Vesisynnytys oli Ninja Sarasalon valinta: ”En halunnut ponnistaa selinmakuulla sängyssä”
Luonnollinen synnytys oli malli, yrittäjä Ninja Sarasalon valinta jo esikoisen kohdalla. Ninja kaihtaa kaikkea kipulääkitystä. Siksi vesisynnytys tuntui juuri oikealta tavalta saattaa maailmaan toinen lapsi.
Aikamoista säätöä se oli! Ninja Sarasalo, 37, muistelee huvittuneena viime tammikuuta. Hän odotti toista lastaan, laskettuun aikaan oli enää päivä. Vesisynnytys siinteli mielessä, mutta vielä Ninja ei kiirehtinyt sairaalaan. Supistukset eivät tuntuneet kovin kivuliailta.
Ninjan isosisko Misa Luttinen oli tullut kyläilemään. Ninja vatkasi kermavaahtoa laskiaispullia varten. Sisko seuraili tilannetta aikansa ja lopulta neljän lapsen äitinä lausui mielipiteensä: kyllä nyt on lähdettävä.
– En tajunnut, että synnytys oli alkamassa, Ninja kertoo.
– Olin tehnyt mielikuvaharjoitteita ja mindfulnessia koko raskauden ajan. Olo oli rauhallinen.
Autossa Ninja tunsi jo paineen tunnetta, vauva oli tulossa.
Toiveena vesisynnytys
Helsingin Naistenklinikalla säätöä sitten vasta olikin. Ninja halusi ehdottomasti vesisynnytyksen. Sitä hän oli toivonut jo esikoisen, Taiton, kohdalla yhdeksän vuotta aiemmin, mutta tuolloin ammehuone oli ollut varattu.
Nyt sairaalassa oli paremmin varauduttu vesisynnytyksiin – paitsi että ammehuoneen ovi oli lukossa, eikä kätilökään saanut sitä auki. Siinä he sitten seisoivat rivissä ihmettelemässä, koko seurue: synnyttämäisillään ollut Ninja, hänen miehensä, sisko sekä Ninjan sydänystävä, taiteilija Sanna Saastamoinen-Barrois.
Kätilö oli kiireinen ja siihen saattoi vaikuttaa se, ettei Ninja ollut ehtinyt kotoa lähtiessään ilmoittaa, että oli tulossa synnyttämään.
Vesisynnytys oli kuitenkin selviö, eikä Ninjan omasta mielestään tarvinnut sitä mitenkään vaatia.
– Jos olisin antanut vallan muille kuin itselleni, olisi voinut käydä niin, että olisin joutunut alkaa ponnistaa sängyllä. Olin päättänyt, että en halua ponnistaa selinmakuulla missään sängyllä vaan minä haluan synnyttää polviasennossa vedessä. Piste.
”Kun pääsin veteen, rentouduin”
Kun ovi lopulta aukesi, paljastui, että ammeessa ei ollut vielä tarpeeksi vettä. Kun vettä laskettiin lisää, tuli liian kuumaa. Sekaan piti heittää kylmää vettä.
Vesisynnytys sujuu parhaiten, kun veden lämpötila on ponnistusvaiheessa noin 35 astetta, avautumisvaiheessa vesi voi olla lämpimämpääkin. Liian kuuma vesi vain hankaloittaa synnyttäjän oloa. Sopivan lämmin vesi taas helpottaa oloa.
Ninjalla paineen tunne oli jo kova, eikä hän meinannut päästä kapuamaan rappusia ammeeseen.
– Kun pääsin veteen, rentouduin. Jotenkin vain päästin irti. Kaikki hiljenivät ympärilläni, sisko, Sanna ja mieheni. Valaistus oli hämärä, oli ihana fiilis siitä, että olen tässä.
Läheisten tuli tuntui tärkeältä.
– Oli onni, että sain olla ihanien naisten ympäröimänä. Siinä oli jotain erityistä: nämä minulle tärkeät naiset olivat mukanani synnyttämässä. Sisko on synnyttänyt neljä lasta, Sanna kolme. He tietävät, millaista se on.
Synnytys ilman lääkkeellistä kivunlievitystä
Kaiken kaikkiaan synnytys oli ohi alle kolmessa tunnissa. Vedessä Ninja ehti olla vain pari minuuttia ennen Toivon syntymää.
– Se oli syöksysynnytys.
Esikoisen, Taiton, synnytys vuonna 2009 kesti 12 tuntia. Vaikka se ei ollutkaan vesisynnytys, Ninjalle se oli melko hyvä kokemus.
– Silloin tein samaa kuin nytkin eli kävelin tosi paljon. Suihkuttelin myös paljon, joten vesi oli läsnä siinäkin synnytyksessä, ja se auttoi kyllä.
Ensimmäiseen synnytykseen liittyi Ninjalla enemmän pelkoa kuin toiseen. Kun kaikki oli uutta, ei voinut tietää, mitä odottaa. Kipuakin enemmän Ninja pelkää kipulääkkeitä, joiden vaikutuksista hän ei voi olla varma.
– Synnytin ilman kivunlievityksiä. En uskaltanut edes ilokaasua ottaa. Pelkäsin, että minulta lähtee kontrolli. En mielelläni ota särkylääkkeitäkään, niistä tulee epämukava fiilis. Minulla on kova kontrollin tarve, ja siksi jätän lääkkeet pois. Se tapa sopii minulle.
Vesisynnytys ja lääkkeetön kivunlievitys saivat aikaan sen, että Ninja tunsi olevansa osa jatkumoa, osa synnyttäneiden naisten universumia kautta aikojen.
– Eikä minulla edes ollut hirveästi kipuja, koska synnyttämisen aikana aivoissa tapahtui jotain. Siinä hetkessä mietin, että tuhannet ja taas tuhannet naiset ovat synnyttäneet ennen minua. Synnytys on luonnollinen ja ihana juttu.
Toki ”paniikkifiiliksiäkin” ehti Ninjalle tulla, sen verran synnyttäminen sattui. Kaikki oli kuitenkin ohi niin nopeasti, että lopulta Ninja mietti vauva sylissään, että mitä ihmettä juuri tapahtui.
– Olin ihan valmis synnyttämään uudelleen!
”Äidin pitää saada synnyttää rauhassa”
Jo pidemmän aikaa Ninja on ollut kiinnostunut henkisestä tietoisuudesta. Koko raskauden ajan meditaatio kulki matkassa. Synnytyksen hetkellä Ninja sai apua muun muassa hengitysharjoituksista. Niitä hän oli tehnyt jo ensimmäisessäkin synnytyksessä.
– Taiton synnytyksessä en edes tiennyt, että A-äänteen päästeleminen auttaa, vaan hoidin sillä kivunlievitystä vaistonvaraisesti.
Mielen pysyminen rauhallisena oli tärkeää siksikin, että välillä Ninja joutui ponnistelemaan, jotta pystyisi oikealla hetkellä sanomaan ääneen, mikä hänen mielestään olisi hyvä tapa edetä.
– Pidin koko ajan voiman itselläni. Uskalsin sanoa, että minä tiedän. Äidille pitäisi synnytyksessä tulla sellainen tunne, että kaikki on hyvin ja että keho on viisas. Kaiken voi antaa mennä omalla painollaan.
Samaan hengenvetoon Ninja kehuu suomalaisia kätilöitä maailman parhaiksi, onhan meillä hyvin alhainen lapsikuolleisuuskin. Mutta kontrollin tunnetta hän ei haluaisi luovuttaa kätilölle, vaan sen tulisi hänen nähdäkseen pysyä äidillä.
– Äidin pitää saada synnyttää rauhassa. Siinä kohdassa ihminen on kuin eläin. Kun synnytin, riisuin itseni alasti ja olin luolanainen. Silloin tuntui, että kaikki vaatteet kiristivät ja ahdistivat. En halunnut, että minulle puhutaan, halusin olla siinä omassa tilassani aivan kuin eläimetkin ovat synnyttäessään.
Rauhallinen vauva, joka rakastaa vettä
– Synnytys voimaannutti minua ihmisenä, Ninja kertoo.
Vesisynnytys, meditaatio ja luonnolliseen synnytykseen liittyvä hypnobirthing-ajattelumalli johtivat Ninjan kohdalla siihen, että hän kokee saaneensa hyvän synnytykseen. Mikään synnytyksessä ei jäänyt kaivelemaan jälkikäteen. Väsymyskään ei huokunut päälle synnytyksen jälkeen samalla tavalla kuin aiemmin.
Ninja hehkuttaa myös sitä, miten luonnollista vesisynnytys on vauvalle.
– Vauva pääsee vedestä veteen, tutun tuntuiseen äänimaailmaan.
Toivo on nyt kymmenen kuukautta ja Ninja on nauttinut verkkaisista päivistä hänen kanssaan. Syntymästään saakka vauva on ollut rauhallinen ja itkenyt Ninjan mielestä harvinaisen vähän.
– En tiedä, onko synnytystavalla vaikutusta siihen, mutta Toivo rakastaa vettä. Olin juuri hänen kanssaan paljussa ja hän lähti suorastaan lentoon siellä.
Jos kolmas synnytys vielä joskus tulee vastaan, Ninjalle se on vesisynnytys.
– Miksei jopa kotisynnytys. Haluan sanoa kaikille naisille: meissä on se voima. Uskalla luottaa omaan kehoosi, se vie pitkälle.
Vuonna 2016 Ninjaa haastateltiin Anna-lehteen hänen bikram-joogaharrastuksestaan. ”Tunnin jälkeen tuntuu siltä, että olen tehnyt itselleni hyvää. Kun teen viimeisiä hengitysharjoituksia, minua melkein pyörryttää. On niin euforinen olo”, Ninja kertoi jutussa. Kuva OM-arkisto.
Instagram-kuvista ensimmäisen on ottanut Ninja Sarasalo, toisen Meri Kökkö.
Kommentit (2)
Vähän huvitti tuo toimittajan ilmaus ”…synnyttämäisillään ollut Ninja”. Ei Ninja ollut synnyttäimisillään, vaan täyttä päätä synnyttämässä. Synnyttäminen on se koko tapahtuma, kun lapsi etenee synnytyskanavassa, ei vain se viimeinen ponnistus.
Lapssesta voi tuossa tilassa sanoa, että hän oli syntymäisillään.
Kyllä tämä oli taas niitä artikkeleita joista tuli fiilis että epäonnistut jos käytät lääkkeellistä kivunlievitystä.