Raskaus 12.02.2016 Päivitetty 16.09.2021

Sairasta lasta voidaan hoitaa jo kohdussa

Sikiölle voidaan tehdä verensiirto tai nesteenpoisto keuhkoista, ja myös kaksosten välistä verenkiertohäiriötä pystytään nyt hoitamaan.

Teksti
Saga Wiklund
Kuvat
123RF

Suomessa sairaiden sikiöiden vaativin hoito on keskitetty HUS:in Naistenklinikan Sikiölääketieteen keskukseen. Osastonylilääkäri, dosentti Vedran Stefanovic Sikiölääketieteen keskuksesta kertoo viidestä hoito- ja tutkimusmenetelmästä, jotka antavat toivoa ja tietoa sairasta lasta odottaville.

1. Kohdunsisäinen verensiirto

Jos sikiöllä on vaikea anemia, voidaan tarvita kohdunsisäistä verensiirtoa. Yleisin syy anemiaan on se, että äidin ja sikiön veriryhmät eivät ole yhteensopivia. Veriryhmäongelmat löytyvät kaikille odottajille tehtävien verikokeiden ansiosta yleensä hyvissä ajoin.

Odottajan parvorokkoinfektio voi myös aiheuttaa sikiölle anemiaa, mutta tämä on harvinaista.

– Kohdunsisäisiä verensiirtoja tehdään noin 40 kertaa vuodessa, ja yhdelle sikiölle voi joutua tekemään sen useita kertoja, jos anemia on vaikea, Vedran Stefanovic kertoo.

Lue myös: Rokkotaudit ja raskaus: Näin rokkotaudit vaikuttavat sikiöön

2. Nesteenpoisto keuhkoista

Jos sikiön keuhkoissa havaitaan ylimääräistä nestettä, sille voidaan asentaa jo kohdussa suntti. Nesteen kertyminen sikiön keuhkoihin voi liittyä imunestekiertohäiriöön tai keuhkojen rakenteelliseen poikkeavuuteen.

Suntti mahdollistaa sen, että ylimääräinen neste kulkee keuhkoista lapsiveteen. Tämä korvaa toistuvat tyhjennykset, joihin liittyisi joka kerralla keskenmenon tai ennenaikaisen synnytyksen riski.

Nesteenpoisto keuhkoista on harvinainen toimenpide; viime vuonna se tehtiin Sikiölääketieteen keskuksessa sikiölle kolme kertaa.

Lue myös: Sikiön liikeseuranta

3. Kaksosten välisen verenkiertohäiriön laserhoito

Naistenklinikalla aloitetaan myös monisikiöraskauksissa harvoin esiintyvän kaksosten välisen verenkiertohäiriön laserhoito, fetoskooppinen laserhoito. Sikiölääketieteen keskuksessa nykyisin työskentelevä dosentti Aydin Tekay on tehnyt näitä hoitoja aiemmin Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa, ja suomalaispotilaita on hoidettu myös ulkomailla. Jatkossa kaikki fetoskooppiset laserhoidot tehdään Helsingissä Sikiölääketieteen keskuksessa.

Hoitamattomana kaksosten välinen verenkiertohäiriö voi johtaa sikiön kuolemaan tai ennenaikaiseen synnytykseen, ja se voi myös aiheuttaa kehitysvammaisuutta.

Lue lisää: Koskettava tositarina: Kaksonen kuoli kohtuun, sama oli tapahtua myös toisessa raskaudessa

4. Vaikean perinnöllisen sairauden selvittely

Sikiölääketieteen keskuksessa tehdään kromosomitutkimuksia odottajille, joilla on kohonnut riski saada lapsi, joka kärsii vaikeasta perinnöllisestä sairaudesta.

Uudella tutkimuksella (antenataali molekyylikaryotyypitys) saadaan selville harvinaisia kromosomipoikkeavuuksia, jotka eivät tule esille perinteisessä kromosomitutkimuksessa. Näyte tutkimusta varten otetaan istukasta tai lapsivedestä.

5. Trisomioiden entistä tarkempi seulonta

Hyksissä on otettu jo viime vuoden alussa käyttöön myös uusi sikiöseulontamenetelmä NIPT (Non Invasive Prenatal Testing), jossa tutkitaan äidin verinäytettä. NIPT vähentää toimenpiteitä ja siten myös toimenpiteistä aiheutuneita terveiden sikiöiden keskenmenoja. Tätä menetelmää tarjottiin viime vuonna yli 300 odottajalle.

NIPT-menetelmää hyödynnetään, kun sikiössä on huomattu varhaisraskauden seulonnassa ja sikiön niskaturvotusmittauksessa jotain poikkeavaa. Sillä tutkitaan erityisesti trisomioita, kuten Downin syndroomaa.

– NIPT on tarkka keino havaita Downin syndrooma. Väärän positiivisen tuloksen mahdollisuus on alle 0,1 prosenttia, Stefanovic kuvaa.

NIPT on erityisryhmille suunnattu täydentävä tutkimus, joka ei korvaa rakenneultraa.

Lue myös: Mitä ovat raskauden riskiseulat? Asiantuntija Bruno Cacciatore vastaa

Lähteet:

Anna-Kaisa Anttonen, Vedran Stefanovic ja Kristiina Aittomäki: Sikiön diagnoosi äidin verestä – kajoamaton kromosomipoikkeavuuksien seulonta (Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 22/2015)

Suomen Punaisen Ristin sivuston artikkeli Raskaudenaikaisten veriryhmävasta-aineiden seulontaohjelma Suomessa

Susanna Sainio ja Malla Kuosmanen: Vastasyntyneen hemolyyttinen tauti ei ole hävinnyt Suomesta (Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2/2012)

Kommentit (1)

Mielenkiintoista olisi lukea tarina heistä jotka ovat käyneet kyseisissä toimenpiteissä, miten toimenpide tehtiin ja miten selvinneet.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X