Raskaus Synnytys
12/09/2013

Synnytyspelko: Näistä asioista on apua, kun synnytys pelottaa

Synnytys jännittää, jopa pelottaa. Miten siihen voi valmistautua? Opettelemalla rentoutumaan ja tutustumalla etukäteen synnytyksen vaiheisiin.

Synnytyspelko: Näistä asioista on apua, kun synnytys pelottaa

Synnytys jännittää, jopa pelottaa. Miten siihen voi valmistautua? Opettelemalla rentoutumaan ja tutustumalla etukäteen synnytyksen vaiheisiin.

Rentoutumisen taidosta on hyötyä synnytyksessä. Tutkimusten mukaan synnytys sujuu nopeammin, kun äiti osaa rentouttaa itseään. Lisäksi rentoutuminen auttaa tulemaan toimeen synnytyskivun kanssa.

– Rentoutuminen on taito, jonka jokainen voi oppia. Mutta sitä pitää harjoitella jo hyvissä ajoin raskauden aikana, psykologi ja psykoterapeutti Riikka Toivanen sanoo.

– Jos haluaa olla rauhallinen, se ei onnistu vain tahtomalla. Synnytykseen liittyy myös hankalia tunteita kuten kipu, pelko, turvattomuus ja turhautuminen. Rentoutuminen on keino näiden tunteiden hyväksymiseen, hän jatkaa. Rentoutumista voi opetella esimerkiksi äitiysjoogassa ja synnytyslauluryhmässä. Apuna voi käyttää myös rentoutus-cd:tä. Rentoutumisessa tärkeä osa on hengityksen säätely ja käyttö.

– Vaikka hengitys on yksinkertainen asia, siihenkin saattaa tarvita opastusta, Riikka Toivanen kertoo.

Kun synnyttäjä osaa hengittään oikein ja rentoutua, hän pystyy omin keinoin helpottamaan oloaan.

– Kun voi itse tehdä jotakin helpottaakseen oloaan, se lisää turvallisuuden tunnetta.

Lue lisää: Näin valmistaudut synnytykseen

Tule toimeen kivun kanssa

Ennen synnytystä odottajan on hyvä antaa lupa erilaisille tunteille, jotka voivat olla ristiriitaisiakin. Raskaana oleva voi olla samaan aikaan onnellinen vauvasta ja kuitenkin pelätä synnytystä. Asioita ei kannata jäädä yksin vatvomaan, vaan niistä kannat-taa puhua ääneen.

Tunteistaan voi keskustella puolison ja ystävien lisäksi esimerkiksi neuvolan terveydenhoitajan tai psykologin kanssa. Synnytyksen vaiheisiin tutustuminen kannattaa. Rentoutuminen on helpompaa, kun tietää, mitä on tulossa. Monia odottajia jännittää, miten he kestävät supistuskipuja.

– Rentoutuminen ei poista kipua, mutta sen avulla voi sietää kipua paremmin, psykologi ja psykoterapeutti Maiju Tokola sanoo.

– Kipua ei voi hallita. Rentoutuminen ja kivun lääkitseminen eivät sulje toisiaan pois, Riikka Toivanen painottaa.

Lue lisää: Synnytyksen käynnistyminen: mistä synnytys alkaa

Kun synnytys on käynnistynyt, avautumisvaiheessa tärkeää on rentoutuminen ja liikkuminen, sillä ne edistävät synnytyksen kulkua.

– Synnyttäjän on suostuttava siihen, että avautumisvaihe kestää. Supistuskipua voi ajatella hyvänä asiana, joka vie synnytystä eteenpäin, Maiju Tokola kuvailee.

– Supistuksilla on myös oma tehtävänsä vauvan kannalta, ne herättelevät vauvan elimistön maailmaan tuloa varten, Riikka Toivanen jatkaa.

Lue lisää: Hypnosynnytys voi auttaa synnytyskipuun

Adrenaliinista on hyötyä

Siirtymävaiheessa vauva siirtyy synnytyskanavaan ja seuraavaksi on vuorossa ponnistusvaihe. Synnyttäjä saattaa kokea epätoivoa, turhautuneisuutta ja pelkoa. Nämä kaikki ovat normaaleja tunteita, sillä ne saavat adrenaliinin liikkeelle.

– Elimistö saa adrenaliinista tsemppiä ponnistamiseen, Riikka Toivanen kertoo. Ponnistusvaiheessa tarvitaan tahtoa saattaa vauva maailmaan. Ponnistaminen voi tuntua pelottavalta ja synnyttäjästä voi tuntua, että hän haluaa perääntyä tilanteesta. Tässä vaiheessa tukihenkilön tehtävänä on kannustaa ja kehua.

– Ponnistusvaiheessa voi nousta esiin hyvinkin primitiivisiä reaktioita, synnyttäjä voi esimerkiksi karjua kuin luolanainen. Se on ihan normaalia. Ulkopuolisesta se voi kuulostaa pahemmalta, kuin mitä synnyttäjästä itsestään tuntuu, Maiju Tokola kuvaa.

Synnytyksen jälkeen äiti voi olla hyvin onnellinen, mutta toisaalta hän voi tuntea olonsa välinpitämättömäksi ja tyhjäksi.

– Synnytystä verrataan usein maratoniin, sillä se vie täysin voimat. Sen jälkeen äiti tarvitsee hengähdystauon ja aikaa toipumiseen, Maiju Tokola jatkaa.

Lue lisää: Synnytys vaihe vaiheelta

Anna synnytyksen viedä

Synnytyksessä voi tapahtua jotakin yllättävää, johon äiti ei ole varautunut etukäteen.

– Synnytyksessä pitää heittäytyä tuntemattomaan ja antaa tilanteen viedä. Samalla on pystyttävä luottamaan omaan kehoon ja henkilökunnan ammattitaitoon. Jos on tottunut hallitsemaan tilanteita, voi olla vaikea päästää ohjaksista irti, Riikka Toivanen kuvaa. Jos edellinen synnytys on mennyt pieleen ja uusi synnytys herättää pelkoa, on tärkeää käydä läpi edellinen kokemus. Synnytykset pitää pystyä erottamaan toisistaan.

– Synnyttäjä voi tarvita apua voidakseen hyväksyä aikaisemmin tapahtunut ja antaa tilaa tunteille, Riikka Toivanen sanoo.

– Myöhemmin synnytystä voi pitää voimavarakokemuksena. Kun tulee tiukka paikka, voi ajatella, että selvisinhän minä synnytyksestäkin, miksi en siis tästä tilanteesta, Maiju Tokola kertoo.

Lue synnytystarina: Näin hypnosynnytys sujui

Lue myös: Viivi Avellan: ”Vaadin sektion kovan synnytyspelon takia”

Psykoterapeutti kannustaa: löydä oma synnytystapasi

Synnytyspelko on pelkoa hallitsematonta tilannetta kohtaan, jossa pelätään joutumista toisten armoille. Pelko siitä, että päätäntävalta omaan vartaloon katoaa, ja vieraat ihmiset katsovat ja koskevat intiimeihin paikkoihin on yleistä.

Myös kipua pelätään, kertoo Nyytti-ryhmien vetäjä, psykologi ja psykoterapeutti Maiju Tokola.

– Synnytyspelko häiritsee arkea ja tuo mukanaan hallitsemattomia mielikuvia. Pelkoa ruokkivat kuullut ja luetut synnytyskertomukset. Kauhutarinat ilkeistä kätilöistä elävät omaa elämäänsä. Pelosta kärsivät naiset ovat usein luonteeltaan kontrollointiin taipuvaisia.

Lue myös: Keisarileikkaus eli sektio voi pelastaa

Pelon kehittymistä edesauttavat myös kipu- ja sairaalakokemukset sekä mahdollisesti koettu väkivalta. Usein pelkopotilaat ovat myös hieman vanhempia, sillä pelko lykkää lapsen hankkimista.

Kaverit eivät usein ymmärrä tai helposti vähättelevät pelkoa, siksi on välttämätöntä hakea keskusteluapua ammattilaisilta. Synnytyspelkopoliklinikoita on ympäri Suomen, ja niihin saa lähetteen neuvolasta. Poliklinikalla synnytyspelkoon erikoistuneet kätilöt tarjoavat keskusteluapua. HUS:n alueella myös Nyytti-ryhmästä saa vertaistukea pelon käsittelyyn.

Tärkeintä onnistuneessa synnytyskokemuksessa on se, että odottaja löytää itselleen sopivan synnytystavan. Kätilöiden kanssa tehdään yhteistyötä, eikä heidän armoillaan olla.

Hoitohenkilökunnan asenteet ovat viime vuosina muuttuneet. Synnytystavasta ei tarvitse taistella, ja sektionkin saa halutessaan. Nykyterveydenhuollossa ei ketään pakoteta alatiesynnytykseen. Synnytyspelko ja -tapa aiheuttavat paljon tunteita ja keskustelua.

– On surullista, jos joku ei ole sitä mieltä, että jokaisella naisella tulisi olla oikeus päättää omasta kehostaan, toteaa Tokola

Lue myös: Nämä synnytyskivun lievittäjät ovat tarjossa synnyttäjälle

Keskustele: Sektiolla synnyttäneet, onko ollut ongelmia haavan kanssa?

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.