Raskauden päihdepolitiikka: Suomen ilmapiirissä yksi lasi on järkytys, mutta narkomaaniäitejä ei pakkohoideta
Samaan aikaan on nollasuositus alkoholille raskaana, mutta ei pakkohoitoa alkoholistille tai narkomaanille. Kokosimme syyt linjanvedon taustalla.
Maistuisiko kahvi tai tee? Monelle päivä ilman kofeiinia voi tuntua sietämättömän vaikealta raskausaikana. Rinnastus kofeiininhimoon auttaa monia ymmärtämään, miten koukuttavia päihteet ovat osalle raskaanakin.
Alkoholin juomista ja huumeidenkäyttöä ei ole helppo lopettaa vauvaa odottaessa, vaikka se motivoisi. Suomessa on päätetty, ettei alkoholisti- ja narkomaaniäitejä lähetetä pakkohoitoon. Pohjoismaiden välillä on tässä eroja.
Samaan aikaan Suomessa viranomaiset suosittelevat kaikille raskaana oleville nollalinjaa päihteisiin. Alkoholinkäytössä ja siihen suhtautumisessa raskausaikana on myös maasta riippuen kirjavia käytäntöjä.
Kokosimme yhteen, mitä suomalaisen linjanvedon taustalta löytyy.
Alkoholi huumeita isompi ongelma
Huumeiden käyttö raskausaikana lisää epämuodostumien, kasvuhäiriöiden, sydänvikojen, kehitysvammaisuuden ja kohtukuoleman riskejä. Jos äiti saa suonensisäisistä huumeista HIV:n tai maksatulehduksen, ne voivat tarttua sikiöön.
Vauva voi syntyä ilman mitään näistä, mutta saattaa heti joutua potemaan tuskallisia vieroitusoireita. Huumeriippuvaisen raskaanaolijan sikiökin on huumeriippuvainen.
Kuitenkin alkoholi on Suomessa sikiölle tavallisempi uhka. Alkoholin aiheuttamat vammat ovat yleisempiä ja useammin pysyviä, jopa koko elämän mittaisia.
Huumeäidit synnyttävät Suomessa vuosittain noin sata vauvaa, mutta eri arvioissa ainakin 3 000 sikiötä altistuu äitinsä alkoholinkäytölle. Tämä ei välttämättä ole tahallista. Monet äidit juovat alkuraskauden aikana tietämättä, että ovat raskaana.
500-600 vauvaa vuodessa saa alkoholin aiheuttamana jonkinasteisen FASD-oireyhtymän. Pahimmillaan FASD tarkoittaa vakavia vammoja elimissä ja keskushermostossa. Se voi näkyä kasvonpiirteissä, lyhytkasvuisuutena ja pienipäisyytenä.
Usein vertaillaan, että Etelä-Euroopassa päihteet ovat kulttuurisesti sallitumpia raskaana kuin Suomessa.
Useammin FASD ilmenee kuitenkin lievänä eli “vain” oppimisvaikeuksina tai keskittymishäiriöinä, jotka ehkä havaitaan vasta kouluiässä.
FASD:sta kärsivien lasten lukumäärä on vain arvio, sillä suurin osa jää diagnosoimatta. Esimerkiksi oppimis- ja keskittymisvaikeudet voivat johtua niin monesta muustakin tekijästä, ettei yhteyttä äidin raskausaikaan ei välttämättä koskaan löydy.
Tavallista argumenttia mukaillen: kyllähän Etelä-Euroopassakin nautitaan hieman viiniä raskaana. Tosin esimerkiksi Italiassa 2-4 prosentilla kuusivuotiaista todettiin FASD täsmätutkimuksessa 2006.
Etelä-Afrikan viiniplantaasialueilla lähes joka kymmenennen lapsen on todettu kärsivän FASD:sta.
Päihteet ovat laissa äidin päätös
Moni kysyy, miksei Suomessa panna päihdeongelmaisia odottajia pakkohoitoon. Yksi kiistaa aiheuttava kysymys on se, onko sikiöllä omia oikeuksia.
Sikiöt eivät nimittäin ole juridisia henkilöitä, joita laki suojaisi. Eivät ainakaan ennen raskausviikkoa 24, jonka jälkeen abortti on kielletty.
Pieni alkio katsotaan Suomessa vielä osaksi äitiään. Äiti saa päättää sen hyvinvoinnista ja elämästä oman itsemääräämisoikeutensa nojalla. Alkio ei selviäisi hengissä muualla kuin äitinsä kohdussa.
Tähän ajattelutapaan perustuu lain suoma oikeus aborttiin. Se kuitenkin myös suojelee päihdeäitiä pakkohoitotoimenpiteiltä.
Sosiaaliviranomaiset ovat huomauttaneet, ettei Suomessa ole monilla paikkakunnilla tarpeeksi tarjolla edes vapaaehtoista päihdekuntoutusta. Ja se, mitä on tarjolla, on usein liian lyhytkestoista pitääkseen äidin erossa päihteistä.
Joillakin Suomen paikkakunnilla on tehty periaatepäätös päästää heti ohi jonojen hoitoon ne raskaana olevat päihdeongelmaiset, jotka vapaaehtoisesti pyytävät päästä hoitoon.
Norjan pakkohoito muutti ajattelutapaa
Lähiesimerkkejä päihdeäitien pakkohoidosta löytyy Norjasta ja Tanskasta. Norjassa säädettiin 1995, että päihteet ovat syy ottaa raskaanaoleva nainen tahdonvastaiseen hoitoon.
Norjassa tämä ei ole merkittävästi vähentänyt innokkuutta käydä neuvolassa. Päinvastoin päihdeäitien vapaaehtoinen hoitoon hakeutuminen on lisääntynyt. Pakkohoitoon on viety vain 30-40 äitiä vuodessa.
Suuri osa pakkohoitojaksolla olleista norjalaisäideistä on saanut elämänsä niin hyvään kuntoon, että he ovat saaneet sosiaaliviranomaisten siunauksella pitää lapsensa. Pakkohoitoon ohjauksestakin päättävät sosiaalityöntekijät, eivät lääkärit.
Kritiikkiä Norjan järjestelmä on saanut siitä, että se saa kiinni enimmäkseen huumeäitejä. Alkoholinkäyttö raskausaikana on paljon helpompaa pitää piilossa.
Lisäksi pakkohoito on usein alkanut raskauden puolivälissä, keskimäärin viidennellä kuulla, jolloin paljon vahinkoa on jo ehtinyt tapahtua. Toisaalta päihdeongelmaisten raskaudet ovat tavallista useammin suunnittelemattomia yllätyksiä ja varhainen hoitoonohjaus siksikin hyvin vaikeaa.
Tanskassa on käytössä hybridimalli: hoitoon tuleminen on täysin vapaaehtoista, mutta odottava äiti voi allekirjoittaa sitoumuksen, jonka nojalla hänet voidaan pitää hoidossa vaikka hän yrittäisi itse lopettaa sen kesken. Vapaaehtoisena alkanut hoito jatkuu silloin pakkohoitona.
Raskaus ja päihteet: ”Mitä jos juon vain vähän?”
Suomen viranomaisten tiukka nollalinja raskauden alkoholinkäyttöön perustuu noin tuhanteen kansainväliseen tutkimukseen. Tämä johtuu siitä, ettei alkoholin määrän turvallista rajaa tunneta. Vaikka on epätodennäköistä, että viinilasi vaikuttaisi kehitykseen, haitattomuudesta ole takeita.
Kun pienen alkion elinten rakentuminen on kesken, juomisen ajankohdalla saattaa olla jopa päiväntarkka merkitys. Jos meneillään on jokin kriittinen vaihe silloin, kun äiti ottaa, alkoholi voi häiritä elimistön, hermoston tai kehollista kehitystä.
Kohdussa olevan elämän alku ei osaa käsitellä alkoholia niin kuin aikuisen elimistö. Helsingin Naistenklinikan mukaan pahimmat aivovauriot sikiölle syntyvät alkoholinkäytöstä keski- ja loppuraskauden aikana.
Toisaalta runsas eli humalahakuinen juominen saattaa vaarantaa hedelmöittyneen alkion jo niin varhaisessa vaiheessa raskautta, ettei äiti vielä edes tiedä raskaudestaan.
Raskaudesta haaveilevia voi kiinnostaa tanskalainen tutkimus, joka osoitti, että jo 1-5 alkoholiannosta viikossa voi heikentää naisten hedelmällisyyttä. Yli kuusi annosta viikossa juoville naisille hedelmöittyminen on jo 18 prosenttia hankalampaa kuin vähemmän käyttäville.
Miehillä taas alkoholin kulutus vaikuttaa suoraan spermaan. Sperman laatu voi huonontua, jos mies nauttii yli viisi annosta alkoholia viikossa, ja vaikutus on sitä isompi, mitä enemmän mies juo. Jos hän lakkaa juomasta tai vähentää tuntuvasti alkoholinkäyttöään, sperman laatu paranee pian.
Lähteet: Raittiuden Ystävien lehtiarkisto, Päihdelinkki, Ensi- ja turvakotien liitto, European FASD Alliance, Lääkärilehti
Kommentit (2)
Mä en oikeasti ymmärrä miten voi olla niin mahdottoman vaikeaa olla 9kk ilman edes sitä yhtä lasillista. On niitä rentoutumistapoja muitakin, ja jos ei muuta keksi niin varmaan täytyy miettiä missä vika.
Minusta tossa tekstissä oli hyvä vertaus päihderiippuvuudesta kofeiiniriippuvuuteen. Siihen voi moni samaistua. Kun ei ole päihderiippuvuutta, on helppo olla ottamatta. Jos mun pitäisi lopettaa kahvin juominen, saisin vieroitusoireita, kuten päänsärkyä. Monet päihteet aiheuttavat kuitenkin vielä isompia vieroitusoireita kuin päänsärkyä. Suuri osa päihderiippuvaisista tarvitsee tukea päihteistä irrottautumiseen, eikä pelkkä päätös lopettaa riitä.