Kehitys 11.9.2018
TEKSTI Elina Teerijoki
KUVAT iStock

12 yleistä kysymystä pottatreenistä – näin saatte pottailun onnistumaan!

Lapsi oppii kuivaksi parhaiten, kun hän itse on siihen valmis. Kun pottaan tulee pissa tai kakka, kehu on paras kannustin.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Vaipoista potalle siirtyminen on merkittävä vaihe niin taaperolle kuin hänen vanhemmilleenkin. Oikeaa aikaa tai ikää siihen ei kuitenkaan ole, sillä siirtymä tapahtuu hyvin yksilöllisesti. Kävimme asiantuntijoiden kanssa läpi yleisimmät kysymykset, joita pottailu perheissä herättää.

Minkä ikäisenä lapset oppivat kuivaksi?

Tyypillisesti potalle opitaan 2–3-vuotiaana. Yksilökohtainen vaihtelu on kuitenkin suurta, sillä oman suolen ja rakon hallinta kehittyy lapsilla pitkän ajan kuluessa. Jotkut kastelevat vielä 5-vuotiaana, osa vielä kouluiässä ilman, että kyseessä on mikään sairaus. Yksilölliset erot ovat myös suurempia kuin erot esimerkiksi tyttöjen ja poikien välillä.

Milloin voi aloittaa pottaharjoitukset? Riittääkö, että lapsi pysyy tukevasti potalla?

Juuri istumaan oppinutta vauvaa on turha vielä istuttaa potalle. Hänen taitonsa riittävät fyysiseen suoritukseen, mutta hermosto ei ole kypsynyt tunnistamaan vessahätää. Harjoitukset kannattaa aloittaa silloin, kun lapsen oma kiinnostus potalla käymiseen herää. Usein tämä tapahtuu noin parin vuoden iässä.

Miten pottailuun tutustuminen aloitetaan?

Yleensä suositellaan, että pottailu aloitetaan rauhallisessa elämänvaiheessa, jossa ei ole suuria muutoksia, kuten sisaruksen syntymää tai päiväkodin aloitusta.

Jo ennen kuin potta tuodaan esille, voi olla hyvä tarkistaa, miten itse vanhempana suhtautuu lapsen kakka- ja pissa-asioihin. Niitä ei saa ällötellä, vaan ne ovat normaaleja arkiasioita.

Vanhempi voi myös ottaa lapsen mukaan vessaan katsomaan, miten siellä toimitaan ja kertoa, mitä tapahtuu. Potalla käymistä käsittelevät kuvakirjat voivat olla myös avuksi.

Potalla istutaan ensin rutiininomaisesti aamuin illoin, ilman suorituspaineita. Väkisin ei saa istuttaa. Kun homma alkaa sujua, voidaan pottaa käydä kokeilemassa myös ruokailujen jälkeen. On hyvä iloita yhdessä, jos tulee tuotoksia. Mutta jos ei tule, se ei haittaa.

Mistä voi päätellä, että lapsi on kypsä potalle?

Kuivaksi oppimisen herkkyyskausi näkyy siitä, että lapsi itse osoittaa ilmeellä, eleellä tai liikehdinnällä huomaavansa, että kakka tai pissa on tulossa. Silloin hänen hermostonsa on riittävän kehittynyt tunnistamaan vessahätää. Tässä vaiheessa vanhemman on hyvä ehdottaa, että lapsi menisikin potalle.

Miten kannattaa toimia, jos lapsi pelkää pottaa ja kieltäytyy edes kokeilemasta sitä?

Jos potta on lapsesta pelottava, todennäköisesti ei ole oikea aika aloittaa pottailua. Jos kieltäytyminen on jatkuvaa, on parempi ottaa muutaman viikon aikalisä ja viedä potta pois.

Syynä voi olla myös ummetus. Jos kakkaaminen tuntuu lapsesta kivuliaalta, hän ei ehkä siksi halua potalle. Jos vaikuttaa siltä, että lapsi joutuu pinnistämään kakkaa, kannattaa lisätä veden juomista ja tarkistaa lapsen ruokavalio.

Joskus potta voi tuntua pelottavalta, koska lapsi on hämmentynyt vaikkapa kodin ja päiväkodin erilaisista toimintatavoista. Kannattaa tarkistaa lapsen päiväkodista, miten potta-asiat siellä hoidetaan.

Onko vessahätäviestinnästä apua?

Vessahätäviestinnällä viitataan pienten vauvojen vaipattomuuteen. Vanhempi tarkkailee vauvan kehonkieltä ja päättelee siitä, koska vauvalla on hätä ja vie tämän pissalle tai kakalle.

Vessahätäviestintää harjoittavat vain harvat vanhemmat. Joidenkin tutkimusten mukaan siitä saattaa olla jopa haittaa myöhemmälle kuivaksi oppimiselle. On lapsen kehityksen kannalta aina parasta, jos kuivaksi oppiminen tapahtuu lapsen omaan tahtiin. Jotkut harjoittavat vessahätäviestintää ekologisista syistä, mutta kestovaipat voisivat olla parempi vaihtoehto.

pottaharjoittelu

Anna lapsen tutustua pottaan kaikessa rauhassa.

Mitä tehdä, kun jo parivuotias lapsi osaa käydä potalla pissalla, mutta suostuu kakkaamaan vain vaippaan?

Tämä on varsin yleistä. Ensin kannattaa tarkistaa, onko kyse ummetuksesta. Jos kakkaaminen on kivuliasta, voi tuntua mukavammalta tai turvallisemmalta, jos päällä on vaippa. Ummetus kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa ja hoitaa elämäntavoilla.

Vaikka aikuista voi hermostuttaa, lasta ei saa pakottaa pois vaipoista. Hänet voi kuitenkin ohjata vaipassa kakalle vessaan. Jotkut lapset menevät hädän hetkellä mielellään verhon tai sohvan taakse, mikä saattaa johtua myös kakkaan liittyvästä häpeästä. Vanhempien kannattaa varmuuden vuoksi tarkistaa vielä kerran omat kakkaan liittyvät asenteet ja puhetavat.

Voiko lapsen laittaa suoraan pöntölle istuimenpienentäjän ja jakkaran avulla?

Mielellään ei. Potta on parempi vaihtoehto. Ihminen on kehittynyt kyykkykakkaajaksi. Tämä tarkoittaa, että kun lapsi on kyykkyasennossa potalla, rakko on rennompi, suolen asento parempi, ja ne tyhjenevät helpommin.

Lapsi voi myös vaivattomasti hakea itse hyvää asentoa, kun hän istuu tukevasti jalat lattialla.

Vielä kouluikäiselläkin kannattaa käyttää jakkaraa jalkojen alla, jotta hän saa tukevan asennon pöntöllä.

Puhutaan, että opettelu tehostuu, jos lapsi juo runsaasti ja käy usein potalla, jolloin hän saa usein palkintoja. Onko näin?

Lapsi ei ole koira, jota koulutetaan ehdollistamalla. Vanhempi ei myöskään voi palkkioiden avulla nopeuttaa lapsen kehitystä, vaan parhaiten pottailua tukee lapsen oma herkkyyskausi.

Vanhemmat haluavat usein vaikuttaa lapsensa taitojen oppimiseen, mutta potalle oppiminen ei ole kilpailu tai treenattava suoritus.

Saako lasta ylipäänsä palkita tai rangaista potalla käymisestä?

Palkitseminen tai varsinkaan rankaiseminen eivät ole hyviä keinoja potalle opetteluun. Potalla käynti kuuluu arkirutiineihin, ei syömisestä ja pukemisestakaan palkita. Normaalissa pottaharjoittelussa ei kannata käyttää edes palkintotarrataulua.

Jos lapsi jonkun kerran ei saakaan tarraa, hän voi kokea epäonnistuneensa. Potalla käynti ei saa olla onnistumisen tai epäonnistumisen mittari. Kehua tietysti saa aina!

Kun yövaipasta opetellaan pois, onko syytä herättää lapsi yöllä potalle?

Yövaipan voi jättää pois, kun vaippa on aamuisin usein kuiva. Yöllä potalle herättämisellä ei ole niinkään merkitystä. Sen sijaan hyvällä päivärytmillä on. Säännöllinen, riittävä juominen ja säännöllinen pottailu päiväsaikaan pitävät huolen, ettei virtsarakkoon kerry yöllä väkevää, rakkoa ärsyttävää virtsaa. Myös täysinäinen suoli voi häiritä virtsarakkoa yöllä.

Milloin lapsen pitäisi viimeistään oppia myös yökuivaksi? Koska pitää mennä lääkäriin?

Vasta 5-vuotiaiden kohdalla aletaan puhua kastelusta. Noin 10 prosenttia ekaluokkalaisistakin kastelee. Suurimmalla osalla lapsista ei tuolloinkaan ole vielä kyse lääketieteellistä hoitoa vaativasta vaivasta vaan niin sanotusta toiminnallisesta kastelusta. Se paranee usein lapsen päivärutiinien korjaamisella sekä elimistön kypsymisen myötä.

Vain osa lapsista hyötyy hälyttimistä tai lääkehoidosta. Näitä aletaan miettiä vasta sitten, kun päivärutiinit ovat kunnossa.

Asiantuntijoina terveydenhoitaja Pinja Hirvonen Helsingin kaupungin Pitäjänmäen neuvolasta ja uroterapeutti Anneli Saarikoski.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Suomen kattavin vanhemmuusmedia: hyötytietoa vanhemmuudesta, perheblogeja ja suosittu keskustelufoorumi. Tervetuloa viihtymään!

Seuraa
meitä: