Raskaus Synnytys
17/12/2016

Keisarileikkaus tehdään vain lääkärin päätöksellä

Synnytystapaa ei voi valita kuin maitomerkkiä kaupasta. Leikkaukseen päädytään vain tarkan harkinnan jälkeen.

Keisarileikkaus tehdään vain lääkärin päätöksellä

Synnytystapaa ei voi valita kuin maitomerkkiä kaupasta. Leikkaukseen päädytään vain tarkan harkinnan jälkeen.

Sektioon eli keisarileikkaukseen päädytään Suomessa vain hyvästä syystä, koska kyseessä on iso avoleikkaus riskeineen. Joskus sektio pelastaa sekä äidin että lapsen hengen.

Noin 16 prosenttia suomalaislapsista syntyy keisarileikkauksella. Viime vuonna 38 prosenttia sektioista tehtiin suunnitellusti. Loput sektiot olivat sellaisia, joissa alatiesynnytys ei edennyt toivotusti, ja siksi päädyttiin leikkaukseen.

Sektion viisi yleisintä syytä ovat sikiön ja synnyttäjän lantion välinen epäsuhta, aiemmat sektiot, sikiötä uhkaava hapenpuute, vauvan perätila tai äidin voimakas synnytyspelko.

Synnytyspelkoiselle keskusteluapua

Jos äidillä on voimakas synnytyspelko, sitä pyritään yleensä ensin hoitamaan synnytyssairaalan pelkopoliklinikalla. Osa synnytystä pelkäävistä äideistä synnyttää henkistä tukea saatuaan alateitse.

Jos keskusteluapu ei auta ja pelko on voimakas, sektion voi saada lääkärin päätöksellä.

Helposti sektioon ei kuitenkaan päädytä, koska kyseessä on iso leikkaus, johon liittyy riskejä. Yleisimpiä ovat tulehdus- ja verenvuotoriski; merkittävän verenhukan riski on sektiossa kolminkertainen verrattuna alatiesynnytykseen, ja kohdunpoiston riski on kuusinkertainen. Sektioon liittyy myös keuhkoveritulpan ja kohtutulehduksen riski.

Leikkaamista pyritään välttämään myös siksi, että sektiovauvoilla on tavallista enemmän alttiutta allergiaan ja astmaan. He eivät saa vastustuskykyä kypsyttävää bakteerikylpyä, jonka alateitse syntyneet saavat.

Sektiot voidaan jakaa kolmeen ryhmään: suunniteltuihin sektioihin, kiireellisiin sektioihin ja hätäsektioihin.

Lue myös: Synnytyksen vaiheet

Suunniteltu sektio sovitaan hyvissä ajoin

Suunnitellun sektion yksi yleinen syy on sikiön poikkeava tarjonta eli poikkeava asento suhteessa synnytyskanavaan. Sikiö ei olekaan tulossa takaraivo edellä, vaan se on perätilassa tai jopa poikittain kohdussa.

Suunniteltuun sektioon voidaan päätyä myös synnyttäjän ahtaan lantion tai sen takia, että sikiö arvioidaan erittäin suureksi, yli 4,5-kiloiseksi. Sikiön liikakasvun vaara liittyy etenkin raskausdiabetekseen.

Suunnitellun sektion syy voi olla sekin, että synnyttäjälle on tehty jo aiemmin monta keisarileikkausta. Yksi edeltävä sektio ei kuitenkaan merkitse, että seuraavakin synnytys on sektio.

Istukkaongelmat ja äidin sairaudet voivat nekin johtaa suunniteltuun sektioon.

Suunnitellun sektion aika sovitaan jo hyvissä ajoin, ja se tehdään noin viikko ennen laskettua aikaa.

Synnytyskertomus: odotus vaihtui kiireelliseen sektioon

Sektiovauva autetaan ulos nopeasti

Suunniteltu sektio tehdään yleensä spinaali- tai epiduraalipuudutuksessa, ja äidin ja leikkausalueen väliin tulee näköeste.

Sektiossa vatsanpeitteet avataan, kohdun seinämään tehdään poikkiviilto ja kalvot puhkaistaan. Sikiö autetaan ulos kohtuhaavasta, ja napanuora katkaistaan saman tien.

Vauva syntyy yleensä noin kymmenen minuutin sisällä leikkauksen alkamisesta, ja vanhemmat saavat nähdä hänet. Lapsi voidaan laskea hetkeksi äidin rinnalle, jos molempien kunto sen sallii. Kätilö tarkistaa vastasyntyneen terveyden ja voinnin.

Vauvan synnyttyä leikkaus jatkuu: istukka painellaan kohdusta ulos ja leikkaava lääkäri tarkistaa, ettei kohtuun jää vuotoa. Kohtuhaava suljetaan ompeleilla.

Leikkauksen jälkeen äiti pääsee heräämöön, jossa hänen vointiaan seurataan yleensä muutaman tunnin ajan.

Vaikka sektio on iso avoleikkaus, äitiä pyydetään yleensä veritulppariskin vuoksi nousemaan jalkeille varsin pian.

Synnytyskertomus: ”Näin minulle kehittyi synnytyspelko”

Kiireelliseen sektioon kesken synnytyksen

Alatiesynnytys voi pysähtyä tai sen kulussa voi tapahtua muutoksia kesken kaiken. Jos synnytys ei etene, synnyttäjälle voidaan tehdä kiireellinen sektio kesken synnytyksen.

Kiireellisen sektion syynä voi olla sikiön hartioiden tai pään jumittuminen synnytyskanavaan, sikiön huonovointisuus, synnytyksessä huomattu virhetarjonta, synnytyksen pitkittyminen tai äidin uupuminen.

Sektion kiireellisyys määritellään äidin ja sikiön voinnin mukaan.

Kiireellinen sektio etenee samaan tapaan kuin suunniteltu sektio: sekin tehdään puudutuksessa, isä saa tulla mukaan, leikkaushaava on poikittaisviilto ja vauvan saa nähdä heti syntymän jälkeen.

Hätäsektiossa tehdään pystyviilto

Hätäsektiossa lapsi on saatava syntymään nopeasti esimerkiksi sikiötä uhkaavan hapenpuutteen vuoksi.

Hätäsektiossa äiti voidaan joutua nukuttamaan spinaali- tai epiduraalipuudutuksen sijaan, eikä isä pääse yleensä mukaan leikkaussaliin.

Lapsi otetaan ulos alakeskiviillosta; suunnitellusta ja kiireellisestä sektiosta poiketen viilto tehdään yleensä pystysuunnassa.

Hätäsektioon voidaan joutua esimerkiksi silloin, kun istukka irtoaa ennen kuin lapsi on syntynyt tai silloin, kun äiti saa raskausmyrkytyksen synnytyksen aikana.

Hätäsektioon päätyvä äiti kokee usein järkytyksen, sillä leikkauspäätös joudutaan tekemään nopeasti, eikä synnyttäjä välttämättä itse tiedä, mistä on kysymys.

Kiireellisen sektion tai hätäsektion kokenut äiti voi tuntea jälkikäteen pettymystä siitä, että asiat eivät menneet niin kuin hän olisi toivonut, vaikka ratkaisu olisikin ollut ainoa mahdollinen.

Tiesitkö: Milloin synnytys käynnistetään?

Anna keholle aikaa toipua

Sektion jälkeen leikkaushaava on kipeä ja äidillä on viikkojen mittainen painavien taakkojen nostokielto. Toipumiseen kannattaa ottaa rauhassa aikaa. Haavaa kannattaa suihkutella vedellä useita kertoja päivässä, jotta se paranisi hyvin.

Sektio voi jättää leikkausarven lisäksi muitakin pysyviä merkkejä, kuten tuntopuutoksia leikkausalueen lähelle. Osa näistä saattaa korjautua itsestään vuosien mittaan. Sektio lisää myös istukan kiinnittymishäiriöitä seuraavissa raskauksissa.

 

Lähteet: Aila Tiitinen, Keisarileikkaus (Duodecim), Miia Jämsen & Sari Koskinen, Terhi Saisto ja Erja Halmesmäki, Keisarileikkauksen riskit (Duodecim), Sektiosta toipuminen (Jyväskylän ammattikorkeakoulu) sekä THL:n Syntyneiden lasten rekisteri (2015).

Alkuperäinen juttu julkaistiin Kaksplussassa marraskuussa 2016.

Äidit kertovat: Sektio ja alatiesynnytys – molemmat koettu

Sain toisen lapseni suunnitellulla sektiolla. Minulla oli raskausdiabetes, ja esikoinen oli yli 4,5-kiloinen. Sektio tehtiin raskausviikolla 39. Valvoin koko edellisen yön. Leikkaus meni kuitenkin hyvin, ja sain terveen lapsen.

Koettuani sekä alatiesynnytyksen että sektion ajattelen, että kivun määrä on vakio. Sektiossa kipu vain tuli jälkikäteen: haava oli pitkään tosi kipeä. Minulla oli myös kovaa vatsakipua, mikä aiheutui spinaalipuudutteen lisäksi saamastani fentanyylista.

Kotiin päästyäni leikkaushaava tulehtui suihkuttelusta huolimatta. Jouduin antibioottikuurille, joka pani vauvan vatsan sekaisin. Leikkausarven lisäksi minulle jäi vatsaan lähes tunnoton ihoalue.” Siru, 35

”Lähdin synnyttämään esikoistani alateitse, mutta vuorokauden jälkeen päädyttiin kiireelliseen sektioon. Lapsivesi oli mennyt ja tulehdusarvoni alkoivat nousta, eikä synnytys edennyt. Leikkauksessa selvisi, että vauva ei virhetarjonnan vuoksi laskeutunut.

Sektio oli itselleni järkytys, ja koin pitkään epäonnistumisen tunnetta. Missään valmennuksessa ei etukäteen kerrottu, että synnytys voi yksinkertaisesti pysähtyä.

Kuopus syntyi alateitse. Hänkin oli virhetarjonnassa ja sain synnytyksessä vaikeat 3. asteen repeämät. Olin siis kummankin synnytystavan jäljiltä pitkään toipilaana. Paranin kuitenkin täysin ja nykyään olen ylpeä molemmista kokemuksista.” Laura, 39

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.