5 vinkkiä: Näin tuet herkkää lasta arjen stressitilanteissa

Herkkä lapsi on kuin orkidea, joka kuormittuu helposti ympäristön ärsykkeistä. Vanhemman hellällä hoivalla ja tuella orkidealapsi kuitenkin kukoistaa. Lue vinkit, joiden avulla voit tukea herkän lapsesi kasvua.

Teksti Anna Mäkelä
Kuvat Istockphoto
Herkkä lapsi voi rasittua melusta ja ihmisvilinästä.
Herkkä lapsi kaipaa aikuisen apua tunteidensa tunnistamiseen ja säätelyyn.

Yhdysvaltalainen lastenlääkäri ja tutkija W. Thomas Boyce on tutkinut lasten temperamenttipiirteitä ja erityistä herkkyyttä. Hänen mukaansa herkkä lapsi on kuin orkidea: herkkä huonolle hoivalle, mutta puhkeaa suotuisissa oloissa kukkaan.

Boynen mukaan noin 15–20 prosenttia lapsista on synnynnäisesti herkempiä ympäristön vaikutuksille kuin toiset. Herkästi reagoivilla ”orkidealapsilla” uudet ja jännittävät tilanteet nostavat kortisoli- eli stressihormonitasot korkealle pitkäksi aikaa, ja lapsi reagoi mahdollisiin uhkiin ja kuormittaviin tilanteisiin tavallista voimakkaammin.

Herkkä lapsi kuormittuu usein muita nopeammin erilaisista sisäisistä ja ulkoisista ärsykkeistä, kuten fyysisistä tuntemuksista, äänistä, väkijoukoista tai yllättävistä tilanteista.

Jatkuva liiallinen kuormitus voi olla lapselle vahingollista, ja lapsi kaipaakin vanhemmalta lempeää tukea. Lue, miten voit auttaa herkkää orkidealastasi arjen pyörteissä.

1. Tunnista lapsen herkkyys

Ensimmäinen askel herkän lapsen tukemiseen on erityisen herkkyyden tunnistaminen. Lapsi saattaa olla herkkä ärsykkeille, mutta ei kuitenkaan välttämättä vetäytyvä tai arka. Herkkäkin lapsi voi olla sosiaalinen ja hakeutua muiden seuraan.

Lapsi ei aina osaa tai halua kertoa stressaantuvansa tietyissä tilanteissa, joten vanhemman täytyy olla valppaana tunnistamassa siitä kertovia merkkejä. Tällaisia merkkejä voivat olla esimerkiksi itkuisuus, ärtyisyys tai pelokkuus. Lapsi saattaa itse ihmetellä tunteitaan, kun halu osallistua on kova, mutta sosiaaliset tilanteet ovat uuvuttavia.

Myös taantuminen voi kertoa herkän lapsen stressistä tai ylikuormittumisesta. Jos lapsi ei tunnu osaavan tai jaksavan asioita, joita hän on jo osannut, hän on ehkä ylikuormittunut.

On myös hyvä muistaa, ettei lapsia voi jaksaa suoraan herkkiin ja ei-herkkiin, vaan jatkumolle mahtuu monenlaista temperamenttia.

2. Selitä, että ihmiset ovat erilaisia

Lapsen voi olla hankala ymmärtää, miksi muille mukavat tilanteet aiheuttavat hänelle ahdistusta. Tavallista herkemmin reagoivalle lapselle kannattaa kertoa, että kaikki ihmiset ovat erilaisia ja kokevat asioita ja tilanteita eri tavoin.

Lapselle ei kuitenkaan kannata puhua liikaa persoonaan liittyvistä piirteistä, vaan keskustella enemmän konkreettisista tilanteista ja tapahtumista. Termien tai diagnoosien liiallinen viljely voi leimata hänet sekä muiden että hänen itsensä mielessä.

Herkkä lapsi tarvitsee rauhaa ja hiljaisuutta palautumiseen.

Herkälle lapselle kannattaa järjestää päivään rauhallisia hetkiä esimerkiksi lukemisen parissa.

3. Auta lasta ennakoimaan ja säätelemään tunteitaan

Stanfordin yliopiston psykologian professori James J. Grossin mukaan ihmisen kyky säädellä tunteitaan perustuu tilanteiden ja niiden aiheuttamien tunteiden ennakointiin sekä jo heränneen tunteen kanssa selviytymiseen. Lapsi luonnollisesti tarvitsee tällaiseen ennakointiin ja tunteen rauhoittamiseen aikuisen apua.

Kun lapsesi saa kutsun syntymäpäiväjuhliin, muista, että juhliin liittyy paljon herkkää lasta rasittavia ärsykkeitä. Vanhempana voit miettiä, josko juhlat kannattaa jättää kokonaan väliin, tai huolehtia siitä, että lapsi osaa säädellä kuormitusta esimerkiksi vetäytymällä tarpeen tullen hiljaiseen tilaan rauhoittumaan.

Kuormittavassa tilanteessa voi myös yrittää suunnata lapsen huomion toisaalle. Jos junan leikkivaunussa on lapselle liikaa vieraita ihmisiä ja meteliä, keskittyminen ikkunan takana vilistävään maisemaan ja sen yksityiskohtiin voi auttaa lasta rauhoittumaan.

Jos lapsesi saa kutsun juhliin tai muuhun tapahtumaan, anna lapsen itse tunnustella, onko hän valmis osallistumaan. Tarjoa myös mahdollisuutta poistua kesken tapahtuman, jos se käy liian stressaavaksi. Muistuta lasta siitä, että jännittäminen on normaalia, ja että hankalistakin tilanteista selviää.

­­­­­­­­­­­­­

4. Tarjoa riittävästi rauhaa

Kun lapsi on erityisen herkkä stressille ja ärsykkeille, on tärkeintä varmistaa, että hänellä on mahdollisuus palautua rauhassa. Kerro lapselle, että kuormittavista tilanteista on lupa hakeutua rauhaan, eikä aina tarvitse jaksaa osallistua.

Jos lapsi on päivähoidossa, paras suoja ylikuormittumista vastaan on pienempi lapsiryhmä, jossa aikuisten on helpompi tarkkailla lasten toimintaa ja tarpeita. Päiväkodin tai koulun olosuhteisiin voi valitettavasti vain harvoin vaikuttaa, mutta kotona voit huolehtia siitä, että lapsi saa rauhassa palautua päiväkoti- tai koulupäivän rasituksista riittävän hiljaisessa kodissa.

Järjestä lapsen päivään rauhallisia hetkiä. Esimerkiksi lukeminen ja ulkoilu auttavat lasta palautumaan ja rauhoittumaan.

5. Hae tarvittaessa apua

Herkkyys ei ole sairaus, mutta jos koet lapsen mielialan laskevan tai käytöksen muuttuvan merkittävästi, kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen. Ota tällöin yhteyttä neuvolaan tai perheneuvolaan. Neuvoloissa osataan ohjata esimerkiksi psykologin vastaanotolle.

Tarpeen mukaan kannattaa keskustella myös päiväkodin tai koulun henkilökunnan kanssa, sillä joskus herkän lapsen kuormittumisen taustalla on lasten keskinäisiä kiistoja, joiden selvittämiseen tarvitaan aikuisen apua.

Lähde: Rauhoita ja rohkaise – apua lapsen stressitilanteisiin, Anna Tommola, Sanna Häkkilä, Otava 2017.

Lue myös:

Miten herkkä lapsi pärjää päiväkodissa? Lue psykoterapeutin vastaus

Bloggaaja kertoo elämästään herkän lapsen äitinä: ”Rakastaminen on helppoa, kaikki muu vaikeaa”

Taaperokin voi stressaantua – tunnista lapsen stressin merkit

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä