”Maailman kaunein tapa synnyttää” – vesisynnytys vaihe vaiheelta

Kätilö Johanna Honkanen on ollut mukana yli 200 vesisynnytyksessä ja samalla pitänyt niistä kirjaa. Lähes jokainen äiti on ollut tyytyväinen kokemukseensa ammeessa.

Teksti Piia Sainio
Vauva syntynyt veteen
Lapselle veteen syntyminen on lempeä tapa tulla maailmaan. Kuva: iStock.

Vedessä oleilu helpottaa synnytyskivun sietämistä. Tämä on tiedetty Suomessakin jo pitkään, ja synnytyssairaaloissa ammeita on käytetty nimenomaan kivunlievitykseen. Synnyttäjä on noussut ammeesta pois useimmiten ennen synnytystä; vesisynnytys on ollut meillä poikkeuksellinen tapa synnyttää.

Espoon Jorvin sairaalassa tilanne muuttui vuonna 2010. Tuolloin kätilö Johanna Honkanen ymmärsi, miksi äidit niin usein halusivat pois vedestä kesken kaiken.

Luonnollinen synnytys: vesi on parasta kivunlievitystä

Siinä vaiheessa Honkanen oli työskennellyt synnytyssalissa jo muutaman vuoden ja kiinnostunut vesisynnytyksistä. Koulutusten ja tutkimusten perusteella hän oivalsi, että vettä oli pidetty Jorvissa liian lämpimänä.

– Vesi on paras mahdollinen kivunlievitys niille, jotka toivovat lääkkeetöntä kivunlievitystä. Veden lämpötilan ei pitäisi kuitenkaan olla 37–38-asteista niin kuin se on poreammeessa. Naiset nousivat tuolloin pois ammeesta siksi, että lämmin vesi ahdisti heitä, Honkanen kertoo.

Sittemmin Honkanen on hoitanut kätilönä lähes 200 vesisynnytystä. Vielä useammassa hän on ollut mukana, koska häntä pyydetään usein avustamaan.

– Jos olen töissä ja joku kokemattomampi haluaa tukea, menen jeesaamaan.

Vesisynnytys onnistuu pian lähes koko Suomessa

Parin viime vuoden aikana Honkanen on kierrellyt Suomea urakalla ja kouluttanut kätilöitä kollegansa kanssa.

Kuvia koulutuksista ja synnytyksistä Honkanen julkaisee Instagram-tilillään Kotiinkotilo. Syyskuussa koulutettavana oli Seinäjoen keskussairaalan henkilökuntaa.

Nyt Suomen 23 synnytyssairaalasta jo lähes kaikissa on ammeita ja vesisynnytykseen koulutettuja kätilöitä – tai  ainakin on pian tulossa.

Esimerkiksi Kokkolassa, Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa, henkilöstöä koulutetaan parhaillaan ja vesisynnytykset alkavat marraskuun lopussa. Tampereella uudet tilat ammeineen otetaan käyttöön alkuvuodesta 2020. 

Rovaniemellä, Kemissä tai Jyväskylässä mahdollisuutta vesisynnytykseen ei vielä ole. Jyväskylään ammeita odotellaan siinä vaiheessa, kun uusi sairaala avataan ensi vuonna.

Ero kahden vuoden takaiseen tilanteeseen on huima. Vielä vuonna 2017 vesisynnytys oli mahdollinen vain Helsingissä, Hyvinkäällä, Espoossa, Lohjalla ja Oulaskankaalla.

Helsingissä vesisynnytyksiä lähes joka päivä

Helsingin Naistenklinikalla kätilönä työskentelevä Honkanen kertoo, että vesisynnytykset ovat lähestulkoon jokapäiväisiä. Ammeita on kolme, ja niihin on pääsy kuudesta synnytyssalista.

Honkanen pitää kirjaa HUSin alueen synnytyksistä. Tänä vuonna, marraskuun puoliväliin mennessä vesisynnytyksiä on ollut 267. Vuoden 2018 aikana niitä oli 211. Kaiken kaikkiaan pääkaupunkiseudulla syntyi 15 395 vauvaa vuonna 2018.

Lapsia syntyy yhä vähemmän, mutta vesisynnytyksiä on vuosi vuodelta enemmän.

– Tilastojeni mukaan äidit ovat lähes poikkeuksetta tyytyväisiä, kun ovat synnyttäneet veteen. Onhan se merkittävä seikka, että ihmiset ovat tyytyväisiä synnytyskokemukseensa, Honkanen sanoo.

Luonnollinen synnytys tai aktiivisynnytys on asia, jossa Suomi tulee jälkijunassa esimerkiksi Tanskaan verrattuna. Siellä vesisynnytyksen suosio on toisenlaista, koska äitejä on jo vuosikymmeniä kannustettu luonnolliseen synnytykseen. Aiheesta on kirjoittanut muun muassa Kaksplussan bloggaaja Terhi-Anneli Koivisto eli Jyllannin Suomineito. Terhin molemmat synnytykset ovat olleet aktiivisia vesisynnytyksiä.

Miten vesisynnytys vaikuttaa äitiin ja lapseen?

Kätilö Johanna Honkasen mukaan vesisynnytys ei sisällä riskejä, mikäli sikiötä ja äidin vointia seurataan hyvin ja turvallisuusohjeita noudatetaan. Hyötyä vedestä sen sijaan on paljonkin:

  • Vedessä äidin on helpompi vaihtaa asentoa kuin sängyssä, koska vesi kannattelee.
  • Vesisynnytys vähentää välilihan vaurioita.
  • Vesi nopeuttaa synnytyksen kulkua. Esimerkiksi viime vuonna julkaistun ruotsalaistutkimuksen mukaan vesisynnytykset olivat keskimäärin lyhyempiä kuin muut sairaalasynnytykset.

Honkanen pitää erityisen tärkeänä sitä, että synnyttävän äidin hallinnan tunne lisääntyy.

– Naiset kokevat tehneensä sen itse, Honkanen kuvaa.

Vesisynnytys

Vedessä vauva hengittää napanuoran kautta. – Monesti kätilöt hämmästelevät sitä, miten kaunis tällainen synnytys on ja miten vähän siihen tarvitsee kätilön puuttua, kätilöitä kouluttava Johanna Honkanen kertoo. Kuva: iStock.

Lapselle veteen syntyminen on lempeä tapa tulla maailmaan. Niin kauan kuin vauva on vedessä, hän hengittää napanuoran kautta.

– Vesi on vauvalle ikään kuin suuri kohtu. Vauva syntyy oikeastaan vasta, kun hänet nostetaan äidin syliin ja hän joutuu kosketuksiin hapen ja hiilidioksidin kanssa.

Lue äidin kokemus: Ninja Sarasalo ehti olla vedessä joitakin minuutteja ennen kuin vauva syntyi

Näin synnytys ammeessa etenee

– Kätilön pitäisi kysyä puhelimessa synnyttäjän toiveista, Honkanen listaa alkuun.

Jos toiveena on vesisynnytys, siitä kannattaa kertoa jo puhelimessa ennen sairaalaan lähtöä. Näin kätilöt pystyvät varautumaan ja esimerkiksi valmistelemaan ammeen.

Ammeeseen mennään avautumisvaiheessa, sitten kun synnytys on kunnolla käynnissä. Veteen voi mennä yksin tai yhdessä kumppanin kanssa. Honkasen mukaan äiti on useimmiten yksin ammeessa.

Vedessä ollessa on hyvä liikkua ja vaihdella asentoja.

– Välillä kannattaa nousta pois, käydä vaikka pissalla, Honkanen suosittelee.

Mitään aikarajoja ammeessa oleskelulle ei ole. Useimmiten uudelleensynnyttäjät ovat vedessä tunnista neljään tuntiin, ensisynnyttäjät kahdesta tunnista jopa kahdeksaan. Veden lämpötila on noin 35 astetta.

Vauvan voinnista saadaan tietoa sikiön sydämensykkeitä seuraamalla, samalla lailla kuin niin sanotussa tavallisessa synnytyksessä. Sykkeitä seurataan langattomien laitteiden avulla.

Ponnistusvaiheessa vauvan sykkeiden seuranta on jatkuvaa. Veteen synnyttäjä saa ponnistusvaiheessa työntää omaan tahtiinsa. Asennon voi valita itse.

– Moni valitsee asennoksi etunojan, jossa synnyttäjä on polvillaan ja nojaa eteenpäin. Etunoja helpottaa supistuskipua.

Hiljaisuus ennen parkaisua

Etukäteen voi sopia kätilön kanssa muun muassa siitä, kuka ottaa vauvan vastaan – vauvan isä, äidin tukihenkilö, kätilö vai synnyttäjä itse.

Honkasen mukaan yleisintä on, että äiti ottaa vauvan vastaan itse, kätilö vain uittaa vauvan äidin etupuolelle mikäli tämä on etunojassa.

Synnytyksen aikana huoneessa on yleensä hiljaista. Vauvakin parkaisee vasta hetken kuluttua siitä, kun on syntynyt.

– Kun vauva nostetaan vedestä, se pohtii hetken ja avaa silmänsä. Sitten se vetää rintakehän kaarelle, vähän kattelee ja alkaa huutaa, Honkanen kuvailee.

– Siinä minä sitten katson hiljaa, kun se ihminen syntyy niin kuin maailma on tarkoittanut.  Vesisynnytys on maailman kaunein tapa synnyttää.

Esteitä vesisynnytykselle

Vesisynnytys on mahdollinen niin sanotuille matalan riskin synnyttäjille silloin, kun syntymässä on yksi lapsi.

  • Äidin terveydentila, kuten jokin synnytykseen vaikuttava perussairaus, voi olla este vesisynnytykselle. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi 1-tyypin diabetes sekä epilepsia, joka on oireillut edeltävän vuoden aikana. Raskausdiabetes ei välttämättä estä vesisynnytystä.
  • Huomattava ylipaino tai huono liikkuvuus voi olla riski vesisynnyttäjälle. Turvallisuuden kannalta on tärkeää, että äiti pääsee tarvittaessa pois altaasta. Esimerkiksi Oulun yliopistollinen sairaala linjaa, että äidin painoindeksin on pitänyt olla alle 32 ennen raskautta.
  • Jos raskaus on sujunut normaalisti viikoille 37–41+6, vesisynnytys on mahdollinen. Ennenaikainen tai yliaikainen raskaus siis voi sulkea pois veteen synnyttämisen, sairaalasta riippuen.
  • Pre-eklampsia eli raskausmyrkytys on este vesisynnytykselle.
  • Synnyttämään tullessa sikiön sykekäyrän tulee olla normaali, jotta vesisynnytys olisi mahdollinen. Vauvan tulee olla kohdussa pää alaspäin.
  • Aiempi sektio tai synnytyksen käynnistäminen voi olla este vesisynnytykselle, sairaalakohtaisista ohjeista riippuen.
  • Jos sikiö on arvioitu yli 4,5-kiloiseksi, ammeeseen ei synnytetä mutta kivunlievitykseen ammetta voi käyttää.
  • Kaksosraskauksia tai perätilasynnytyksiä ei hoideta vedessä, mutta synnyttäjä voi oleilla ammeessa avautumisvaiheessa.

Jos vesisynnytys ei tule kyseeseen, ammeen käyttöä ei kannata sulkea pois. Oleilu ammeessa avautumisvaiheessa on mahdollista useimmille. Lämpimän veden on todettu rentouttavan ja vähentävän tarvetta kivunlievitykselle. Vesi myös kannattelee äitiä, joten hyvän asennon löytäminen voi olla helpompaa kuin vaikkapa sängyssä.

Ammeeseen ei voi mennä, jos…

  • synnytyksen aikana on runsasta verenvuotoa,
  • synnyttäjällä on jokin veriteitse tarttuva tauti, kuten hepatiitti B, hepatiitti C tai HIV,
  • äidillä on jokin tulehdus tai kuumetta,
  • synnyttäjällä on genitaaliherpes, joka on aktiivivaiheessa.

Lopullinen päätös ammeeseen synnyttämisestä tehdään aina tapauskohtaisesti yhdessä kätilön kanssa.

Lähteet: kätilö Johanna Honkasen haastattelu, HUS: Ammeen käyttö synnytyksessäOulun yliopistollisen sairaalan ohjeet vesisynnytystä toivovalle, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiedote Luonnollinen vesisynnytys nyt mahdollista Tyksissä

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä