Vesisynnytys ja uloste – entä jos päästelen ammeeseen? Vastaukset kiperiin kysymyksiin

Vesisynnytys kiehtoo monia odottajia, mutta saattaa samalla pelottaa.

Teksti Piia Sainio
Vesisynnytys ja uloste
Ennen ammeeseen menoa synnyttäjän kannattaa ottaa peräruiske. Kuva iStock.

Kätilö Johanna Honkanen vastaa kysymyksiin, joita vesisynnytyksestä haaveileva saattaa hiljaa miettiä mielessään. Vesisynnytys ja uloste eivät ole ongelma kätilön näkökulmasta, mutta epiduraali on.

Virtsaaminen vesisynnytyksessä: Mihin pissaan?

Tuntikausien oleilu lämpimässä vedessä voi aiheuttaa nestehukkaa, ellei muista juoda. Siksi virtsarakko vaatii tyhjentämistä aika ajoin.

Pissalla kannattaa käydä muutenkin vesisynnytyksen aikana. Ensinnäkin täysinäinen rakko voi muodostua synnytyksen esteeksi. Toisaalta liikkeessä oleminen tekee hyvää synnyttäjälle.

Jos ammeesta ei pysty nousemaan ylös supistusten välissä, ei voi myöskään synnyttää veteen. Vesisynnytys on mahdollinen vain sellaiselle synnyttäjälle, jolta liikkuminen onnistuu.

Ammeeseen lirahtanutta pissaa ei ainakaan kätilö säikähdä, sanoo noin 200 vesisynnytystä hoitanut kätilö Johanna Honkanen.

– Jos pissaa lirahtaa ammeeseen, sillä ei ole mitään merkitystä. Ammeessa on yleensä 2000 litraa vettä. Synnytyksen kannalta lirahdus ei siis ole merkittävä, jos se ei vain äitiä ällötä.

Vesisynnytys ja uloste: Entä jos veteen pääsee pökäle?

Vauvan syntyessä synnyttäjän suoli yleensä tyhjenee.

Ulosteen pääsemistä veteen ei oikein voi estää vesisynnytyksessä. Eniten auttaa suolen tyhjentäminen jo varhaisessa vaiheessa synnytystä. Vesiperäruiskeen käyttäminen on erittäin suositeltavaa, mikäli suunnittelee ammeeseen menoa ja vesisynnytystä.

Honkanen ei näe ulosteessa ongelmaa. Sitä tulee ammeeseen melkeinpä jokaisessa vesisynnytyksessä.

Kovat pökäleet jäävät kellumaan veteen. Ne kätilö saa helposti napattua haavilla – tai oikeastaan leivontasiivilällä – pois ammeesta.

– Nappaan kökkäreen siitä ja viskaan vessanpönttöön. Sen kummempaa se ei ole, Honkanen sanoo.

Odottaja ammeessa, pulmana vesisynnytys ja uloste

Synnytyssairaalan ammeessa on yleensä noin 2000 litraa vettä. Kuva iStock.

Vesisynnytys ja uloste eivät ole mikään ongelmallinen pari hygienian kannalta. Ulosteesta huolimatta vedessä on vauvan kannalta yleensä puhtaampaa kuin sängyssä.

– Sängyllä vauvat syntyvät yleensä naama peräsuoleen päin, ja sinnehän on saattanut tulla myös kakkaa.

Lue myös: ”Maailman kaunein tapa synnyttää” – vesisynnytys vaihe vaiheelta

Vesisynnytys ja epiduraali: Entä jos ammeessa kaduttaa ja haluan puudutteen?

Vesisynnytys pohjautuu lääkkeettömään kivunlievitykseen; vesi on tehokkain lääkkeettömän kivunlievityksen keino.

Lääkkeellisen kivunlievityksen keinoista osa on silti käytössä välillä vesisynnytyksissäkin. Niistä yleisin on ilokaasu.

Myös pudendaalipuudutuksen ja paraservikaalipuudutuksen käyttö on mahdollista. Pudendaalipuudutus eli häpyhermon puudutus auttaa alapään kipuun ponnistusvaiheessa. Paraservikaalipuudutus eli kohdunkaulan puudutus taas lievittää avautumisvaiheen kipuja.

Vesisynnytys ja epiduraali eivät sovi yhteen. Jos synnyttäjä haluaa synnytyksen aikana epiduraalipuudutuksen, hänen on noustava ammeesta sitä varten. Synnytyksen vaiheesta riippuu, voidaanko epiduraali antaa.

Epiduraalipuudutuksen antamisen jälkeen paluuta ammeeseen ei enää ole tulehdusriskin vuoksi.

Lue myös: Vesisynnytys oli Ninja Sarasalon valinta: ”En halunnut ponnistaa selinmakuulla sängyssä”

Oksentaminen vesisynnytyksessä: Entä jos ilokaasu oksettaa?

Honkosen mukaan on yleinen harhaluulo, että ilokaasu alkaisi oksettaa.

– Pahoinvointia aiheuttavat kipu ja hyperventilaatio. Jos hyperventiloit ilokaasua, oksennat.

Oksentaminen ei ole ongelma vesisynnytyksessä. Synnyttäjä voi oksentaa oksennuspussiin ammeen laidan yli.

Vesisynnytys ja komplikaatiot: Mitä jos tarvitaankin vaikka imukuppia?

Jos imukuppia käytetään, ollaan jo noustu pois ammeesta. Silloin sikiön ja äidin vointi ovat ajaneet synnytyksen siihen tilanteeseen, että imukuppia tarvitaan.

– Sellaista tilannetta ei tule ammeessa, jos kätilö hoitaa synnytyksen turvallisuusohjeiden mukaan, Honkanen vakuuttaa.

– Niin kuin hoitaakin. Vedessä ei hyväksytä vakavia poikkeamia sydänäänissä.

Ammeesta noustaan aina heti pois, jos sikiön ääniin tulee vakavia muutoksia tai jos ne heikkenevät. Vesisynnytyksissä sikiön sydänääniä seurataan samankaltaisin, langattomin laittein kuin muissakin synnytyksissä.

Entä mitä muuta ensisynnyttäjä voi pohtia? Listasimme neljä asiaa synnytyksestä, joita jokainen ensikertalainen panikoi.

Kätilö Johanna Honkanen työskentelee Helsingin Naistenklinikan synnytyssalissa ja hoitaa yksityisenä kätilönä myös kotisynnytyksiä.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä