Raskaus Odotusaika
12/01/2014

Raskausdiabetes

Raskausdiabetekseen sairastumisen riskiä voi vähentää terveellisellä ruoalla ja liikunnalla.

Raskausdiabetes

Raskausdiabetekseen sairastumisen riskiä voi vähentää terveellisellä ruoalla ja liikunnalla.

Kun espoolainen Ayda Meskanen, 35, vasta haaveili kolmannesta lapsesta, hän jo tiedosti kuuluvansa raskausdiabeteksen riskiryhmään. Ayda oli sairastanut raskausdiabeteksen ensimmäisessä raskaudessaan, ja kiloja oli kertynyt kahden tyttären myötä reippaasti.

Raskausdiabeteksen ehkäisy on tehokkainta, jos sen aloittaa jo ennen raskautta. Silloin elintapojen muutokset, kuten liikunnan lisääminen, onnistuvat parhaiten. Ayda sopi siis täydellisesti koehenkilöksi Radiel-hankkeeseen, jonka tavoitteena on saada korkean diabetesriskin äitejä muuttamaan elintapojaan jo raskauden suunnitteluvaiheessa.

Ayda kävi ensimmäisellä neuvontakäynnillä puoli vuotta ennen raskaaksi tuloaan. Nyt, lähes kaksi vuotta myöhemmin, hankkeen tutkimushoitajan Pirkko Haapasen vastaanotolla Jorvin sairaalassa istuu 20 kiloa kevyempi Ayda, joka on kahden tyttären lisäksi puolivuotiaan Ertu-pojan äiti. Ruokaremontin ja liikunnan ansiosta paino putosi jo raskausaikana viisi kiloa ja ”loput jäivät synnytyssaliin”.

– Opettelin syömään viisi ateriaa päivässä, kun ennen söin vain kolme. Ei ollut enää nälkä koko ajan, ja jaksoin hirmu hyvin, Ayda kertoo.

– Aloitin vesijuoksun jo ennen raskautta ja lisäsin kävelyä. Kun sain askelmittarin, tuli iso motivaatio hyötyliikuntaan. Huomasin, että askeleita kertyi huomattavasti enemmän, kun vaihdoin hissin portaisiin ja jätin auton parkkihallin toiseen laitaan. Varotoimista huolimatta Ayda sai Ertua odottaessaan raskausdiabeteksen, mutta se pysyi kurissa pelkällä ruokavaliolla, eikä Ertulla ollut minkäänlaisia sokeriongelmia synnytyksen jälkeen.

Riski äidille ja lapselle

Raskausdiabeteksesta on viime vuosina puhuttu paljon, koska sitä esiintyy jatkuvasti enemmän. Syynä tähän on ennen kaikkea nuorten naisten ylipainon lisääntyminen.

Vuonna 2008 raskausdiabeteksen sairasti 9,6 prosenttia synnyttäjistä ja 2,2 prosenttia odottajista tarvitsi insuliinihoitoa. Raskaus on elimistölle stressitila, joka muistuttaa metabolista oireyhtymää. Insuliiniherkkyys pienenee, verenpaine ja veren rasva-arvot nousevat ja sympaattinen hermosto aktivoituu, mikä tarkoittaa sitä, että elimistö käy ikään kuin ylikierroksilla. Tämä tapahtuu siksi, että vauva saisi tarpeeksi energiaa ja kehittyisi, ja muutokset myös valmistavat äitiä synnytykseen.

– Terveen naisen elimistö kestää tämän hyvin. Mutta jos äiti on ylipainoinen tai hänellä on jo lähtötilanteessa korkea verenpaine tai sokeriarvojen muutoksia, raskauden aiheuttama lisärasitus saa hänet sairastumaan, kertoo hankkeen tutkija Saila Koivusalo HUS:ista.

– Kun raskauden aiheuttama rasitus poistuu, useimmat äidit paranevat, mutta siemen raskausdiabetekselle ja kakkostyypin diabetekselle jää. 50–70 prosenttia näistä äideistä sairastuu kakkostyypin diabetekseen jo kymmenen vuoden kuluessa raskaudesta. Seuraava raskaus on elimistölle vielä suurempi rasitus, etenkin kun paino usein raskauksien myötä nousee.

Raskausdiabetekseen sairastuu myös normaalipainoisia ja hoikkia naisia; tällöin sairastuminen johtuu geneettisestä alttiudesta diabetekselle, jonka raskaus tuo esiin. Diabetes ei siis ole pelkästään ylipainoisten sairaus. Perinnöllisyys vaikuttaa myös toisin päin: kaikille ylipainoisille ei tule raskausdiabetestä, koska heillä on diabetekseltä suojaavia geenejä.

– Tiedossa on yli 20 diabetekselle altistavaa geeniä, jotka ovat valtaosin haimageenejä. Diabetes ei siis ole puhtaasti elämäntapatauti, vaan se on myös geeneistä riippuva sairaus. Liika syyllistäminen pitäisi sairauden yhteydessä siksi unohtaa, sanoo LL, diabetologi Timo Valle.

Avaimet terveelliseen elämään

Lapsen hyvinvointi motivoi yleensä äitejä hoitamaan raskausdiabetesta. On tutkittu, että äidin ylipaino ja raskausdiabetes lisäävät lapsen todennäköisyyttä ylipainoon, metaboliseen oireyhtymään ja kakkostyypin diabetekseen – jo varhaisteininä. Saman äidin lapsilla on erilainen diabetesriski sen mukaan, onko äidillä ollut juuri siinä raskaudessa raskausdiabetes. Lapsen kannalta äidin ylipainon ja raskausdiabeteksen merkittävin komplikaatio on sikiön liikakasvu, johon liittyy lisääntynyt riski synnytyksen ja vastasyntyneisyyskauden komplikaatioille. Siksi raskausdiabeetikkoäidin lapsi tarvitseekin tehostettua seurantaa. Synnytysten käynnistäminen, imukuppiavusteiset synnytykset ja sektiot ovat raskausdiabeteksesta kärsivillä äideillä yleisempiä kuin muilla.

Radiel-hankkeen koehenkilöt saavat henkilökohtaista ohjausta raskausdiabeteksen torjuntaan. Hoitajan kanssa mitataan sokeriarvoja, mietitään sopivia liikuntaharrastuksia sekä käydään läpi liikunta- ja ruokapäiväkirjoja. Pohjana käytetään perinteistä ruokaympyrämallia ja virallisia terveysliikuntasuosituksia. Pohjimmiltaan kyse on siis elämänhallinnasta.

– Joitain koehenkilöitä on harmittanut, että hanke ei ole tarjonnut mitään uutta ja ihmeellistä, Saila Koivusalo sanoo.

– Toivoisimme kuitenkin, että ihmiset saisivat sen oivalluksen, että heillä itsellään on käsissään kaikki avaimet terveellisempään elämään. Omalle perimällehän ei voi mitään, mutta monelle muulle asialle kuitenkin voi.

Ayda Meskaselle tällaisia oivalluksia oli esimerkiksi se, että herkutellakin voi terveellisesti: nykyisin hän ottaa kahvilassa tavallisen pullan lempiherkkunsa berliininmunkin sijaan. Vaikka ylipainoiset raskaana olevat äidit kokevat liikunnan usein hankalaksi, useimmille Pirkon asiakkaille on löytynyt sopiva liikuntamuoto. Uiminen, vesijuoksu ja kuntosalikäynnit ovat olleet suosittuja lajeja.

– Sauvakävely on myös hyvä laji, koska siinä isot lihakset joutuvat töihin ja sauvat auttavat tasapainon pitämisessä. Jos äiti on harrastanut ennen raskautta vaikka joogaa tai zumbaa, kannustamme jatkamaan sitä, vaikka kaikki liikkeet eivät enää odotusaikana sopisikaan, Pirkko Haapanen sanoo.

Hoida itseäsikin, äiti

Raskausdiabetesta ehkäisevän hankkeen koehenkilöiden tapaamiset jatkuvat vielä vuoden ajan synnytyksen jälkeen. Pirkon ja Sailan mielestä tämä on hyvä, koska synnytyksen jälkeinen aika on äideille usein kaikkein vaikeinta painonhallinnan ja liikkumisen suhteen. Neuvolassakin huomio kiinnittyy synnytyksen jälkeen pääasiassa lapseen.

– Varsinkin ensisynnyttäjille on usein yllätys, miten paljon lapsi vie aikaa. Äidit eivät aina muista edes syödä lämmintä ruokaa joka päivä, ja me muistutamme siitä. Kun on hyvin ravittu, jaksaa myös lähteä liikkeelle, Pirkko sanoo. Pirkko Haapanen muistuttaa, että synnytyksen jälkeisen liikunnan ei tarvitse olla maratonjuoksua, vaan esimerkiksi vaunukävely vähän mäkisemmässä maastossa auttaa mainiosti alkuun. Äiti-vauva- jumppa, uinti ja vanhojen harrastusten elvyttäminen ovat hyviä vaihtoehtoja.

– Korvien välin kannaltakin on hyvä ottaa oma hetki, jolloin ei ole vastuussa kenestäkään. Henkinen ja fyysinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä.

Lue myös: Puhkesiko raskausdiabetes? Näin hoidat sen hyvin

Lisätietoa raskausdiabeteksestä Duodecimin Käypä hoito -ohjeesta.

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.