Raskaus 11.11.2020

Synnytystapa-arvio tehdään loppuraskaudesta – näin lääkärikäynti etenee

Synnytystapa-arviossa voidaan päätyä keisarileikkaukseen tietyistä syistä. Suurimmalla osalla on edellytykset alatiesynnytykseen.

Teksti
Johanna Jantunen
Kuvat
iStock
4 kommenttia

Jokaiselle odottajalle tehdään raskauden loppuvaiheessa, keskimäärin raskausviikolla 36, neuvolassa synnytystapa-arvio. Sen suorittaa neuvolalääkäri.

– Tuolla käynnillä on tarkoitus arvioida sikiön tarjontaa, kohdun kasvua ja muita seikkoja, jotka saattavat vaikuttaa tulevaan synnytykseen, kertoo synnytys- ja naistentautien sekä perinatologian erikoislääkäri Hilkka Nikkinen Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

Synnytystavan arviossa huomioidaan sikiön asento, koko ja hyvinvointi. Äidistä riippuvia tekijöitä ovat aiempien synnytysten kulku, perussairaudet, raskauskomplikaatiot, kohdunsuun kypsyminen sekä lantion tilavuus.

Lääkäri arvioi monet näistä käsin äidin vatsan päältä tunnustelemalla sekä sisätutkimuksella.

– Vatsan päältä arvioidaan sikiön tarjontaa ja kohdun kokoa suhteessa äidin kokoon, ja sisätutkimuksella tutkitaan kohdunsuun kypsymistä ja lantiota.

Tarvittaessa neuvolalääkäri lähettää odottajan erikoissairaanhoitoon eli äitiyspoliklinikalle.

Erikoissairaanhoidossa synnytystapa-arvio tehdään esimerkiksi tilanteessa, jossa edellinen synnytys on päätynyt keisarileikkaukseen tai siinä on ollut muita erityisiä vaikeuksia. Odottaja ohjataan äitiyspolille myös esimerkiksi silloin, jos sikiö on perätilassa tai tuntuu kasvavan kookkaana.

Äitiyspolilla tehtävässä synnytystavan arvioinnissa sikiötä tutkitaan ultraäänellä. Ultralla pystytään arvioimaan muun muassa vauvan kokoa ja vointia, lapsiveden määrää ja istukan sijaintia.

Milloin synnytystapa-arviossa päädytään sektioon?

Ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta, milloin lääkäri suosittelee synnytystavaksi alatiesynnytystä ja milloin keisarileikkausta.

– Synnytystavan suunnittelua ohjaavat tietyt synnytysopilliset perusteet, mutta päätöksissä otetaan aina huomioon myös yksilölliset seikat.

Useimmiten synnytystavan arviointi puoltaa alatiesynnytystä. Alatiesynnytystä suositellaan ensisijaisesti, jos se katsotaan sekä äidin että lapsen kannalta turvallisimmaksi vaihtoehdoksi.

Alatiesynnytyksellä nimittäin on monia etuja. Sen aikana vapautuvat sikiön stressihormonit ja muut välittäjäaineet edesauttavat vauvan sopeutumista kohdunulkoiseen elämään. Lisäksi äidin toipuminen synnytyksestä on nopeampaa, ja imetys käynnistyy nopeammin kuin keisarileikkauksen jälkeen.

Synnytystapa-arvio tehdään loppuraskaudessa. Lääkärin arvion lisäksi odottajan omilla toiveilla synnytystavasta on merkitystä.

Ennen synnytystä odottajan on hyvä miettiä omia toiveitaan.

Suunniteltuun keisarileikkaukseen voidaan päätyä esimerkiksi silloin, jos sikiö on poikkeavassa tarjonnassa, istukka sijaitsee kohdunsuun päällä tai äidillä on voimakas synnytyspelko. Vuonna 2019 kaikista synnytyksistä 6,9 prosenttia oli suunniteltuja sektioita.

Vuosi Synnytystapana sektio
1995 15,8 %, suunniteltu 7,8 %
2000 16,0 %, suunniteltu 7,3 %
2005 16,6 %, suunniteltu 7,3 %
2010 16,3 %, suunniteltu 6,4 %
2015 16,0 %, suunniteltu 6,2 %
2019 17,3 %, suunniteltu 6,9 %

Jos äiti toivoo toista synnytystapaa kuin mitä lääkäri suosittelee, asiaan voi itse vaikuttaa.

– Yhteisymmärrykseen synnytystavasta on mahdollista päästä antamalla riittävästi tietoa vaihtoehdoista ja niihin liittyvistä eduista ja riskeistä sekä kuuntelemalla äitiä ja hänen toiveitaan.

Onko synnytystapa-arvio aina luotettava?

Vaikka lääkärin synnytystapa-arvio päätyisi lähtökohtaisesti alatiesynnytykseen, tilanne voi joskus muuttua synnytyksen todella koittaessa. Keisarileikkaukseen voidaan synnytyksen aikana päätyä esimerkiksi lapsen voinnin heikentymisen tai synnytyksen pysähtymisen vuoksi. Näin tapahtuu noin 10 prosentissa synnytyksistä.

– Synnytys on tapahtuma, johon emme täysin voi ennalta vaikuttaa, kuten emme tulevaisuuteemme muutenkaan. Sen ennalta-arvaamattomuus onkin monelle odottajalle vaikea asia, Hilkka Nikkinen toteaa.

– Voimme arvioida esimerkiksi alatiesynnytysedellytyksiä, mutta kenellekään ei voi luvata, että synnytys sujuu ongelmitta. Voimme toki valmistautua ja varautua tiettyihin ongelmiin etukäteen.

Nikkinen rohkaisee odottajia luottamaan omaan kehoonsa sekä ammattitaitoiseen henkilökuntaan.

– Henkilökunta tekee varmasti kaikkensa taatakseen sekä äidille että vauvalle turvallisen synnytyksen. Suomen sairaaloissa on turvallista synnyttää!

Lähteet: Hilkka Nikkisen haastattelu, Terveyskylä, THL: Perinataalitilasto

Lue myös

Kommentit (4)

Alatiesynnytys ei automaattisesti takaa sitä että imetys lähtee nopeammin käyntiin. Tai ainakaan omalla kohdalla ei käynyt niin, päinvastoin, sektion jälkeen alkoi nopeammin maidontuotanto kuin alatiesynnytyksen jälkeen.

Kannattaisi kirjoittajan tutustua faktoihin siitä kuinka moni alatiesynnytys Suomessa päätyy sektioon:

* ensisynnytyksissä 18,6%
* käynnistetyissä ensisynnytyksissä 26,2%
* kaikissa synnytyksissä 12,3%
* kaikissa käynnistetyissä ensisynnytyksissä 16,3%

(Joka kolmas alatiesynnytys käynnistetään)

Lähde: THL 2021 perinataalitilasto

Neuvolalääkäri teki tutkimuksen ja arvion automaattisesti. Uusi arvio tuli ihan loppusuoralla klinikalla. Tosin ihan sama koska muista syistä en synnyttänytkään alakautta.

Synnytystapa-arviota ei tehdä (ainakaan erillisenä käyntinä tai lääkärin toimesta) joka paikassa – itsellä viimeisin lääkärikäynti oli jo noin rv 28 paikkeilla, sen jälkeen vain neuvolan terveydenhoitajan tapaamisia.

Vastaa käyttäjälle Janette Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X