4 kaveritilannetta, joissa lapsi tarvitsee vanhemman apua

Lapsen ei ole aina helppoa suunnistaa vertaissuhteiden maailmassa, sillä sosiaalinen elämä on täynnä erilaisia vuorovaikutustilanteita ja persoonia, vaihtuvaa ryhmädynamiikkaa sekä sanallista ja sanatonta viestintää. Vanhemmilla voikin olla tärkeä rooli siinä, miten he auttavat lasta oppimaan sosiaalisia taitoja.

Teksti Anniina Nirhamo
kaverit
Lasten leikin on hyvä antaa sujua omalla painollaan, mutta joskus he saattavat tarvita kaverisuhteisiin aikuisen apua.

Kaverit tuovat lapsen elämään paljon iloa. Kavereiden kanssa leikitään yhdessä, ja kaverisuhteissa lapset oppivat tärkeitä sosiaalisia taitoja. Usein kaverisuhteiden muodostamisessa ja ylläpitämisessä tarvitaan vanhemman ohjausta.

Äidit ja isät tuntevat lapsensa parhaiten, joten he ovat myös parhaita henkilöitä ohjaamaan lasta tutustumaan muihin ja muodostamaan pysyviä ystävyyssuhteita. Lapsen synnynnäinen temperamentti vaikuttaa hänen tapaansa reagoida asioihin, mutta sosiaalisia taitoja voi myös oppia. Kun lapsella on kokemuksia siitä, että häntä arvostetaan omassa perheessä, hänen on helpompi ryhtyä muodostamaan suhteita myös vertaisiinsa.

Vanhemman on tärkeää kannustaa lasta leikkimään muiden kanssa ja antaa hänelle hyvää palautetta. Vanhemman rooli on myös olla lapsen turvana, huomata tämän hankalat tunteet ja lohduttaa silloin, kun kavereiden kanssa tapahtuu jotain ikävää.

Nämä neljä tilannetta voivat tuottaa lapselle hankaluuksia kavereiden kanssa.

1. Lapsi on liian passiivinen

Joillekin lapsille on vaikeaa ystävystyä muiden kanssa tai ylipäätään lähestyä toisia. Lasta voi ujostuttaa tai hänelle voi olla muuten tyypillistä olla sosiaalisissa tilanteissa passiivisempi osapuoli, joka odottaa muiden lähestyvän häntä. Joku voi olla niin uppoutunut omiin leikkeihinsä, ettei huomaa, jos joku yrittää tehdä tuttavuutta.

Tee näin: Lasta voi kannustaa toimimaan aktiivisemmin sosiaalisissa tilanteissa esimerkiksi opettamalla, miten tervehditään, miten osoitetaan kiinnostusta kysymällä kysymyksiä ja näytetään, että tykkää toisesta vaikka kehumalla tai tekemällä pieniä ystävällisiä tekoja.

2. Lapsi on liian aktiivinen

Kun lapsi on rauhaton, höseltää ja esittää muiden lasten seurassa, kaverit saattavat ärsyyntyä häneen. Lapsen on vaikea rauhoittua ja hän saattaa itse ajatella olevansa hauska, mutta sen sijaan tulee toistuvasti torjutuksi.

Tee näin: Aktiivista lasta voi auttaa tunnistamaan merkit, jolloin täytyy laittaa hieman jarrua. Lapselle voi esimerkiksi opettaa, että jos kaveri pyytää häntä lopettamaan häsläämisen, sen sijaan että ärsyyntyisi tilanteesta, voi pyytää anteeksi ja yrittää rauhoittua esimerkiksi laskemalla mielessään kymmeneen.

Lapselle voi myös opettaa uusia tapoja saada yhteys ikäisiinsä. Sen sijaan, että yrittäisi olla aina hauska, voi olla ystävällinen toiselle.

3. Lapsi on erilainen kuin muut

Joillekin lapsille kaverisuhteiden muodostaminen on vaikeaa siksi, koska he käyttäytyvät eri tavalla tai ovat kiinnostuneet erilaisista asioista kuin muut. Erilaisuus ei tietenkään ole huono asia, mutta lapset ystävystyvät tekemällä kivoja asioita yhdessä.

Tee näin: Jotta lapsen olisi helpompi löytää yhteistä muiden ikäistensä kanssa ja tutustua heihin, vanhempi voi auttaa lasta löytämään myös uusia kiinnostuksenkohteita, joiden kautta olla tekemisissä muiden lasten kanssa.

4. Lapsi ei osaa huomioida toisten tunteita

Pieni lapsi ei välttämättä vielä osaa tunnistaa eikä huomioida toisten tunteita, jonka takia he voivat olla kömpelöitä sosiaalisissa tilanteissa. Koska lapselle ei ole vielä kehittynyt niin sanottua mielen teoriaa, hänellä ei ole käsitystä siitä, että muillakin ihmisillä on oma tietoisuutensa, ajatuksensa ja tunteensa.

Tee näin: Ajatuksista ja tunteista puhuminen lapsen kanssa auttavat häntä kehittämään mielen teoriaa ja sitä kautta ymmärtämään muiden käyttäytymistä. Lapset, joilla on kehittyneempi mielen teoria, käyttäytyvät ystävällisemmin muita kohtaan ja he ovat myös pidettyjä ikäistensä joukossa.

Ajatuksista ja tunteista keskustelun apuna voi käyttää todellisuudessa tapahtuneita tilanteita, kirjoja, televisiosarjoja tai elokuvia. Lasta on tärkeää tukea omien tunteiden tunnistamisessa, sanallistamisessa ja säätelemisessä. Sitä kautta lasta voi myös ohjata kuvittelemaan, miltä muista mahtaa tuntua erilaisissa tilanteissa.

Lähteet: MLL, Psychology Today, Psychology Today

Lue myös:

Toivotko, että lapsesi saa ystäviä? Näin tuet lapsen sosiaalisia taitoja

Näin autat lasta saamaan ystäviä

Lukeminen kehittää lapsen sosiaalisia taitoja – 7 syytä lukea lapselle

Näin tuet ujoa lasta

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä