo hormonitasojen muutosten vuoksi mielialavaihteluja: tulevaa äitiä voi jännittää ja ahdistaakin, mutta raskaus on yleensä myös iloinen asia. Moni miettii myös, onko syntyvä lapsi terve, ja millainen hän on? Valvottaako vauva paljon, ja miten silloin itse jaksaa?

Huolen ja ahdistuksen aiheita voivat tuoda myös hyvän äitiyden ihanteet, jotka voivat tuntua jo etukäteen kovin vaativilta. Parisuhde voi joko tuoda tukea tai aiheuttaa ahdistusta.

Osaa odottajista alkaa jo alkuraskaudessa mietityttää sekin, miten synnytyksestä selviää.

Ahdistus ja masennus voivat liittyä muutokseen

On tavallista, että raskauteen liittyy mielialavaihteluja ja psyykkistä kuormitusta. Jos kuitenkin mieli on jatkuvasti kovin masentunut, ahdistunut ja iloton, kannattaa hakea apua.

– Psyykkiset tekijät vaikuttavat siihen, miten odottaja jaksaa pitää itsestään huolta, ja se vaikuttaa kohdussa kehittyvään sikiöön, sanoo Taysin Perhe- ja pikkulapsipsykiatrian yksikön apulaisylilääkäri, LT Reija Latva.

Masennukselle altistavat odottajan nuori ikä, yksinhuoltajuus, päihdeongelmat ja se, jos raskaus on suunnittelematon. Tukiverkostojen puute, aiemmat traumat, aiempi masennus ja parisuhdeongelmat lisäävät nekin masennusriskiä.

Odotus voi ahdistaa, vaikka vauva olisi hartaasti toivottu, sillä etenkin esikoisen syntymä on suuri elämänmuutos.

Lue myös: Mitä jos raskausmaha inhottaa ja ahdistaa? Perheterapeutti vastaa

Jos raskaus tekee mieli kieltää, hae apua

Jos äidin tekee mieli kieltää koko raskaus tai tunteet tulevaa lasta kohtaan ovat hyvin kielteisiä tai välinpitämättömiä, apua tulisi hakea. Tunteistaan voi puhua neuvolassa, josta voi saada lähetteen psykologille.

Äidin kiintymys sikiöön on myöhemmän äidin ja vauvan välisen kiintymyssuhteen pohja, joten se on tärkeä asia. Kiintymyksen kehitys alkaa jo odotuksen alusta, sulautumisvaiheesta, jossa odottaja kokee yleensä sikiön osaksi kehoaan ja haluaa suojella tätä.

Jos näin ei ole eikä kiintymys sikiöön vahvistu, lapsen synnyttyä äitiys voi tuntua haasteelliselta. Heikko kiintymys syntyvään lapseen on noin 10–15 prosentilla odottajista.

Kiintymystä voi vahvistaa myös tietoisesti: uteliaisuus tulevaa vauvaa kohtaan ja pohdinnat siitä, millainen hän on, voivat vahvistaa kiintymyksen tunnetta. Ultraäänikasvokuvan näkeminenkin voi auttaa vahvistamaan kiintymystä.

Lue myös: Nämä 6 asiaa odottaja kuulisi mielellään

Itsensä hoitaminen on rakkautta syntyvää vauvaa kohtaan

Itsensä hoitaminen on suurinta rakkautta syntyvää lasta kohtaan, eikä energiaa kannattaisi kuluttaa avun tarpeen häpeämiseen. Mielen sairaudet voi nähdä samantapaisina hoitoa vaativina tiloina kuin fyysiset sairaudet.

Hyvän kiintymyssuhteen luominen lapseen on olennaisen tärkeää, koska se luo pohjan hänen koko myöhemmälle elämälleen.

Keskustele: Toivottu raskaus, silti ahdistaa

Mielenterveyshäiriö voi pahentua raskausaikana

Jos odottajalla on ollut jo ennen raskautta mielenterveysongelmia, hänen kannattaisi puhua asiasta avoimesti heti ensimmäisellä neuvolakäynnillä, sillä ongelmat voivat pahentua raskausaikana.

Mielenterveysongelmille voivat altistaa perintötekijät ja / tai esimerkiksi vaikea kasvuympäristö tai oma, etäinen äitisuhde, joka kuitenkin toimii pohjana kehittyvälle äitiydelle. Osa odottajista kärsii masennusta ja ahdistusta harvinaisemmista mielenterveyshäiriöistä: syömishäiriöstä, kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, epävakaasta persoonallisuushäiriöstä tai psykoosista.

– Suurin osa näistä mielenterveysongelmista saattaa vaikuttaa raskaudenaikaisen kiintymyssuhteen kehittymiseen, Taysin Perhe- ja pikkulapsipsykiatrian yksikön apulaisylilääkäri, LT Reija Latva sanoo.

Näissäkin tilanteissa odottajaa voidaan kuitenkin auttaa terapialla sekä lääkkeillä hoitavan lääkärin harkinnan mukaan. Yksin ei pidä jäädä.

Hoidon tuella hyvä kiintymyssuhde vauvaan voi syntyä eikä peli ole menetetty, vaikka raskausaika tuntuisikin vaikealta.

Lähteet: LT Reija Latvan luento ”Lastenpsykiatrille? Eihän vauva ole vielä edes syntynyt!” Lääkäripäivillä 12.1.2017.
Äidit irti masennuksesta -yhdistyksen artikkeli Raskas, raskaampi, raskain 

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.