Raskaus Synnytys
09/05/2017

Synnytys aiheuttaa repeytymiä – näin hoidat haavat kuntoon

Synnytys aiheuttaa lähes jokaiselle synnyttäjälle jonkinlaisia repeytymiä. Suurin osa haavoista kuitenkin paranee ihan itsestään.

Synnytys aiheuttaa usein repeytymiä, mutta onneksi harvoin ne ovat vakavia.

Synnytys aiheuttaa repeytymiä – näin hoidat haavat kuntoon

Synnytys aiheuttaa lähes jokaiselle synnyttäjälle jonkinlaisia repeytymiä. Suurin osa haavoista kuitenkin paranee ihan itsestään.

Synnytys voi pelottaa sen aikana mahdollisesti aiheutuvien repeämien vuoksi. Synnyttäjän ei kuitenkaan tarvitse olla peloissaan, sillä pitkää toipumista vaativat välilihan ja sulkijalihaksen vauriot ovat Suomessa suhteellisen harvinaisia.

Pahan repeämän synnytyksessä saa vain 0,6 prosenttia suomalaisnaisista. Määrä on selvästi alle OECD-maiden keskiarvon. Suomessa kätilöt tukevat edelleen alatiesynnytyksessä lapsen päätä niin, ettei emättimeen tai peräaukon alueelle pääse tulemaan vakavia repeämiä.

Synnytys vaihe vaiheelta

10 kysymystä synnytyksen jälkeen, joita et huomannut itse kysyä

Luonnolliset repeämät paranevat helpommin

Lähes jokaiselle synnyttäjälle tulee lievempiä repeytymiä, jotka parantuvat itsestään. Repeämät ovat yleisempiä ensisynnyttäjillä. Lievimmillään repeämät ovat nopeasti korjautuvia nirhaumia. Laajempia repeämiä pyrittiin aiemmin estämään episiotomialla eli välilihan leikkauksella, joka tehtiin rutiininomaisesti lähes kaikille synnyttäjille. Episiotomiassa tehdään pieni viilto emättimen ja peräaukon väliselle alueelle.

Nykyisin väliliha leikataan synnytyksissä harvemmin, sillä gynekologit ovat sitä mieltä, että pienet luonnolliset repeämät paranevat paremmin kuin episiotomia. Sairaaloiden välillä on eroja siinä, miten herkästi välilihan leikkaus tehdään. Pahoja, 3.−4. asteen repeämiä sattuu eniten Ahvenanmaalla ja Helsingin Kätilöopistolla.

Imukuppisynnytys altistaa hankalille repeytymille. Vuonna 2015 välilihan vakavampien 3.−4. asteen repeämien osuus imukuppisynnytyksissä oli nelinkertainen (3,7 %) spontaaneihin alatiesynnytyksiin (0,9 %) verrattuna. Vakavammille repeämille altistavat myös synnytyksen aktiivisen ponnistusvaiheen pitkittyminen, vauvan suurikokoisuus, tarjontavirhe tai suuri päänympärys.

Näin toivut synnytyksestä

Vakavat repeämät korjataan leikkauksella

Yleensä repeytymät korjautuvat itsekseen, mutta vaikeammissa, peräaukkoon asti ulottuvissa repeämissä joudutaan turvautumaan kirurgisiin toimenpiteisiin. Repeämät jaotellaan neljään luokkaan niiden vaikeusasteen mukaan. Lääkäri hoitaa 3.–4. asteen repeämät korjausleikkauksella heti synnytyksen jälkeen.

Alatiesynnytyksessä on 0,2–0,4 %:n riski peräaukon sulkijalihaksen täydelliseen repeämään. Repeytyminen on alatiesynnytyksen ikävimpiä komplikaatioita. Sulkijalihaksen korjaaminen vaatii leikkauksen, mutta siitä huolimatta sulkijalihaksen normaali toiminta ja pidätyskyky saattavat lopullisesti heikentyä.

Synnytyksestä toipuminen voi viedä aikaa

Pahoista repeämistä tai välilihan leikkauksesta parantuminen saattaa kestää kuukauden tai jopa pidempään. Episiotomian jälkeen voi esiintyä välilihan arkuutta, kipua ja yhdyntäkipua. Usein istuminen tuottaa aluksi hankaluuksia ja sitä voi helpottaa istumalla kumisella uimarenkaalla tai pehmeällä tyynyllä. Kipua voi hyvin lievittää apteekista ilman reseptiä saatavilla kipulääkkeillä.

Kylmällä vedellä suihkuttelu on hyvää ensiapua turvonneelle ja kipeälle alapäälle synnytyksen jälkeen. Välilihan leikkaushaavaa pitää suihkuttaa jokaisen wc-käynnin yhteydessä, sillä se edistää haavan paranemista. Myös ilmakylvyt nopeuttavat toipumista.

Myös pissaaminen voi aluksi kirvellä repeämien ja haavojen takia. Mahdollinen ummetus sekä wc-ponnistelut voivat pahentaa tilannetta. Vatsan sujuvaan toimintaan kannattaa siksi kiinnittää huomiota jo sairaalassa. Liikkuminen, runsas nesteiden juominen ja kuitujen syöminen ehkäisevät ummetusta. Turvallisia ummetuslääkkeitä löytyy käsikauppalääkkeinä apteekista.

Mitä tapahtuu synnytyksen jälkeen?

Lähteet:

Matilda Katajamäki, Outi Gyldén (toim.): Suomalainen vauvakirja (2009)

Petri Aitolan ja Jukka Uotilan artikkeli: Peräaukon sulkijalihaksen repeämä synnytyksessä (Duodecim)

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.