Aktiivinen synnytys mullisti Viivin kokemuksen synnyttämisestä: ”Uskoin kehoni olevan viisas ja taitava”

Aktiivinen synnytys kiinnostaa monia, joiden toiveissa on hyvältä tuntuva synnytys, jossa supistuskipua olisi mahdollista hallita.

Teksti Kaisa Pyykkö
Kuvat Seppo Saarentola/Otavamedia
Aktiivinen synnytys on luonnollinen.

Aktiivinen synnytys ja sen eri muodot kiinnostavat yhä useampia. Aktiivisessa synnytyksessä pyritään puuttumaan synnytyksen kulkuun mahdollisimman vähän ja välttämään tarpeettomia hoitotoimenpiteitä. Se ei kuitenkaan sulje pois esimerkiksi lääkkeellistä kivunlievitystä, kuten usein ajatellaan.

Olisiko synnyttää mahdollista synnyttää kivutta? Tätä kysymystä espoolainen Viivi huomasi pohtivansa yhä uudelleen kolmannen raskautensa aikana.

Kaksi ensimmäistä synnytystä olivat menneet ”perustyylillä”, eivät mitenkään dramaattisesti, mutta eivät myöskään niin luonnonmukaisesti tai miellyttävästi, kuin Viivi olisi toivonut.

– Ensimmäisessä synnytyksessä pyysin ja sain epiduraalin, toisessa toivoin voivani synnyttää ilman epiduraalia, mutta synnytys oli aika hurja, sillä vauva syntyi raivotarjonnassa ja supistukset olivat rajuja, Viivi kertoo.

– Molemmissa synnytyksissä pelkäsin kipua niin paljon, että pidätin hengitystä aina supistuksen tullessa.

Nyt Viivi halusi selvittää, voisiko synnytys olla oikeasti hyvältä tuntuva tapahtuma, jossa supistuskipua olisi mahdollista hallita. Aktiivinen synnytys alkoi kiinnostaa.

Aktiivinen synnytys, luonnollinen synnytys, hypnosynnytys

Niinpä Viivi kahlasi läpi ensin suomalaisia, sitten amerikkalaisia luonnonmukaisen synnytyksen opuksia. Aktiivinen synnytys, luonnollinen synnytys ja hypnosynnytys olivat paljon esillä.

Hypnosynnytyksestä Viivi kiinnostui nähtyään netissä videoita, joissa äidit synnyttävät nautiskellen.

– Kun tutustuin paremmin hypnosynnytykseen, se alkoi tuntua juuri siltä, mitä etsin. Hypnosynnytyskirjassa kirjoittaja kertoo, että monet hänen tekniikoitaan käyttävät eivät tarvitse kivunlievitystä. Ja se käy järkeen, jännittäminenhän vaikuttaa suoraan esimerkiksi hapensaantiin.

Lopullisesti Viivi vakuuttui hypnosynnytyksen hyödyistä nähtyään YouTubesta hypnosynnyttäjien synnytysvideoita.

– Osa naisista näyttää oikeasti nauttivan synnytyksestä! Vauvat vain pulpahtelivat altaisiin, ja sitten pariskunnat pussailevat onnellisina, ja kaikki näyttävät voivat erinomaisesti.

Hypnosynnytys on amerikkalaislähtöinen synnytysmetodi, joka perustuu mahdollisuuteen käyttää itsehypnoosimenetelmiä apuna synnytyksessä ja kivunhallinnassa.

– Itse asiassa hypnosynnytys taitaa olla vähän turhan raflaava termi meille suomalaisille, se on varmaan jenkkimarkkinoille keksitty nimi, Viivi arvelee.

Suomessa monet luonnollisen synnytyksen foorumit ja järjestöt ohjaavat valmistautumaan synnytykseen hyvin samankaltaisilla keinoilla kuin hypnosynnytysmenetelmässäkin.

Aktiivinen synnytys: Synnytyskipua ei tarvitse pelätä

Kun Helsingistä löytyi hypnosynnytyksen valmennusryhmä, Viivi ilmoittautui viikonloppukurssille.

Aktiivinen synnytys tarkoittaa, että synnyttäjä saa itse päättää omasta synnytyksestään ja osaa toimia siinä aktiivisesti.

Hypnosynnytys taas tarkoittaa synnytysmenetelmää, jossa rentoutumista harjoitellaan aktiivisesti päivittäin odotusaikana.

– Tärkeintä oli saada itsensä ajattelemaan synnytystä ihanana tai ainakin myönteisenä tapahtumana, jota odottaa, Viivi kertoo.

– Jos pelkää kipua, koko keho on adrenaliinivalmiustilassa, mutta kun kipua ei pelkää, keho rentoutuu.

Viivi kuunteli valmennuksesta saamaansa rentoutuslevyä joka päivä. Eräänä lokakuisena aamuna synnytys sitten käynnistyi tutuilla merkeillä, säännöllisillä supistuksilla.

– Makasin sohvalla rauhassa ja hengittelin supistuksia ja niiden välejä. Olo oli odottava ja samalla luottavainen ja onnellinen.

Iltapäivällä supistukset napakoituivat.

– Yhtäkkiä tuli tunne, että nyt autoon ja Kättärille. Autossa kuuntelin hypnorentoutus-cd:tä omaan peittoon kääriytyneenä.

Pelkkä levyn päälle paneminen sai minut vaipumaan ihanaan horrokseen jopa supistusten keskellä.

Kätilöopiston Haikaranpesässä Viivi pääsi suoraan synnytyshuoneeseen, jossa oli amme.

Hypnosynnytys toivottaa supistuksen tervetulleeksi

Nyt oli aika ottaa hypnosynnytysvalmennuksessa opitut keinot käyttöön ja pitää aktiivinen synnytys mielessä.

– Toivotin jokaisen supistuksen tervetulleeksi ajattelemalla, että kehoni tekee töitä ja vie minua lähemmäksi vauvan syntymää. Kävelin ympyrää, heijasin itseäni ja toistelin mielessäni, että avaa, avaa…

Kun Viivi pääsi ammeeseen, olo helpottui, mutta vain hetkeksi.

– Viimeiset kolme tuntia olivat hurjaa menoa. Vaikka kuinka olin visioinut hengittäväni ja rentoutuvani, niin siinä vaiheessa, kun supistuksia tuli minuutin välein, tunne oli aika primitiivinen. Tuntui, kuin supistukset olisivat ottaneet koko kehon valtaansa, ja minä vain yritin parhaani mukaan kieppua mukana ja olla jarruttamatta niiden tekemää työtä.

Veikö uusi rentoutumismetodi kivut? Ei, myöntää Viivi.

– Viimeisen tunnin aikana tuli se epäuskon hetki, että apua, miten tästä selvitään, ja lopulta pyysin epiduraalia, Viivi sanoo.

Kätilö tarkisti tilanteen: kohdunsuu oli kahdeksan senttiä auki. Epiduraali olisi pitänyt ottaa samantien.

– Päätin sinnitellä uskossa, että enää ei kestä kauan. Konttasin ja möyrin maassa, ja sitten tuli tosi huono olo. Nousin seisomaan sänkyä vasten, oksensin, ja samalla tulivat lapsivedet lattialle kovalla paineella. Ihan samalla tavalla kuin aiemmissakin synnytyksissä. Silloin tiesin, että kohta tämä on ohi.

Aktiivinen synnytys ja ponnistusvaihe

Viivi pääsi sängylle ponnistamaan puoli-istuvaan asentoon.

– Tunsin, kuinka lapsi laskeutui alas, ja samalla minuun tuli hirveän vahva luottamus, että kaikki menee hyvin. Se oli synnytyksen huippuhetki.

Viivi tunsi haluavansa odottaa, että lapsi liukuu itsestään ulos, aivan kuten niissä hienoissa synnytysvideoissa.

– Pyysin kätilöltä, että ei tarvitsisi yhtään kiirehtiä ponnistamista. Kätilö suhtautui kannustavasti ja vakuutti, että kaikki on hyvin, vauvan sydänäänet hyvät, ja että mitään kiirettä ei ollut.

– Lapsen pää työntyi ihan kohdunsuulle, ja tunsin hyökyaallon kaltaisen mahtavan paineen. Kipua ei enää ollut.

Juuri silloin kätilö kehotti, että nyt voisi ponnistaa.

– Jotenkin en sitten siinä enää kehdannut pyytää, että odotellaan, vaan päätin sitten ponnistaa tämänkin lapsen maailmaan lihaksilla ja tahdonvoimalla. Parilla vahvalla ponnistuksella pää syntyi ja näin, kun vauva oli puoliksi ulkona, käänteli päätään ja katseli maailmaa!

Sitten Viivi sai syliinsä pitkän, kauniin ja tummatukkaisen pojan.

– Ei siihen ihmeeseen totu, päinvastoin tuntui, että tämä oli kaikista suurin ihme – että saimme vielä kolmannen lapsen turvallisesti maailmaan.

Ponnistusvaihe kesti vain viisi minuuttia, mutta jokin siinä jäi kaihertamaan Viivin mieltä.

– Olisin halunnut vain olla ja odottaa, mitä tapahtuu, hengittää ja antaa kehon ohjata vauvan syntymää. Luulen, että vauva olisi syntynyt omassa tahdissaan ilman vahvaa ponnistamistakin, jos kätilö olisi rohkaissut rauhassa odottamaan.

Silti Viivin kolmas synnytyskokemus oli erilainen kuin kaksi aiempaa. Hän uskoo, että aktiivinen synnytys muutti kokemusta.

– Suurin ero oli se, että uskoin kehoni olevan viisas ja taitava. Uskoin, että osaan synnyttää.

Sen verran hyvä kokemus oli, että Viivi olisi valmis testaamaan hypnosynnytystä vielä kerran. Aktiivinen synnytys oli positiivinen kokemus.

Lue myös: 

Hypnosynnytys on metodi, joka lupaa mahdollistaa kivuttoman synnytyksen: ”Synnytys ei aina ole pelottava ja kivulias kokemus”

”Maailman kaunein tapa synnyttää” – vesisynnytys vaihe vaiheelta

Synnytykseen valmistautuminen: 12 asiaa, jotka on hyvä tietää etukäteen

Keskusteluissa: Kokemuksia synnytyspelosta

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä