Anne-Maaritin tositarina: Vauva mursi solisluun synnytyksessä ja istukka kaavittiin kahdesti

Anne-Maaritin synnytyssairaalajakso venyi monen vastoinkäymisen kautta kaksiviikkoiseksi. Kirjoitus osallistui Kaksplussan synnytystarinakilpailuun.

Teksti Tiina Länkinen
luun murtuma synnytyksessä
Vauva syntyi lumisena huhtikuuna, mutta kotiutui hankien sulettua kevään aurinkoisimpana päivänä. "Tuntui kuin olisin synnyttänyt puoli vuotta." Kuvituskuva.

”Esikoiseni tuli maailmaan vuonna 1993. Sinä päivänä perheemme sai monta uutta kokemusta: luun murtuma synnytyksessä, istukan kaavinta nukutuksessa ja ihmeellinen paketti vierelläni.

Olimme pitkään yrittäneet lasta avomieheni kanssa, kunnes minun piti lopulta aloittaa hormonilääkitys lapsen saamiseksi. Kävin ostamassa apteekista lääkkeen ja luin paketin ohjeen huolellisesti. Siinä luki, että pitää tehdä raskaustesti ennen lääkityksen aloittamista.

Ei muuta kuin uudelleen apteekkiin ostamaan raskaustesti. Ja kuinkas kävikään sehän näyttikin positiivista. Tuota lääkepurkkia en hävittänyt lääkekaapistani ennen kuin kuopukseni oli syntynyt!

Odotusaikana luin lehdistä paljon juttuja, kuinka huikea tunne on saada vauva ensimmäistä kertaa rinnoille synnytyksen jälkeen… ja haaveilin tuosta yli kaiken.

Odotus sujui ihan normaalisti, kunnes jo raskausviikolla 36 minulla meni lapsivesi yöllä 25. huhtikuuta. Ajoimme sairaalaan aura-auton perässä. Lunta oli tuona vuonna vieläkin paljon ja ylläni siis vielä talvivaatteetkin.

Minut siirrettiin synnytyssaliin, jossa alkoi todella pitkäkestoinen ja kivulias synnytys, vaikka kyseessä olikin pienikokoinen keskosvauva. Ilokaasusta ei ollut juurikaan apua supistuksen tuskiini, joten lopulta sain toivomani epiduraalipuudutuksen. Puudutus vei minut täysin tunnottomaksi vatsasta alaspäin, joten en tuntenut minkäänlaista ponnistustarvetta. Osasin ponnistaa vain kätilön niin pyytäessä.

Vajaan tunnin kuluttua iltapäivällä vauvan pää oli sen verran näkyvissä, että siitä pystyttiin ottamaan verikoe, jossa nähtiin hapen tilanne. Se olikin niin hälyyttävä, että oli turvauduttava imukuppisynnytykseen välittömästi. Kun vauva oli syntynyt, hänet vietiin suoraan happikaappiin.

Tämän jälkeen katilö tuli painelemaan vatsaani, koska ennenaikainen istukka ei tullut ulos. Minua sattui niin paljon, että yritin vain estää kätilöä painelemasta minua. Kaikesta huolimatta istukkaa ei saatu tulemaan, joten minut nukutettiin, jonka aikana istukka oli jouduttu irrottamaan kaavinnassa pala kerrallaan.

Uudelleen nukutukseen

Seuraava mielikuva minulla on, kun herään nukutuksesta ja vierelleni on laitettu kapaloihin kääritty poikavauvani. Olin niin sekaisin, että vain ihmettelin että mihähän ihmeen ”paketti” minulla on vierelläni. Että se niistä haavekuvista upeista rakkauden täyttämistä tunteista vauva rinnoilla synnytyksen jälkeen.

Pojallani oli murtunut solisluu synnytyksessä ja lisäksi bilirubiiniarvojen vuoksi hänet vietiin valohoitokaappiin. Minuun taas oli jäänyt vieläkin istukan palasia, joten jouduin uudelleen nukutukseen ja kaavintaan. Eikä tässä vielä kaikki, sillä kuumeeni nousi 40 asteeseen rintatulehduksen takia.

Käypä hoito: Vastasyntyneen solisluun murtuma synnytyksessä – korjaantuu nopeasti

Kaikkien näiden vastoinkäymisten takia jouduimme olemaan sairaalassa peräti kaksi viikkoa. Tuona vuonna sää vaihtui vapun tienoilla lähes kesäiseksi. Lumet olivat sulaneet ja lämpötila huiteli +15 asteen tienoilla, kun lopulta pääsimme poikavauvani kanssa kotiin sairaalasta.

Astuin ulos ulkoilmaan ensimmäistä kertaa 14 vuorokauteen talvivaatteet ylläni. Katselin ihmeissäni ympärilleni lämpimässä auringon paisteessa ja tunne oli kuin olisin viettänyt sairaalassa puoli vuotta.

Loppu hyvin kaikki hyvin, sillä tänä päivänä tuo pieni keskosvauvani on jo 183 senttiä ja 80 kiloa.”

Anne-Maarit

Lue lisää synnytystarinoita:

Äiti antoi synnytykselleen arvosanaksi 3: ”Vaunulenkeillä itkin yksin synnytystäni”

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä