Raskaus Synnytyskertomukset
13/09/2013

Synnytyskertomus: ”Lapsi syntyi perätilan takia sektiolla”

Vaikka olinkin toivonut alatiesynnytystä, päädyttiin suunniteltuun sektioon vauvan ollessa perätilassa.

Synnytyskertomus: ”Lapsi syntyi perätilan takia sektiolla”

Vaikka olinkin toivonut alatiesynnytystä, päädyttiin suunniteltuun sektioon vauvan ollessa perätilassa.

Vaikka olinkin toivonut alatiesynnytystä, päädyttiin suunniteltuun sektioon vauvan ollessa perätilassa.

Kolmas lapsemme syntyi perätilan takia suunnitellulla sektiolla 4.7.2011 (rv 39+2). Minulla oli takana yksi alatiesynnytys ja yksi sektio, ja olisin kovasti toivonut alatiesynnytystä, mutta tämä sektiokokemus oli kuitenkin todella positiivinen.

Aamulla aikaisin lähdimme mieheni kanssa ajelemaan kohti sairaalaa. Isoveljet jäivät iloisina vilkuttamaan mummon ja vaarin kanssa. Kovasti jännitti, vaikka kolmatta kertaa oltiin jo asialla! Hieman ennen sairaalaan saapumista alkoi mahassa iso myllerrys, minua ihan sattui. Mietittiin, että jopa on tuuri, jos tällä hetkellä vauva päättää kääntyä! Parkkipaikalla autosta noustessa tunnustelin mahaa, että samalta tuntuu kuin aiemminkin ja ultraus sitten vielä varmisti, että perätilassahan siellä ollaan edelleen.

Minä pukeuduin tukisukkiin ja takaa solmittavaan ”paitaan” ja mieskin sai sairaalan paidan, housut ja kengät. Sitten kätilö tuli hakemaan meidät synnytyssaliin, jossa oli valmiina sänky minulle ja vauvalle. Meille osui todella mukava kätilö ja jännityskin hieman helpotti. Synnytyssalissa minulle laitettiin kanyyli ja katetri, sekä otettiin verikokeita, verenpaine ja seurattiin sydänäänikäyrää. Koko ajan oli hyvin rauhallinen ja kiireetön tunnelma. Leikkaava lääkäri kävi esittäytymässä, katsoi edellisen sektioarven ja kertoili, että rauhassa edetään leikkauksessa, jos on kiinnikkeitä.

Sitten kätilö lähti viemään minua leikkaussaliin. Matkalla juteltiin siitä, että meille oli veikkailtu tyttöä ja julkkisjuoruista, joiden mukaan Victoria Beckhamin oli myös määrä synnyttää tyttö suunnitellulla sektiolla samana päivänä. Leikkaussalin henkilökunta esittäytyi ja anestesialääkäri tuli laittamaan spinaalipuudutetta. Minulle tuli huono olo, kun verenpaine spinaalin takia laski nopeasti, mutta olin pyytänyt jo valmiiksi kaarimaljaa, koska edellisessä sektiossa kävi sama juttu. Pari kertaa yökkäilin, mutta sitten onneksi helpotti. Puuduin nopeasti ja pian en tuntenutkaan mitään rinnoista alaspäin.

Kun verho oli viritelty eteen mieskin pääsi leikkaussaliin. Tuntui, ettei kovin kauan mennyt, kun vauvaa alettiin jo ottaa ulos. Vauva oli aika ylhäällä, lääkäri oli kuulemma napannut ensin varpaista kiinni. Napanuora oli toisen käsivarren ympärillä. Pian kuului itkua ja kyyneleet tulivat omiinkin silmiini. Kätilö kehotti miestä ottamaan kuvia ja leikkaussalin henkilökunta onnitteli meitä. Kätilö nosti vauvan viereeni silitettäväksi, meni hetki ennenkuin tajusin kysyä ”Kumpi se on?” Kätilö raotti kapaloa ja totesin, että tyttöhän se! Suloinen, tuuheatukkainen ja pienellä hymykuopalla varustettu.

Mies lähti kätilön kanssa putsailemaan vauvaa. Tyttö sai täyden kympin Apgarin pisteitä. Mies oli saanut leikata uudelleen napanuoran. Sitten vauva tuotiin vielä hetkeksi leikkaussaliin, ennenkuin lähtivät synnytyssaliin pesemään ja mittailemaan vauvaa.

Kun minut oli ”saatu kokoon” pääsin heräämöön, mutten ehtinyt olla siellä kuin muutaman minuutin, kun kätilö soitteli vauvan mittoja ja että voisi hakea minut synnytyssaliin miehen ja vauvan seuraksi, koska heillä oli synnytysosastolla niin hiljaista, että pystyvät minua siellä tarkkailemaan. Normaalisti heräämössä pitää olla pari tuntia; niin kauan, että varpaat liikkuvat. Oli aivan ihanaa päästäkin saman tien miehen ja vauvan luokse, tästä suuri kiitos kätilölle!

Synnytyssalissa mies sai onnittelukahvit (minä en saanut vielä syödä). Mies piti vauvaa aika pitkään sylissä, kun minua vapisutti puudutteen lakkaaminen, mutta sitten otin vauvan kainaloon. Ihasteltiin tummia hiuksia ja mietittiin nimeä. Imetystäkin kokeiltiin, mutta vauva ei vielä kiinnostunut rinnasta. Sitten lähdettiin lapsivuodeosastolle pikkuinen tyttö minun kainalossani.

Vaikka olinkin alatiesynnytystä toivonut jäi tästä sektiosta todella hyvä mieli. En usko, että sektiokokemus voisi olla parempi.

 

Kaksplus keräsi talvella 2013 lukijoiden synnytyskertomuksia, ja ne julkaistiin Kaksplus-lehdessä sekä Kaksplus.fi-sivustolla.

 

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.