Uudessa suomalaistutkimuksessa kiinnostava havainto: Lapsen päänympärys ei ollenkaan luotettava merkki alkoholivauriosta

– Tutkimustulokset viittaavat, että olemme löytäneet perinnöllisen tekijän, joka vaikuttaa siihen, millaisia seurauksia raskaudenaikaisella alkoholialtistuksella on sikiönkehitykseen, kertoo tutkimuksen johtaja, dosentti Nina Kaminen-Ahola Helsingin yliopistosta.

– Havaitsimme, että alkoholin vaikutus geenien toimintaa sääteleviin epigeneettisiin merkkeihin, kasvuun vaikuttavien geenien toimintaan sekä vastasyntyneen päänympärykseen riippui siitä, millaiset perintötekijät lapsi oli vanhemmiltaan perinyt.

Epigeneettisiksi merkeiksi kutsutaan DNA-ketjuun sitoutuvia molekyylejä, jotka vaikuttavat geenien toimintaan ja siten myös proteiinien syntyyn.

Helsingin yliopistossa ja yliopistollisessa sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin 39:n alkoholille altistuneen istukan ja sadan verrokki-istukan avulla, miten raskauden aikana käytetty alkoholi vaikuttaa kasvua sääteleviin geeneihin ja vastasyntyneiden lasten kokoon. Istukat saatiin Helsingin yliopistollisen sairaalaan synnyttämään tulleilta äideiltä, jotka olivat antaneet suostumuksensa tutkimukseen.

Pään ympärysmitta ei aina pienenekään

Kaminen-Ahola pitää tutkimuksessa merkittävimpänä sitä, että tulokset selittäisivät ainakin osan alkoholille altistuneiden lasten hyvin vaihtelevista vaurioista. Jo ennestään on tiedetty, että perintötekijät vaikuttavat alkoholivaurioiden vakavuuteen, mutta mitään selkeää yhteyttä ei ole löydetty.

– Nyt tämä perinnöllinen tekijä selittäisi sen, miksi alkoholialtistus ei vaikuta kaikkien kasvuun samalla lailla, Kaminen-Ahola sanoo.

Alkoholille altistuneen lapsen hermostolliset vauriot voivat olla hyvinkin vakavat ilman, että se näkyy ulospäin.

–Pään pientä kokoa on pidetty merkkinä hermoston kehityksen häiriintymisestä. Meidän tulostemme perusteella lasten pään koot eivät alkoholin vaikutuksesta aina pienenekään, vaan ehkä jopa päinvastoin; ne ovat keskimääräisiä suomalaisten lasten päänympäryksiä suuremmat silloin, kun lapsi on perinyt tietyt perintötekijät vanhemmiltaan.

– Tämä löytömme tukee aiempia tutkimustuloksia, joiden mukaan alkoholille altistuneiden lasten pään koon suhde aivojen kokoon, ja myös pään koon suhde tiedollisiin kykyihin on verrokkilapsia vaihtelevampi. Eli tulostemme mukaan pään ympärys ei ole ollenkaan luotettava merkki alkoholivauriolle, Kaminen-Ahola selittää.

Tulokset osoittavat myös, kuinka vaikeaa alkoholivaurioiden diagnosointi on, ja että sopivia työkaluja luotettavaan diagnosointiin tarvitaan kipeästi.

– On huomattu, että parhaiten alkoholin vaurioittamia lapsia auttaa aikaisin aloitettu kehityksen tuki, ja tähän me tällä tutkimuksellä tähtäämme, Kaminen-Ahola toteaa.

Tutkimuksen voi lukea Human Reproduction Open -tiedejulkaisussa.

Lue myös:

Brittitutkimus: Ei todisteita lievän alkoholinkäytön vaaroista raskausaikana – miksi silti kannattaa pidättäytyä?

Suunnitteletteko raskautta? Jättäkää molemmat alkoholi

Uusi alkoholilaki kauhistuttaa kansanedustajaa: ”Kun aikuiset juovat, lapsi kantaa raskasta taakkaa”