Perätilasynnytys – sektio ei aina ole paras valinta
Kun vauva on perätilassa, arvioidaan tapauskohtaisesti, kannattaako äidin synnyttää alateitse vai sektiolla. Molemmissa tapauksissa vauva syntyy yleensä hyvävointisena. Perätilasynnytys saattaa jännittää, mutta sektion riskien välttämiseksi kannustetaan alatiesynnytykseen, jos äidillä on siihen hyvät edellytykset.
Perätila tarkoittaa sitä, ettei kohdussa kasvava vauva ole kääntynyt normaalisti raivotarjontaan, vaan sen takapuoli on kohti äidin kohdunsuuta. Tällöin vaihtoehtona on perätilasynnytys tai sektio.
Miksi vauva on perätilassa?
Noin kolme prosenttia vauvoista on perätilassa. Suurin osa perätiloista on sattumia. Sikiö on saattanut olla niin pitkään jalat suorina, ettei se enää mahdu kääntymään.
Keskustele: Miltä tuntuu, kun vauva on perätilassa?
Perätila voi johtua myös kohdun muodon poikkeavuudesta. Kohtu voi olla herttamaisen muotoinen tai siinä saattaa olla väliseinä, joka estää vauvaa liikkumasta vapaasti. Joillain äideillä voi näistä syistä olla toistuvia perätiloja.
Suurin osa vauvoista yrittää kääntyä ennen viimeistä kuukautta tai sen alkuun mennessä. Sen vuoksi ennenaikaisessa synnytyksessä perätilan mahdollisuus on merkittävä. Raskausviikolla 28 joka neljäs vauva on vielä perätilassa, kun raskausviikolla 36 lukema on enää kolme prosenttia.
Kaksosraskauksissa B-vauvan perätila on yleistä. B-vauvan tarjonta voi vaihdella ja selvitä vasta synnytyksen ollessa käynnissä.
Jos vauva ei käänny ajoissa, perätilasynnytys on mahdollinen.
Lue lisää: 2 vauvaa kerralla? Näin kaksosraskaus etenee
Mikä on ulkokäännös?
Jos neuvolassa huomataan, että vauva ei ole kääntynyt raskausviikkoon 36 mennessä, lääkäri voi yrittää kääntää vauvan. Lääkäri liu’uttelee geelin liukastamia käsiään hellävaraisesti äidin vatsan päällä ja yrittää kohottaa vauvan perää. Parhaassa tapauksessa vauva lähtee kääntymään.
Vauvan tilaa seurataan ultraäänellä koko toimenpiteen ajan. Ulkokäännöksistä 40–50 prosenttia onnistuu.
Lue lisää: Neuvolakäynnit vähenevät
Mitkä ovat ulkokäännöksen riskit?
Ulkokäännöksen riskit ovat huomattavasti pienemmät kuin edes suunnitellun sektion riskit, joten se on suositeltava vaihtoehto.
Teoriassa ulkokäännöksessä voi olla istukan irtoamisen riski, minkä takia sen yrittämiseen on aiemmin suhtauduttu epäilevästi. Nykyään hallitaan sellainen tekniikka, jossa käännöstä yritetään hellävaraisesti eikä väkisin voimaa käyttäen. Liika voimankäyttö voi vaurioittaa istukkaa. Oikein suoritettu käännösyritys ei tuota kipua äidille tai sikiölle.
Noin viidessä prosentissa käännösyritystapauksista voi ilmetä tilapäisiä sydänäänen laskuja. Ne voivat johtua esimerkiksi hetkellisestä napanuoran puristumisesta. Tällöin toimenpide keskeytetään ja tarkistetaan vauvan vointi.
Ulkokäännöksen jälkeen ajetaan aina pitkä sydänäänikäyrä ja varmistetaan, että vauva on kunnossa.
Miksi ulkokäännös ei välttämättä onnistu?
Jos äiti on ylipainoinen, paksujen vatsanpeitteiden pinnalta on vaikea saada otetta. Myös kohdun etuseinämässä sijaitseva istukka vaikeuttaa käännöksen tekemistä, sillä vauvaa voi olla vaikea tuntea istukan takaa.
Pitkään perätilassa ollut ja jo alas painunut vauva voi olla hankala kääntää. Vaikeuksia tuottaa myös, jos vauvan jalat ovat ojentuneet voimakkaasti suoriksi.
Parhaat mahdollisuudet ulkokäännökseen on hoikalla äidillä, joka osaa rentoutua, jonka istukka on takaseinämässä, ja jonka vauva ei ole ollut pitkään perätilassa.
Lue lisää: Synnytyksen käynnistyminen: Mistä synnytys alkaa?
Perätilasynnytys: Voiko lapsi tulla alateitse?
Perätilassa olevan vauvan äiti tutkitaan huolellisesti etukäteen ja karsitaan pois riskisynnyttäjät. Äiti saa aina valita sektion, mutta alatiesynnytys on suositeltava vaihtoehto, jos seuraavat ehdot täyttyvät:
- Äidin lantio on magneettikuvalla mitattuna tarpeeksi tilava
- Vauva on perätarjonnassa (ei toinen tai molemmat jalat ojentuneina alaspäin)
- Vauva painaa alle neljä kiloa
- Vauvalla on nuokkuryhti, joka auttaa pään ulostulossa
- Äidillä on hyvä motivaatio synnyttää alateitse
- Synnytys etenee sujuvasti
Lisäksi uudelleensynnyttäjällä, jonka aiemmat synnytykset ovat menneet hyvin, on hyvät mahdollisuudet alatiesynnytykseen. Perätilasynnytys saattaa jännittää, mutta sen riskit ovat useimmiten sektiota pienemmät.
Lue lisää: Näin valmistaudut synnytykseen
Miten perätilasynnytys eroaa tavallisesta synnytyksestä?
Perätilasynnytys eroaa tavallisesta synnytyksestä vasta ponnistusvaiheen lopussa.
Kun vauva on syntynyt vyötäröä myöten, kädet ja pää pitäisi saada syntymään nopeasti, jotta vauva ei joudu kärsimään hapenpuutteesta. Tarvittaessa lääkäri voi auttaa pään ulos pihdeillä.
Jos perätilasynnytys ei etene hyvin tai vauvan sydänäänet heikkenevät, henkilökunta on valmiina sektioon. Perätilasynnytyksessä on aina paikalla kokenut synnytyslääkäri.
Lue lisää: Millaista on synnytyskipu? Synnyttäjät kertovat
Mitkä ovat perätilasynnytyksen riskit?
Suurin riski on hapenpuute, jos ponnistusvaihe pitkittyy.
Napanuora on vaarassa luiskahtaa ulos varsinkin jalkatarjonnassa, jos lapsivesi on mennyt ennen aikojaan. Tosin jalkatarjonnassa olevat vauvat lähes poikkeuksetta leikataan ulos.
Jos perä painaa hyvin alas eli on täydellinen perätarjonta, napanuoran luiskahduksen riski ei ole sen suurempi kuin päätarjonnassa.
Lue lisää: Synnytys vaihe vaiheelta
Perätilasynnytys: Voiko vauvaan jäädä merkkejä?
Vauvan sukupuolielimissä voi olla mustelmia ja turvotusta, mutta ne häviävät muutamassa päivässä. Perätila nostaa hieman lonkkaluksaation riskiä. Lonkan virheasennossa lonkkaluu tulee pois nivelkupista.
Lue myös:
Pelottava perätila: 7 kylmää ja rauhoittavaa faktaa – lue myös perätilasynnyttäjien tarinat
Lukijan tarina: Synnytin perätilavauvan alateitse
Asiantuntijana osaston ylilääkäri Marjukka Hirvioja Kanta-Hämeen keskussairaalan synnytyspoliklinikalta.
Kommentit (4)
Suunniteltu sektio tietenkin näissä tilanteissa. Alatie vaarantaa vauvan terveyden. Hapenpuute ei ole mikään pikkujuttu, voi johtaa cp-vammaan jne.
Tyttö syntyi 2011 perätilassa, asia huomattiin vasta synnytyssaliin tultaessa. Kaikki meni hyvin, eikä synnytys muuten eronnut normaalista, paitsi että avautumisvaiheen aikana ei saanut liikkua. Väliliha leikattiin, mutta muuten ei repeytymiä. Ihan kivasti meni ?!
Repeämät johtuvat pikemminkin synnyttäjän kudostyypistä kuin lapsen tarjonnasta. Ne olisivat voineet tulla myös normaalissa ”päätilasynnytyksessä”.
”Äiti saa aina valita sektion”.
Kaverini synnytti eteläsuomalaisessa keskussairaalassa. Ei saanut sektiota, vaikka itki ja rukoili kuten myös miehensä. Lääkäripariskunta. Synnytti siis perätilassa, järkyttävät repeämät sai, ulosteinkontinenssi jäi.