Synnytyksen vaiheet – Näin synnytys etenee avautumisvaiheesta ponnistukseen ja jälkeisvaiheeseen

Normaali synnytys jaetaan kolmeen vaiheeseen, joista avautumisvaihe on ensimmäinen ja ajallisesti yleensä pisin. Sitä seuraa ponnistuvaihe, jolloin vauva syntyy ja viimeisenä tulee jälkeisvaihe, kun kohdusta poistuu muu raskausaines. Synnytyksen vaiheet ovat keskenään hyvin erilaisia – näin synnytys etenee.

Teksti Toimitus
Kuvat iStock
synnytyksen vaiheet

Synnytyksen kulku jaetaan kolmeen eri vaiheeseen: niitä ovat avautumisvaihe, ponnistusvaihe ja jälkeisvaihe. Synnytyksen vaiheet ovat keskenään hyvin erilaisia – listasimme, mitä kussakin vaiheessa tapahtuu ja kuinka synnytys etenee.

Avautumisvaiheessa supistukset avaavat kohdunsuuta

Avautumisvaihe on synnytyksen vaiheista ensimmäinen. Siinä kohtu työskentelee aktiivisesti supistelemalla, jolloin kohdunsuu avautuu ja vauva laskeutuu synnytyskanavan läpi.

Synnytyssupistukset tulevat aluksi harvemmin, ja vähitellen ne tihentyvät, kunnes synnyttäjästä voi tuntua, ettei supistusten välillä juuri kulu aikaa.

Synnytyssupistuksen erottaa harjoitussupistuksesta sen voima ja kivuliaisuus. Supistusaalto lähtee kohdun korkeimmalta kohdalta ja etenee kohtulihaksessa alaspäin. Supistuksen aikana kohdun seinämän lihassyyt kuroutuvat toistensa lomaan, jolloin alaosa jää lyhyemmäksi. Kohtu ikään kuin kutistuu supistus kerrallaan ja kohdunsuu alkaa avautua.

Synnytyskivun voima voi yllättää synnyttäjän, ja siksi synnytystään ei kannata suunnitella liian tarkkaan etukäteen. Tehokkain kivunlievitysmenetelmä synnytyksessä on epiduraalipuudutus, mutta sen voi antaa vasta, kun kohdun suu on avautunut 3–4 senttiä, jotta synnytys ei pysähtyisi.

Lisäksi käytetään kohdun suun puudutusta (parakervikaalipuudutus), välilihan puudutusta sekä aivan alkuvaiheessa pakaraan pistettävää petidiiniä.

Myös vesi ja lämpöhaude voivat helpottaa kipua avautumisvaiheessa, ja ilokaasua voi hengitellä kätilön ohjeiden mukaisesti melkein koko synnytyksen ajan.

Pudendaalipuudutuksella voidaan helpottaa ponnistusvaiheen kipuja. Sitä voidaan lisäksi käyttää imukuppi- ja perätilasynnytyksissä, joskus myös ompeluvaiheessa.

Lisäksi joissakin sairaaloissa käytetään nykyään vyöhyketerapiaa ja akupunktiota.

Lue lisää: Nämä synnytyskivun hoitokeinot synnyttäjälle on tarjolla

Synnytyksen vaiheet: Ponnistusvaiheessa vauva syntyy

Synnytyksen toinen vaihe eli ponnistusvaihe alkaa, kun kohdun suu on kokonaan auki ja kestää siihen asti, kun lapsi on syntynyt.

Ponnistusvaihe alkaa, kun kohdunsuu on täysin auki (10 cm) ja lapsen pää on laskeutunut lantionpohjalle. Vaihe kestää lyhimmillään muutaman minuutin ja pisimmillään parikin tuntia.

Äidille tulee voimakas ponnistamisen tarve lapsen painaessa peräsuolta supistuksen aikana. Äiti työntää ohjattuna tai omien tuntemuksiensa mukaan, aina supistuksen aikana n. 2–4 kertaa. Kun supistus loppuu, äiti lepää.

Synnytyksessä painovoima on äidin puolella ja lapsi voi toisinaan syntyä helpommin, jos äiti jaksaa nousta pystyasentoon ja ponnistaa esimerkiksi jumppapalloon nojaten. Kätilö auttaa ja ohjaa äitiä löytämään hänelle parhaiten sopivan ponnistusasennon, joka voi kuitenkin olla yhtä hyvin sängyssä makuulla kuin seisten ja avustajaan nojaten. Useimmat äidit synnyttävät puoli-istuvassa asennossa sängyllä.

Kun lapsen pää alkaa kiristää ja venyttää välilihaa, se puudutetaan ja välilihan leikkaus tehdään nykyään vain hyvin harkitusti. Episiotomiaan johtavia syitä voivat olla lasta uhkaava hapenpuute, imukuppisynnytys, lapsen koko tai äidin repeytymisvaara.

Kun lapsen pää syntyy vähitellen, äidin kudokset ehtivät venyttyä ja repeämävaara pienenee, jolloin episiotomiaa ei tarvitse tehdä. Lapsen pään synnyttyä kätilö auttaa vauvan hartioita syntymään, ja vartalo seuraa yleensä helposti kainaloista vetäen.

Ponnistusvaihe kestää ensisynnyttäjällä yleensä keskimäärin 15–30 minuuttia, uudelleensynnyttäjällä noin 10–15 minuuttia. Synnytyksen vaiheet etenevät kuitenkin hyvin eri tavoin eri synnyttäjien kohdalla: toisella ponnistusvaihe voi olla hyvin lyhyt siinä missä toinen ponnistaa yli tunnin.

Jälkeisvaiheessa syntyvät istukka ja kalvot

Kolmannessa vaiheessa syntyvät jälkeiset eli istukka ja kalvot. Usein äidille annetaan lapsen synnyttyä kohtua supistavia lääkkeitä, jolloin istukka irtoaa. Jos istukka ei poistu itsestään, se poistetaan vatsan päältä painaen ja samanaikaisesti napanuorasta kevyesti vetäen. Tavallisesti istukka painaa 500–1000 grammaa, riippuen lapsen koosta.

Istukan irtoamiseen ja mahdolliseen episiotomiaan liittyy usein jonkin verran verenvuotoa, tavallisesti alle 500 ml. Mikäli episiotomia on leikattu tai on tullut repeämiä, haavat puudutetaan hyvin ja ommellaan pian synnytyksen jälkeen. Ompeleet sulavat itsestään muutamassa viikossa, eikä niitä tarvitse poistaa.

Ensisynnyttäjillä keskimääräinen synnytyksen kesto on noin 9 tuntia, mutta se voi kestää jopa 24 tuntia. Uudelleensynnyttäjillä synnytyksen kesto on noin 4–7 tuntia.

Äidin ja lapsen vointia ja toipumista synnytyksestä seurataan synnytyssalissa vielä pari tuntia. Äidin kohtua painetaan sen supistumisen ja jälkivuodon arvioimiseksi. Verenpaine ja lämpö mitataan.

Vauva saa olla rinnalla ja ensimmäinen imetyskin tapahtuu yleensä synnytyssalissa.

Lepäämisen ja mahdollisen ompelun jälkeen äiti käy suihkussa, ja vanhemmille tuodaan syötävää. Tunnetila normaalin synnytyksen jälkeen voi olla yhtä hyvin euforinen kuin riekaleinen – tai molempia näitä.

Lue myös:
Synnytyksen jälkeen – Näin sujuvat vauvan ensihetket, lapsivuodeaika ja palautuminen
Synnytyksestä palautuminen voi viedä jopa vuoden – Näin toipuminen etenee

 

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä