”Maailman kaunein tapa synnyttää” – vesisynnytys vaihe vaiheelta
Kätilö Johanna Honkanen on ollut mukana yli 200 vesisynnytyksessä ja samalla pitänyt niistä kirjaa. Lähes jokainen äiti on ollut tyytyväinen kokemukseensa ammeessa.
Vedessä oleilu helpottaa synnytyskivun sietämistä. Tämä on tiedetty Suomessakin jo pitkään, ja synnytyssairaaloissa ammeita on käytetty nimenomaan kivunlievitykseen. Synnyttäjä on noussut ammeesta pois useimmiten ennen synnytystä; vesisynnytys on ollut meillä poikkeuksellinen tapa synnyttää.
Espoon Jorvin sairaalassa tilanne muuttui vuonna 2010. Tuolloin kätilö Johanna Honkanen ymmärsi, miksi äidit niin usein halusivat pois vedestä kesken kaiken.
Luonnollinen synnytys: vesi on parasta kivunlievitystä
Siinä vaiheessa Honkanen oli työskennellyt synnytyssalissa jo muutaman vuoden ja kiinnostunut vesisynnytyksistä. Koulutusten ja tutkimusten perusteella hän oivalsi, että vettä oli pidetty Jorvissa liian lämpimänä.
– Vesi on paras mahdollinen kivunlievitys niille, jotka toivovat lääkkeetöntä kivunlievitystä. Veden lämpötilan ei pitäisi kuitenkaan olla 37–38-asteista niin kuin se on poreammeessa. Naiset nousivat tuolloin pois ammeesta siksi, että lämmin vesi ahdisti heitä, Honkanen kertoo.
Sittemmin Honkanen on hoitanut kätilönä lähes 200 vesisynnytystä. Vielä useammassa hän on ollut mukana, koska häntä pyydetään usein avustamaan.
– Jos olen töissä ja joku kokemattomampi haluaa tukea, menen jeesaamaan.
Vesisynnytys onnistuu pian lähes koko Suomessa
Parin viime vuoden aikana Honkanen on kierrellyt Suomea urakalla ja kouluttanut kätilöitä kollegansa kanssa.
Kuvia koulutuksista ja synnytyksistä Honkanen julkaisee Instagram-tilillään Kotiinkotilo. Syyskuussa koulutettavana oli Seinäjoen keskussairaalan henkilökuntaa.
Nyt Suomen 23 synnytyssairaalasta jo lähes kaikissa on ammeita ja vesisynnytykseen koulutettuja kätilöitä – tai ainakin on pian tulossa.
Esimerkiksi Kokkolassa, Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa, henkilöstöä koulutetaan parhaillaan ja vesisynnytykset alkavat marraskuun lopussa. Tampereella uudet tilat ammeineen otetaan käyttöön alkuvuodesta 2020.
Rovaniemellä, Kemissä tai Jyväskylässä mahdollisuutta vesisynnytykseen ei vielä ole. Jyväskylään ammeita odotellaan siinä vaiheessa, kun uusi sairaala avataan ensi vuonna.
Ero kahden vuoden takaiseen tilanteeseen on huima. Vielä vuonna 2017 vesisynnytys oli mahdollinen vain Helsingissä, Hyvinkäällä, Espoossa, Lohjalla ja Oulaskankaalla.
Helsingissä vesisynnytyksiä lähes joka päivä
Helsingin Naistenklinikalla kätilönä työskentelevä Honkanen kertoo, että vesisynnytykset ovat lähestulkoon jokapäiväisiä. Ammeita on kolme, ja niihin on pääsy kuudesta synnytyssalista.
Honkanen pitää kirjaa HUSin alueen synnytyksistä. Tänä vuonna, marraskuun puoliväliin mennessä vesisynnytyksiä on ollut 267. Vuoden 2018 aikana niitä oli 211. Kaiken kaikkiaan pääkaupunkiseudulla syntyi 15 395 vauvaa vuonna 2018.
Lapsia syntyy yhä vähemmän, mutta vesisynnytyksiä on vuosi vuodelta enemmän.
– Tilastojeni mukaan äidit ovat lähes poikkeuksetta tyytyväisiä, kun ovat synnyttäneet veteen. Onhan se merkittävä seikka, että ihmiset ovat tyytyväisiä synnytyskokemukseensa, Honkanen sanoo.
Luonnollinen synnytys tai aktiivisynnytys on asia, jossa Suomi tulee jälkijunassa esimerkiksi Tanskaan verrattuna. Siellä vesisynnytyksen suosio on toisenlaista, koska äitejä on jo vuosikymmeniä kannustettu luonnolliseen synnytykseen. Aiheesta on kirjoittanut muun muassa Kaksplussan bloggaaja Terhi-Anneli Koivisto eli Jyllannin Suomineito. Terhin molemmat synnytykset ovat olleet aktiivisia vesisynnytyksiä.
Miten vesisynnytys vaikuttaa äitiin ja lapseen?
Kätilö Johanna Honkasen mukaan vesisynnytys ei sisällä riskejä, mikäli sikiötä ja äidin vointia seurataan hyvin ja turvallisuusohjeita noudatetaan. Hyötyä vedestä sen sijaan on paljonkin:
- Vedessä äidin on helpompi vaihtaa asentoa kuin sängyssä, koska vesi kannattelee.
- Vesisynnytys vähentää välilihan vaurioita.
- Vesi nopeuttaa synnytyksen kulkua. Esimerkiksi viime vuonna julkaistun ruotsalaistutkimuksen mukaan vesisynnytykset olivat keskimäärin lyhyempiä kuin muut sairaalasynnytykset.
Honkanen pitää erityisen tärkeänä sitä, että synnyttävän äidin hallinnan tunne lisääntyy.
– Naiset kokevat tehneensä sen itse, Honkanen kuvaa.
Vedessä vauva hengittää napanuoran kautta. – Monesti kätilöt hämmästelevät sitä, miten kaunis tällainen synnytys on ja miten vähän siihen tarvitsee kätilön puuttua, kätilöitä kouluttava Johanna Honkanen kertoo. Kuva: iStock.
Lapselle veteen syntyminen on lempeä tapa tulla maailmaan. Niin kauan kuin vauva on vedessä, hän hengittää napanuoran kautta.
– Vesi on vauvalle ikään kuin suuri kohtu. Vauva syntyy oikeastaan vasta, kun hänet nostetaan äidin syliin ja hän joutuu kosketuksiin hapen ja hiilidioksidin kanssa.
Lue äidin kokemus: Ninja Sarasalo ehti olla vedessä joitakin minuutteja ennen kuin vauva syntyi
Näin vesisynnytys ammeessa etenee
– Kätilön pitäisi kysyä puhelimessa synnyttäjän toiveista, Honkanen listaa alkuun.
Jos toiveena on vesisynnytys, siitä kannattaa kertoa jo puhelimessa ennen sairaalaan lähtöä. Näin kätilöt pystyvät varautumaan ja esimerkiksi valmistelemaan ammeen.
Ammeeseen mennään avautumisvaiheessa, sitten kun synnytys on kunnolla käynnissä. Veteen voi mennä yksin tai yhdessä kumppanin kanssa. Honkasen mukaan äiti on useimmiten yksin ammeessa.
Vedessä ollessa on hyvä liikkua ja vaihdella asentoja.
– Välillä kannattaa nousta pois, käydä vaikka pissalla, Honkanen suosittelee.
Mitään aikarajoja ammeessa oleskelulle ei ole. Useimmiten uudelleensynnyttäjät ovat vedessä tunnista neljään tuntiin, ensisynnyttäjät kahdesta tunnista jopa kahdeksaan. Veden lämpötila on noin 35 astetta.
Vauvan voinnista saadaan tietoa sikiön sydämensykkeitä seuraamalla, samalla lailla kuin niin sanotussa tavallisessa synnytyksessä. Sykkeitä seurataan langattomien laitteiden avulla.
Ponnistusvaiheessa vauvan sykkeiden seuranta on jatkuvaa. Veteen synnyttäjä saa ponnistusvaiheessa työntää omaan tahtiinsa. Asennon voi valita itse.
– Moni valitsee asennoksi etunojan, jossa synnyttäjä on polvillaan ja nojaa eteenpäin. Etunoja helpottaa supistuskipua.
Hiljaisuus ennen parkaisua
Etukäteen voi sopia kätilön kanssa muun muassa siitä, kuka ottaa vauvan vastaan – vauvan isä, äidin tukihenkilö, kätilö vai synnyttäjä itse.
Honkasen mukaan yleisintä on, että äiti ottaa vauvan vastaan itse, kätilö vain uittaa vauvan äidin etupuolelle mikäli tämä on etunojassa.
Synnytyksen aikana huoneessa on yleensä hiljaista. Vauvakin parkaisee vasta hetken kuluttua siitä, kun on syntynyt.
– Kun vauva nostetaan vedestä, se pohtii hetken ja avaa silmänsä. Sitten se vetää rintakehän kaarelle, vähän kattelee ja alkaa huutaa, Honkanen kuvailee.
– Siinä minä sitten katson hiljaa, kun se ihminen syntyy niin kuin maailma on tarkoittanut. Vesisynnytys on maailman kaunein tapa synnyttää.
Lähteet: kätilö Johanna Honkasen haastattelu, HUS: Ammeen käyttö synnytyksessä, Oulun yliopistollisen sairaalan ohjeet vesisynnytystä toivovalle, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiedote Luonnollinen vesisynnytys nyt mahdollista Tyksissä
Jaa oma kokemuksesi