Synnytys 08.07.2019 Päivitetty 01.03.2021

Kaikki sektiosta – lue syyt, seuraukset ja äitien aidot kertomukset

Sektio eli keisarileikkaus on tilanne, jossa vauva ei synny alateitse, vaan hänet leikataan ulos vatsasta. Operaatio voi kuulostaa pelottavalta, mutta moni äiti pelkää alatiesynnytystä enemmän ja haluaa keisarileikkauksen. Kokosimme kattavan tietopaketin liittyen sektioihin ja siihen, mitä niissä oikeasti tapahtuu.

Teksti
Toimitus
Kuvat
iStock
10 kommenttia

Sektio on yleistynyt synnytystapana. Esimerkiksi vuonna 2019 kaikista synnytyksistä oli Suomessa keisarileikkauksia eli sektioita 17,5 prosenttia. Tämä oli korkein koskaan Suomessa siihen asti tilastoitu määrä.

Mitkä syyt voivat johtaa keisarileikkaukseen?

Suomessa keisarileikkaukselle pitää olla lääketieteellinen syy. Sektio voidaan tehdän myös, jos äidin synnytyspelkoa ei yrityksistä huolimatta onnistuta hoitamaan niin, että alatiesynnytys tuntuisi hänestä mahdolliselta.

Keisarileikkauksen tavallisimmat syyt Suomessa ovat sikiön uhkaava hapenpuute ja pysähtynyt, edistymätön synnytys. Muita syitä voivat olla esimerkiksi äidin perussairaudet, kuten keuhko- tai sydänsairaus tai huonossa tasapainossa oleva diabetes. Usein sektioiden yhteydessä puhutaan ahtaasta lantiosta, mutta todellisuudessa kyse on lantion koosta suhteessa sikiön kokoon.

Syynä sektioon voi olla myös sikiön tarjontavirhe eli esimerkiksi se, että sikiö on perätilassa. Osa perätilassa olevista vauvoista syntyy kuitenkin alakautta.

Millä perusteella sektiopäätös tehdään?

Jokainen sektio harkitaan tapauskohtaisesti. Kiiretilanteessa hoitava lääkäri tekee päätöksen sen mukaan, minkä katsoo sillä hetkellä olevan äidin ja vauvan kannalta paras vaihtoehto.

Suunniteltu sektio mietitään yhdessä äidin kanssa. Yksi aiempi keisarileikkaus ei automaattisesti anna aihetta keisarileikkaukseen seuraavassa raskaudessa, mutta jos takana on jo kaksi leikkausta, sektiopäätös on perusteltu siksi, että kohdun arpikohta saattaa olla heikko ja kohdun repeämäriski alatiesynnytyksessä on sen takia suurentunut.

Yleisesti voidaan sanoa, että sektio on monessa tilanteessa lapsen hengen ja terveyden pelastava toimenpide, ja se voi olla perusteltu myös äidin terveydentilan takia. Kevein perustein leikkaukseen ei kuitenkaan ryhdytä, koska sen riskit esimerkiksi merkittävän verenhukan, kohtutulehduksen ja veritulppien suhteen ovat moninkertaisesti suuremmat kuin alatiesynnytyksessä.

Leikkaus voi myös haitata istukan sijoittumista ja kiinnittymistä tulevissa raskauksissa.

Kipeä sektiohaava voi myös aluksi vaikuttaa siihen, miten äiti jaksaa hoitaa vauvaansa, ja leikkaus voi häiritä imetyksen käynnistymistä. Toisaalta suuri osa äideistä on leikkauksen jälkeen hyväkuntoisia ja unohtaa kipunsa vauvaansa hoitaessaan.

Miten sektio vaikuttaa lapseen?

Keisarileikkauksessa käytettävä puudutus voi laskea äidin verenpainetta, mikä vaikuttaa istukan toimintaan ja voi tilapäisesti huonontaa sikiön vointia. Sektiovauvoilla hengitysvaikeudet ja matala verensokeri ovat aluksi tavallisempia kuin alateitse syntyneillä vauvoilla.

On myös esitetty, että allergiat ja astma olisivat sektiolapsilla yleisempiä kuin alateitse syntyneillä lapsilla.

Mitä keisarileikkauksessa tapahtuu?

Kun sektio on suunniteltu, äiti tulee yleensä samana aamuna sairaalaan ja kävelee itse kätilön kanssa leikkaussaliin. Salissa hän asettuu leikkauspöydälle, jossa tehdään ensin pesut ja puudutus.

Lähes kaikki keisarileikkaukset tehdään spinaali- tai epiduraalipuudutuksella tai näiden yhdistelmällä. Hätäkeisarileikkauksessa äiti joudutaan usein nukuttamaan, koska puudutusta ei ole aikaa laittaa.

Itse leikkausviilto tehdään nykyisin yleensä vaakasuorana ”bikinirajaan”. Leikkauksessa avataan ihon lisäksi lihasten peitinkalvo, lihaskerros, vatsakalvo sekä kohdun peitinkalvo ja kohtulihas.

Vauva nostetaan ulos leikkaushaavasta, jonka kautta poistetaan myös istukka.

Lopuksi vatsanpeitteet suljetaan. Ihohaava ommellaan tai suljetaan hakasilla. Leikkauksen jälkeen äidin vointia seurataan heräämössä. Vauvasta huolehtivat sillä välin kätilö ja isä, jos hän on mukana synnytyksessä.

Milloin isä voi olla mukana sektiossa?

Jos sektio on suunniteltu, isä on aina tervetullut mukaan leikkaukseen. Valtaosassa leikkauksista isä onkin mukana.

Jos leikkaukseen päädytään kesken synnytyksen, isä voi tulla mukaan, jos sikiön ja äidin vointi sen sallii. Jos kyseessä on hätäsektio ja äiti joudutaan nukuttamaan, silloin isä ei ole mukana.

Keisarileikkaukset ovat yleistymässä. Miksi?

Usein keisarileikkauksen taustalla on aiempi keisarileikkaus. Jos keisarileikkauksia halutaan vähentää, on tärkeää, että ensimmäinen synnytys saataisiin hoidettua niin hyvin, ettei äidille jäisi seuraaviin synnytyksiin automaattista leikkaustoivetta. Myös synnytyspelon hyvä hoito on tärkeää.

Sektio – tiesitkö näitä faktoja?

1. Vuosittain keisarileikkauksella syntyy noin 16-18 prosenttia lapsista.

2. Sektio tunnetaan myös keisarileikkauksena. Se voidaan tehdä suunnitellusti, kiireellisenä tai hätäsektiona.

3. Sektio voi pelastaa äidin ja vauvan hengen. Leikkauksen tavallinen syy Suomessa on pysähtynyt synnytys ja sikiötä uhkaava hapenpuute, jolloin lapsi on saatava pian ulos.

4. Muita yleisiä syitä keisarileikkaukselle ovat sikiön ja äidin lantion välinen epäsuhta, aiem­mat sektiot, vauvan perätila sekä äidin voi­makas synnytyspelko.

5. Leikkauksen todennäköisimpiä riskejä ovat tulehdus ja verenvuoto. Verenhukan ja kohdunpoiston riskit ovat huomattavasti suuremmat kuin alatiesynnytyksessä.

6. Sektioarven ulkonäkö mietityttää monia, mutta oikea terveydellinen riski voi liittyä huonosti parantuneeseen kohtuarpeen. Raskauden aikana riskit ovat kohdun repeäminen, sektioarpiraskaus eli keisarileikkauksen kohtuarpeen kiinnittynyt raskaus sekä istukan poikkeava sijainti ja kiinnittymishäiriöt.

7. Sektiovauvoilla on tavallista enemmän alttiutta allergioihin. Tutkijat kiistelevät, kypsyttääkö alatiesynnytyksen bakteerikylpy vastustuskykyä, vai johtuuko allergia-alttius muista tekijöistä.

8. Suunniteltu ja kiireellinen sektio etenevät samaan tapaan: ne tehdään puudutuksessa, isä saa tulla mukaan, leikkaushaava on poikittaisviilto ja vauvan saa nähdä heti.

9. Hätäsektioon päätyy kaikista synnytyksistä alle prosentti. Hätäsektiossa äiti voidaan joutua nukuttamaan eikä isä pääse mukaan leikkaussaliin. Viilto tehdään tavallisesti pystysuunnassa.

10. Keisarileikkaus ei ole tuomio siitä, ettet voisi myöhemmin synnyttää alateitse. Alatiesynnytystä suositaan sektionkin jälkeen. Jopa kolme neljästä naisesta pystyy vielä yhden sektion jälkeen synnyttämään alateitse.

11. Kaikkiin synnytyksiin liittyy noin 1 prosentin riski vaikeille komplikaatioille, keisarileikkauksissa riski on 5 %.

Sektio voi olla hyvä tai huono kokemus: Kolmen äidin kertomukset

”Suunniteltu sektio tehtiin lopulta vauvan perätilan vuoksi. Vaikka olinkin alatiesynnytystä toivonut, jäi sektiosta todella hyvä mieli. En usko, että sektiokokemus voisi olla parempi.”

Lue koko kertomus: ”Lapsi syntyi perätilan takia sektiolla”

”Synnytys pitkittyi ja sen takia minulle tehtiin lopulta kiireellinen sektio. Vaikka tyttäremme synnytyksessä oli monia ikäviäkin vaiheita, minulle ei onneksi jäänyt siitä traumaa ja leikkaus sujui hyvin.”

Lue koko kertomus: ”Lopetin hengittämisen”

”Ensimmäinen raskauteni päättyi keskenmenoon ja kuin varkain tulin muutaman vuoden päästä uudelleen raskaaksi. Silloin synnytyspelko nousi pintaan: en olisi halunnut synnyttää alateitse enkä sektiolla! Lopulta minulle tehtiin sektio, kun synnytys pitkittyi. Sen jälkeen olin aika romuna monta kuukautta. Lääkäri lupasi, että jos vielä saisin lapsia, minulle tehtäisiin suunniteltu sektio.” 

Lue koko kertomus”Kahden kuukauden ajan vain makasin”

Artikkeli päivitetty 23.2.2021. Lisätty tieto Suomessa tapahtuvien sektioiden määrästä sekä päivitetty faktatietoa keisarinleikkauksiin liittyen.

Kommentit (10)

Sain kaikki kolme lastani sektiolla. Ensimmäinen perätilan vuoksi 1996, toista yritettiin alateitse mutta kun sydän äänet heikkenivät päädyttiin kiireesti leikkaukseen 2003 ja kolmas oli jo suunniteltu sektio 2005. Kaikki terveitä eikä mitään allergiaa ole kellään. Kannan arpeni ylpeänä eikä sitä kukaan näe kun housut sen peittää ja bikinitkään ei sitä paljasta muutakun hiukan reunoista. Mummin mussukat sitä saunassa joskus ihmettelee mutta rehellisesti kun kerron miksi se arpi siinä on niin ovat tyytyväisiä vastaukseen.

Olen synnyttänyt neljä lasta . ensimmäisen 2003alateitse, toinen 2004 syntyi kiireellisellä sektiolla kun napanuora oli jäämässä puristuksiin vauvan pään ja synnytyskanavan väliin,kolmas 2007normaalisti alateitse, neljäs 2015 poikkitilan vuoksi sektiolla keskosena. Synnytys käynnistyi normaalisti, eikä supistukset lakanneet. Lapsivesi oli mennyt. Oli pakko leikata 34+5 viikolla. Ei ole kenelläkään mitään allergioita havaittu. Terveitä ovat olleet.

Saliin pääsee mukaan puoliso sukupuolesta huolimatta.

Miksi artikkelissa ei ole käytetty tieteellistä faktaa ja miksi siinä ei ole kerrottu suunnitellun sektion positiivisia puolia verrattuna alatiesynnytykseen?

Aika hataria faktoja. Myös suunnitellussa sektiossa voidaan tehdä pystyviilto eikä vauvaa välttämättä saa nähdä heti leikkauksen jälkeen. On myös mahdollista että isä pääsee hätäsektioon mukaan, varsinkin jos ”hätä” liittyy äitiin eikä lapseen. Alatiesynnytystä suositellaan aina jos äidin anatomia sen sallii, vaikka takana olisi useampikin sektio.

Kahden sektionkin jälkeen pystyy sunnyttämään alateitse.

5 sektiota takana, ei omasta halusta! Olisi myös paljon faktoja sekä kokemusta asiasta…

Tuo keskimmäinen ”sektiotarina” kertoo onnistuneesta alatiesynnytyksestä sektiopelosta huolimatta. En usko että sen paikka on tässä kyseisessä artikkelissa.

Kiitos tärkeästä huomiostasi Sektioäiti! Onneksi arkistossamme on useita sektiokertomuksianne. Tarinan tilalle on nyt vaihdettu sellainen, jossa sektio toteutui.
– Tiina Länkinen, Kaksplussan digituottaja

Väitämpä tuohon allergia asiaa, niin että lapseni otettiin kiirellisenä koska sydän äänet hävisi. Oli napanuora mennyt kolmesti kiristäen kaulan ympäri. Lpaseni nyt 10v eikä lainkaa allergioita ja kiitettävän terve eli ei flunssaakaan kuin joskus kerran vuoteen. KYLLÄ, olen laittanut monesti kädet ristiin =)
itse olen tullut hätäsektiolla ja perinnyt taas äitini puolen sairaudet.
Joten, yksilöitä myös näissäkin synnytys jälkeisissä tiloissa =)

Vastaa käyttäjälle S Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X