Oletko menossa synnyttämään? Tutustu tehokkaimpiin kivunlievityskeinoihin
Synnytyskivun tehokas lievittäminen on sekä äidin että syntyvän vauvan etu. Riittämätön kivunhoito voi aiheuttaa synnytystraumoja ja vaikuttaa lapsilukuun. Listasimme tehokkaimmat lääkkeelliset kivunlievitykset hyvine ja huonoine puolineen.
Synnytyksen tärkein asia on synnyttäjän ja syntyvän lapsen turvallisuus, ja synnytyskivun hyvä hoito palvelee tätä päämäärää. Se, miten synnytyskipua olisi paras hoitaa, on yksilöllistä ja riippuu synnytyksen vaiheesta sekä äidin perussairauksista ja lääkityksestä.
Lääkkeettömät kivunlievityskeinot toimivat avautumisvaiheen alussa, jolloin supistuskipu on vielä lievempää. Kylpyaltaan käyttö, lämmin suihku ja lämmitetty jyväpussi rentouttavat, ja tukihenkilöä voi pyytää hieromaan.
Lääkkeellisistä kivunlievityksistä mikään ei takaa kivutonta synnytystä, mutta tehokkaimmilla lievityksillä suurin osa synnyttäjistä saa vähintään tyydyttävän kivunlievityksen. Lääketieteen tohtori, anestesiologian erikoislääkäri Johanna Sarvela HUS:n Jorvin sairaalasta esittelee kuusi vaihtoehtoa synnytyskivun lievittämiseen.
1. Ilokaasu on turvallinen ja mieto lievityskeino
Ilokaasu on turvallinen ja usein käytetty kivunlievitysmenetelmä, jota voi käyttää synnytyksen vaiheesta riippumatta. Hapen ja typpioksiduulin seosta hengitetään maskin avulla jaksoittain supistuksen ajan.
Ilokaasua voi saada vasta synnytyssalissa. Jos synnytys etenee hyvin nopeasti, ilokaasu voi jäädä ainoaksi kivunlievitysmenetelmäksi.
Ilokaasun kivunlievitysteho on melko vähäinen, mutta se turruttaa ja vie supistuskivulta terävintä kärkeä. Se sopii kaikille eikä sen käyttö ole haitallista sikiölle.
Ilokaasu voi aiheuttaa lyhytkestoista sekavuutta ja huimausta, joskus pahoinvointiakin.
2. Opioidit tyynnyttävät synnyttäjää
Morfiinin kaltaisia vahvoja kipulääkkeitä eli opioideja käytetään synnytyskivun hoidossa, vaikka niiden teho ei olekaan vakuuttava. Opioideista esimerkki on oksikodoni, joka annetaan synnytyksen alkuvaiheessa.
Opioideja käytetään, koska ne voivat kivunlievityksen lisäksi tyynnyttää synnyttäjää. Vaikutukset ovat yksilöllisiä: osa saa opioideista apua, osa ei. Opioideja voidaan käyttää, jos lapsen sydänäänikäyrä on hyvä.
Opioideilla voitetaan aikaa synnytyskivun hoidossa: olisi hyvä, ettei epiduraalipuudutusta jatkettaisi yli vuorokauden ajan. Pitkävaikutteisia opioideja ei tulisi käyttää enää lähellä ponnistusvaihetta.
Opioidit voivat aiheuttaa pahoinvointia, oksentelua, ummetusta ja hengitysvajausta. Ne kulkeutuvat istukan läpi sikiöön ja vähentävät usein ohimenevästi sikiön sydänäänten vaihtelua.
3. Epiduraalipuudutus lievittää tehokkaimmin
Epiduraalipuudutuksen teho on tutkitusti vertaansa vailla synnytyksen kivunlievityksessä. Epiduraalipuudutus ruiskutetaan selkäytimen kovakalvon ulkopuolelle. Sen antamiseen tarvitaan anestesialääkäri.
Epiduraalipuudutus tulisi antaa, kun synnytys on selvästi käynnissä ja synnyttäjä toivoo tehokasta kivunlievitystä. Puudutuksen annolla ei ole vaikutusta avautumisvaiheen kestoon. Annoksesta riippuen se toimii tehokkaasti myös kaikkein kivuliaimmassa vaiheessa.
Kivunlievitystä ei aiemmin annettu enää ponnistusvaiheessa, mutta nykykäsityksen mukaan puudutusta voidaan jatkaa silloinkin. Tilanne vaatii tasapainoilua: kova kipu ja uupumus eivät paranna ponnistusvoimaa, mutta pitkissä synnytyksissä voimakas puudutus voi heikentää etenkin ensisynnyttäjän ponnistustarvetta.
Epiduraalipuudutuksen avulla synnyttäjä voidaan puuduttaa nopeasti keisarileikkausta varten välttäen yleisanestesian riskit. Siksi puudutus on jopa suositeltava joissakin riskiraskauksissa.
Epiduraalipuudutusta ei voida laittaa, jos äidillä on liian vähän verihiutaleita tai jos hänellä on suuriannoksinen verenohennuslääkitys. Tämä on harvinaista, ja näissä tilanteissa kovaa kipua voidaan lievittää suoneen annosteltavalla opioidilla, fentanyylillä.
Puudutus epäonnistuu noin 1,5–5 prosentissa tapauksista. 10–15 prosentissa kivunlievitys jää puutteelliseksi. Puudutteen laitto ei lisää sektioita, mutta imukuppisynnytyksiä se voi hieman lisätä puuduteannosten lisääntyessä. Puudutuksen aikana äiti voi liikkua jonkin verran.
Epiduraalipuudutus voi aiheuttaa verenpaineen laskua ja päänsärkyä. Vakavat haitat ovat harvinaisia.
Keskustele: Onko synnyttäminen todella niin hirveää?
4. Spinaalipuudutus vaikuttaa synnytyskanavaan
Spinaalipuudutuksen vaikutus on hieman nopeampi ja lyhytkestoisempi kuin epiduraalipuudutuksen, mutta se puuduttaa myös synnytyskanavan, jolloin kipu lievittyy ponnistusvaiheessakin. Anestesialääkäri antaa spinaalipuudutuksen selkäytimeen, selkäydinnesteeseen.
Spinaalipuudutusta käytetään etenkin uudelleensynnyttäjille synnytyksen lyhyemmän keston vuoksi. Puudutusta käytetään myös ensisynnyttäjillä synnytyksen alkuvaiheessa. Tällöin voidaan käyttää pelkkää opioidia. Synnytyksen edistyessä puudutusta jatketaan samalla asetetun epiduraalikatetrin kautta epiduraalipuudutuksella.
Spinaalipuudutus voi aiheuttaa verenpaineen laskua ja väliaikaista sikiön sydänäänten laskua. Vakavien komplikaatioiden esiintyminen on onneksi hyvin harvinaista.
5. Kohdunkaulan puudutus uudelleensynnyttäjille
Kohdunkaulan puudutuksen eli paraservikaalipuudutuksen tekee synnytyslääkäri: hermopunos puudutetaan kohdunkaulan molemmin puolin. Näin voidaan lievittää avautumisvaiheen kipuja.
Puudutuksen onnistuminen on epiduraalipuudutuksen onnistumista epävarmempaa. Kivunlievityksen kesto on lyhyehkö, 60–90 minuuttia. Paraservikaalipuudutus sopii parhaiten uudelleensynnyttäjille, joilla raskaus on täysiaikainen ja syntyvä lapsi hyväkuntoinen.
Puudutus voi aiheuttaa sikiön sydänäänten harvenemista, mutta tämä on harvinaista.
6. Häpyhermon puudutus ponnistusvaiheeseen
Häpyhermon puudutuksen eli pudendaalipuudutuksen tekee yleensä kätilö, ja sillä pystytään poistamaan synnytyskanavan alaosan ja ulkosynnyttimien alueen kipuja ponnistusvaiheessa.
Pudendaalipuudutusta käytetään myös repeytymän tai välilihan leikkauksen ompeluvaiheessa. Tätä puudutusta käytetään yleensä lisänä muille puudutuksille. Puudutus ei onnistu läheskään aina.
Huomattavat haitat ovat hyvin harvinaisia. Joskus äiti ei tunne voimakkaasti ponnistamisen tarvetta.
Lähteenä on käytetty myös Johanna Sarvelan ja Mika Nuutilan artikkelia Synnytyskipu – anestesialääkärin opas potilaalle.
Lue myös:
Synnytys pystyasennossa helpottaa ponnistamista ja vähentää repeämiä
Tositarinoita synnytyksestä – suunnatonta iloa mutta myös menettämisen pelkoa
Jaa oma kokemuksesi