Synnytys 11.12.2015 Päivitetty 13.08.2019

Nämä synnytyssairaalat uhataan lakkauttaa seuraavaksi

Salon, Kemin, Mikkelin, Lohjan ja Porvoon synnytyssairaalat sulkevat ovensa. Lakkauttamisia perustellaan turvallisuudella.

Teksti
Saga Wiklund
Kuvat
123RF

Synnytyssairaaloiden lakkauttaminen johtuu siitä, että kiireellisen hoidon asetuksessa toimiluvan saavan synnytyssairaalan kriteeriksi on asetettu 1 000 synnytystä vuodessa.

Salon synnytyssairaala toimii pienen synnytyssairaalan poikkeusluvalla, ja sairaalan lopettamisesta on jo päätetty. Kemin, Mikkelin ja Porvoon poikkeusluvat päättyvät vuoden 2016 lopussa, eikä lupia olla jatkamassa. HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén on arvioinut, että myös Lohjan yksikkö lakkautetaan neljän vuoden kuluessa.

Myös Maarianhaminan ja Kajaanin sairaaloissa synnytykset jäävät alle 1000:een vuodessa. Kajaanin synnytyssairaala saattaa kuitenkin jatkaa toimintaansa, sillä muuten synnytysmatkoista tulisi Kainuussa hyvin pitkiä.

Maarianhaminan sairaala saanee jatkaa, sillä se sijaitsee Ahvenanmaan itsehallintoalueella.

Lue myös: Mistä synnytys alkaa?

Synnytyssairaaloita suljettaessa vedotaan turvallisuuteen

Synnytyssairaaloiden vähentämistä perustellaan turvallisuudella: synnytysyksikössä täytyy olla ympärivuorokautinen valmius hätäkeisarileikkausten tekemiseen.

Sairaalassa on siis oltava ympäri vuorokauden päivystävät anestesialääkärit ja gynekologit sekä toimintavalmis leikkaussali henkilökuntineen.

Nykyisen perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan (kesk.) edeltäjä Paula Risikko (kok.) katsoi, että synnytyssairaalan täytyy hoitaa vähintään 500 synnytystä vuodessa, jotta toiminnan jatkaminen on perusteltua.

Nyt raja on kohonnut 1000:een, ja maakunnissa huoli sairaalapalvelujen karkaamisesta kauas on kova.

Ei ole kuitenkaan olemassa tilastotietoa tai todisteita siitä, että synnytysosasto, jossa vähimmäismääränä on tuhat synnytystä, olisi potilasturvallisempi kuin osasto, jossa hoidetaan esimerkiksi 800 synnytystä vuodessa.

Sote keskittää sairaanhoitoa isoihin yksiköihin

Meneillään olevan sote-uudistuksen myötä Suomeen jää 12 laajan, ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalayksikköä. Yksiköiden pääpaikat ovat Helsinki, Turku, Lahti, Tampere, Pori, Lappeenranta, Jyväskylä, Joensuu, Kuopio, Seinäjoki, Oulu ja Rovaniemi.

Synnytyksiä ei kuitenkaan keskitetä pelkästään näihin sairaaloihin.

– Alueen asukasmäärä ei ole ainoa kriteeri, vaan myös saavutettavuus ratkaisee, ministeri Juha Rehula sanoo.

Synnytykset ovat keskittyneet myös muuttoliikkeen vuoksi. Jo noin joka kolmas Suomessa syntyvä lapsi syntyy Helsingin ja Uudenmaan alueella HUS:n sairaaloissa.

Yliopistosairaaloiden lisäksi kolmessa muussa sairaalassa hoidettiin vuonna 2014 vähintään 2 000 synnytystä. Nämä sairaalat ovat Satakunnan keskussairaala, Etelä-Pohjanmaan keskussairaala ja Keski-Suomen keskussairaala.

Lue myös: Polikliininen synnytys: synnytyssairaalasta nopeasti kotiin

Sairaaloiden sulkemiset lisäävät matkasynnytyksiä

Vuonna 2014 suunnittelemattomia sairaalan ulkopuolisia synnytyksiä oli entistä enemmän, 173, ja näistä matkalla sairaalaan tapahtui 77. Eniten näitä synnytyksiä oli Oulun, Helsingin ja Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueilla.

Sairaalaverkon harventuessa Juha Rehula pitää tärkeänä ensihoitajien valmiuksia.

– Mitä ammattitaitoisempi porukka tulee kohteeseen, sitä paremmin päivystysketju toimii, hän muotoilee.

Ambulanssisynnytyksissä ei pystytä kuitenkaan lievittämään synnyttäjien kipuja tai hoitamaan vaikeita komplikaatioita.

Lue lisää: Synnytyksen hoitokeinot

Keskustele: Miten meni nopea synnytys

Lue myös: Syöksysynnytys: lue hurjat tarinat

Potilashotelleja synnyttäjille?

Kun synnytyssairaalaverkko harvenee entisestään, potilashotellien tarve synnytysyksiköiden yhteydessä kasvaa.

Potilashotelleja tarvitsevat etenkin riskisynnyttäjät, jotka pyritään uudistuksen myötä muutenkin saamaan niihin sairaaloihin, joissa on parhaat valmiudet. Tampereella Taysin yhteydessä toimii jo potilashotelli.

Kaksplus luovutti yli 10 000 henkilön allekirjoittaman adressin pienten synnytyssairaaloiden puolesta ministeri Paula Risikolle vuonna 2009. Tämän jälkeenkin sairaaloiden puolesta on kerätty monia adresseja, mutta niillä ei ole ollut vaikutusta.

Myös pienten synnytyssairaaloiden puolesta tehty kansalaisaloite kaatui marraskuussa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa . Aloitteella oli noin 67 000 allekirjoittajaa.

Lähteet: THL:n perinataalitilasto vuodelta 2014, STT:n artikkeli Sote-uudistus: Synnytysyksiköitä tarvitaan enemmän kuin 12 (12.11.2015) ja Aki Lindénin haastattelu Västra Nyland -lehdessä (3.1.2015). 

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X