Vauvan puheen oppiminen alkaa jo kohdussa
Vauva oppii puhetta jo sikiöajoista asti. Vastasyntyneenä vauva jo tunnistaa äidinkielensä ja äitinsä äänen. Tutkimuksissa on todettu, että vauva voi oppia useita sanoja jopa nukkuessaan.
Sikiöllä on jo kyky kuunnella puhetta. Raskauden puolivälistä lähtien sikiön sisäkorva toimii, reagoi ääniin ja välittää tietoa aivoihin. Sikiö kuulee sekä äidin kehon sisäisiä että ulkoisia ääniä.
Sikiö aistii äidin puheen, laulun ja jopa hyräilemisen voimakkaampana kuin äidin kehon ulkopuolelta tulevat äänet. Äidin kehossa puheäänet eivät vaimennu toisin kuin ulkopuolelta tulevat äänet. Vauva tunnistaa äidin äänen ja oman äidinkielensä heti syntymänsä jälkeen.
Puheen kuunteleminen jo ennen syntymää on tärkeää monestakin syystä. Ensinnäkin tutustuminen omaan äidinkieleen hyödyttää tulevaa puheen oppimista. Toiseksi voimakas leimautuminen äidin ääneen saa vauvan kiinnostumaan puhe- ja lauluäänestä muiden äänien joukossa.
Kun vauva keskittyy tarkkailemaan puhe- ja lauluääntä, hän oppii puhetta nopeammin ja tehokkaammin.
Lue myös: Vauva kasvaa ja kehittyy
Keskustele: Saako raskaana laulaa?
Vauva pitää toistosta
Vanhempien juttelu ja laulaminen ovat tärkeitä vauvalle. Erityisesti vauva on kiinnostunut hoivapuheesta, jonka vanhemmat suuntaavat juuri hänelle. Hoivapuheessa äänen korkeus vaihtelee ja sanoja toistetaan paljon.
– Vanhemman laulu vauvalle on kuin puheopetusta. Laulussa tavut on helpompi kuulla kuin puheessa. Tavujen rajat taas on tärkeää havaita, jotta voi ymmärtää puheen koostuvan tavuista eri järjestyksiin aseteltuina. Yleensä vauvalle lauletaan hitaammin kuin puhutaan, jolloin tavutkin lausutaan hitaammin, kertoo kognitiotieteen dosentti Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta.
– Usein laulu myös lauletaan moneen kertaan, samoja sanoja ja kertosäkeitä toistetaan. Vauvat rakastavat toistoa.
Lue myös: Vauvan ensimmäinen hymy – milloin vauva alkaa hymyillä?
Keskustele: Milloin lapsi oppii puhumaan?
Vauva katselee puhetta
Lapsi pystyy oppimaan puheen ominaisuuksia hyvin monipuolisesti heti syntymästä lähtien. Ensimmäisen vuoden aikana kuuntelemisen lisäksi myös puheen näkemisellä on ilmeisesti suuri merkitys puheäänien oppimisessa.
– Vauvalle on tärkeää nähdä puhuja. Hän haluaa katsella puhujan suuta, silmiä ja kulmakarvoja. Kiinnostus kasvoihin on etukäteen ohjelmoitu ihmisaivoihin. Aivoissa on jopa oma alueensa kasvojen tunnistamista ja niiden ilmeiden analysoimista varten, Huotilainen kertoo.
– Vauvalle on erittäin opettavaista seurata, kuinka puhujan ääni ja puhujan kasvojen liikkeet tapahtuvat ajallisesti tahdistuneina. Puhujaa katsomalla kuuntelemisen lisäksi vauva saa vihjeitä monista tärkeistä puheen ymmärtämiseen liittyvistä yksityiskohdista, kuten tunnetilasta ja vaikeasti erotettavien äänteiden kuten p:n, t:n ja k:n eroista.
Lue myös: Lapsen lukemaan oppiminen
Keskustele: Milloin lukemaan oppiminen tapahtuu?
Tarkka kuulo auttaa
Vastasyntyneet vaikuttavat tunnistavan eri kieliä toisistaan puheäänen korkeuden ja voimakkuuden sekä puhenopeuden perusteella. Vauvan kuulojärjestelmä on jo heti syntymän jälkeen riittävän tarkka kielen oppimisen kannalta eli se pystyy erottelemaan toisistaan kielen eri äänteet.
Ensimmäisen ikävuoden aikana vauvan kyky kuunnella ja ymmärtää puhetta kehittyy huomattavasti. Silloin vauvan aivot sitoutuvat äidinkieleen ja sen äännejärjestelmän käsittelyyn.
Vauva harjoittelee puheen kuulemista jopa nukkuessaan. Tuomas Teinosen väitöskirjaan Language learning in infancy sisältyvässä tutkimuksessa huomattiin, että vastasyntynyt vauva oppii nukkuessaan kymmenen uutta sanaa pelkästään kuuntelemalla erikseen lausuttuja tavuja muutamien minuuttien ajan.
Jo vastasyntyneillä on siis hyvä puheen ominaisuuksien oppimiskyky.
Lue myös: Miksi vauva itkee? Tunnista itkun eri syyt
Keskustele: Onko kovasta metelistä haittaa sikiölle?
Kieli muokkaa aivoja
Neuraalisen äidinkieleen sitoutumisen teorian mukaan ensimmäisten vuosien tai jopa kuukausien aikana kuultu kieli muokkaa lapsen aivoja. Aivomme suosivat sen kielen rakenteita, jota olemme kuulleet vauvana tai pikkulapsena.
Äidinkielen oppiminen tapahtuu nopeasti, mutta samalla aivot sitoutuvat kielen rakenteisiin. Myöhemmin meidän on vaikea oppia sellaista kieltä, jonka rakenne tai äänteet ovat erilaisia kuin omassa äidinkielessämme.
Lähteenä käytetty myös teosta Puhuva ihminen. Puhetieteiden perusteet (toimittaneet Olli Aaltonen, Reijo Aulanko, Antti Iivonen, Anu Klippi ja Martti Vainio, Otava 2009).
Lue myös: Tuore äiti, tämän haluat tietää vauvasta
Keskustele: Minkä ikäinen ymmärtää puhetta?
Jaa oma kokemuksesi