Raskaus Synnytys
01/10/2016

Lääkäri: Alatiesynnytystä suositaan sektionkin jälkeen

Toisin kun joskus luullaan, sektion jälkeen voi vielä synnyttää alateitse. Suomessa lääkärit jopa suosittelevat alatiesynnytystä sektion jälkeen, mikäli isoja komplikaatioita ei ole tullut, kertoo Naistenklinikan ylilääkäri.

Lääkäri: Alatiesynnytystä suositaan sektionkin jälkeen

Toisin kun joskus luullaan, sektion jälkeen voi vielä synnyttää alateitse. Suomessa lääkärit jopa suosittelevat alatiesynnytystä sektion jälkeen, mikäli isoja komplikaatioita ei ole tullut, kertoo Naistenklinikan ylilääkäri.

Ajatusta alatiesynnytyksestä ei tarvitse hylätä, vaikka ensimmäinen raskaus olisi päättynyt sektioon. Päinvastoin: jopa kolme neljästä naisesta pystyy vielä yhden sektion jälkeen synnyttämään alateitse.

Joissain maissa yksikin aiempi keisarileikkaus lasketaan ilman muuta perusteeksi synnyttää seuraavatkin lapset sektiolla, mutta Suomessa lääkärit suosittelevat alatiesynnytystä, jollei jokin lääketieteellinen syy sitä ehdottomasti estä.

Alatiesynnytyksen riskit arvioidaan

Sektiota seuraavien raskauksien loppupuolella tehdään synnytystapa-arvio, jossa tutkitaan, onko alatiesynnytykselle estettä. Synnytystavan valinta riippuu paljolti siitä, mistä syistä ensimmäisessä raskaudessa on päädytty sektioon.

– Raskauteen liittyvät syyt, kuten lapsen poikkeava asento tai istukan huono sijainti, ovat sattumanvaraisia eivätkä yleensä toistu, sanoo Naistenklinikan osastonylilääkäri Erja Halmesmäki.

– Jos taas sektion syynä on ollut rakenteellinen seikka, kuten lantion ahtaus, tämä syy ei poistu uuden raskauden myötä ja alatiesynnytystä voi ajatella vain, jos seuraava lapsi on selvästi edellistä pienempi.

Myös ensimmäisen keisarileikkauksen sujumisella on merkitystä. Jos kohtuun on jouduttu tekemään ylimääräisiä viiltoja tai kohtulihas on revennyt toimenpiteessä, alatiesynnytystä ei suositella.

Normaalisti sulkeutunut ja parantunut leikkaushaava sen sijaan kestää supistukset.

– Jos ensimmäinen raskaus on päättynyt sektioon vaikkapa vauvan perätilan vuoksi, ja kaikki on sujunut hyvin, on äidin ja lapsen edun mukaista koettaa seuraavaksi alatiesynnytystä, Halmesmäki sanoo.

Lapsen ja äidin edun mukaisuus tarkoittaa sitä, että kaiken kaikkiaan alatiesynnytys on riskittömämpi vaihtoehto kuin keisarileikkaus. Sektioissa sattuu vakavia komplikaatioita neljä kertaa useammin kuin alatiesynnytyksissä, ja esimerkiksi verenhukasta johtuvaan kohdunpoistoon päätyminen on kuusi kertaa yleisempää.

Lue myös: Keisarileikkaus eli sektio voi pelastaa äidin ja vauvan hengen
Keskustele: Sektion jälkeen alatiesynnytys?

Käynnistyslääke on riski

Kun äiti on synnyttänyt kahdesti keisarileikkauksella, alatiesynnytystä taas ei yleensä enää suositella. Kohtulihas on arpikudoksen ympäriltä ohentunut, ja kun arpia on kaksi tai useampia, synnytyksen supistukset voivat rasittaa sitä liikaa. Pahimmillaan tuloksena voi olla kohdun repeäminen.

Kuitenkin jotkut äidit pystyvät kahdenkin sektion jälkeen vielä alatiesynnytykseen.

– Jos äiti itse toivoo alatiesynnytystä ja häntä hoitava lääkäri sitä suosittelee, alatiesynnytys on mahdollinen, Erja Halmesmäki sanoo.

Vauvan ja aiempien lasten kokokin vaikuttaa. Jos synnytys käynnistyy spontaanisti ja vauva on ilmeisesti pieni, synnytystä ei ole tarpeen pysäyttää. Jos taas aiemmat lapset ovat olleet suurikokoisia, laskettu aika on jo ohitettu eikä synnytys vaikuta alkavan, Halmesmäki suosittelisi leikkausta.

Aiemmin sektion kokeneen äidin synnytystä ei mielellään käynnistetä lääkkeellisesti.

– Cytotec-lääkettä, jota tavallisesti käytetään synnytyksen käynnistämiseen, ei anneta suuria määriä, koska se voimistaa supistuksia niin paljon. Oksitosiinia voi tarvittaessa käyttää supistuksia vahvistamaan, Halmesmäki kertoo.

Jos lapsivesi on mennyt, mutta kohdunkaula on epäkypsä, ballonkikäynnistys voi auttaa avautumisessa. Siinä kohdunsuulle asennetaan pieni pallo, jonka aiheuttama mekaaninen ärsytys saa kohdunkaulan avautumaan.

Lue myös: Perätilasynnytys: Sektio ei ole aina paras vaihtoehto
Keskustele: Sektion jälkeenkö ei raskaaksi enää?

Kaksi vuotta ikäeroksi

Jos edellinen sektio on sujunut normaalisti ja äiti on toipunut hyvin, ei raskauden aikana tarvita ylimääräistä seurantaa. Jos synnytyskertomuksesta käy ilmi, että kudokset ovat heikot, harkitaan tapauskohtaisesti, pitääkö seurantaa tehostaa.

Uusimman tutkimustiedon mukaan on suositeltavaa, ettei uutta raskautta lähde yrittämään heti sektion jälkeen. Hyvä minimiväli synnytyksille olisi noin kaksi vuotta.

– Tälle on kaksi perustetta. Ensinnäkin istukan toiminta voi olla uudessa raskaudessa heikompaa ja lapsi voi jäädä pienikokoiseksi. Toisaalta sektioarpeen kiinnittyvä istukka voi kasvaa liian tiukasti kiinni ja aiheuttaa vakavia komplikaatioita, Erja Halmesmäki kertoo.

Lue myös: Synnytyspelko: Näistä asioista on apua, kun synnytys pelottaa
Keskustele: Milloin sektion jälkeen raskaaksi?

Kuinka monta sektiota?

Victoria Beckham synnytti neljännenkin lapsensa keisarileikkauksella. Julkkismaailma on kaukana tavallisen suomalaisäidin arjesta, mutta suuren perheen voi kyllä saada, vaikkei alatiesynnytys onnistuisikaan. Riskitöntä se ei tosin ole, kertoo osastonylilääkäri Erja Halmesmäki.

– Kolmannen keisarileikkauksen jälkeen raskauden riskit nousevat selvästi. Itse suosittelisin, ettei yli neljää leikkausta tehtäisi.

Hän perustelee kantaansa sillä, että sektio on suuri leikkaus. Siihen saatetaan suhtautua melko kevyesti, mutta vatsanpeitteiden ja ennen kaikkea kohdun avaamisessa on aina riskejä, eikä hyväkään ompelutyö poista leikkausarpea kokonaan.

– Kohdun on tarkoitus olla pussi, jossa on se yksi pussin suu. Kun kohtu kasvaa ja venyy raskauden aikana, ylimääräiset saumat eli leikkausarvet ovat aina kovilla.

Halmesmäen mukaan ei ole osoitettu, että arvet ja kudos niiden ympärillä merkittävästi vahvistuisivat, vaikka leikkauksista olisi kulunut vuosia.

Lue myös: Synnytyskertomus: kiireellinen sektio

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.