Lapsen kehitys 22.11.2014 Päivitetty 11.06.2021

Joka kymmenes lapsista voi yhä huonommin

Teksti
Christina Boman
Kuvat
Kristiina Kurronen / SKOY

Lapsiasiavaltuutetun vuosikirjan mukaan kymmenesosalla Suomen lapsista ongelmat jatkuvat ja kärjistyvät. Pienituloisissa perheissä elävien lasten osuus on kasvanut huomattavasti. Jopa kahdeksan lasta sadasta elää perheessä, jossa aikuiset eivät juuri käy töissä. Taloudellinen eriarvoisuus voi johtaa syrjimiseen, ryhmästä ulos sulkemiseen ja kiusaamiseen. Tulotasolla on myös vaikutuksia muun muassa elämäntapoihin, liikuntatottumuksiin ja terveyteen.

Tutkimusten mukaan Suomessa pienituloisuus koskee usein alle kolmevuotiaita lapsia. Siitä kärsivät usein myös monilapsiset perheet sekä yksinhuoltajien lapset. Myös pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien perheiden osuus on kasvanut.

Kansainvälisellä mittakaavalla katsottuna Suomella menee kuitenkin hyvin, sillä varsin pieni osa lapsista kuuluu pienituloiseen perheeseen. Esimerkiksi Romaniassa ja Espanjassa jopa kolmannes lapsista elää pienituloisessa perheessä. Myös suurin osa suomalaisista lapsista voi entistä paremmin.

Peruspalveluissa puutteita

Apua tarvitsevien perheiden ongelmiin ei ole pystytty vastaamaan peruspalveluiden osalta ja lapsiperheiden kodinhoitoavun saatavuus on romahtanut. Lapsilisän reaaliarvo on alentunut vuodesta 1994 lähes 30 euroa. Peruspalveluiden heikkous näkyy muun muassa lastensuojelun huostaan otettujen lasten määrän kaksinkertaistumisena 1990-luvun alkuun verrattuna.

Uudistusten aika

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan mukaan palveluiden ja tuen toimintamallit kaipaavat rohkeaa uudistamista. Palvelut tulisi yhdistää lapsi- ja perhelähtöiseksi kokonaisuudeksi, jolloin apua voisi hakea monen luukun sijaan yhdestä paikasta. Myös vanhempien on saatava ajoissa tukea ongelmiinsa.

Lisää tietoa kaivataan

Vaikka tietoa lasten hyvinvoinnista löytyy, Aulan mukaan esimerkiksi pienten lasten hyvinvointia ei seurata riittävästi. Myös lastensuojelun piirissä olevien, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten hyvinvoinnista tiedetään liian vähän. Tietoa kaivataan lisää myös lasten osallistumisen, vapaa-ajan ja median käytön osalta.

Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2014 Eriarvoistuva lapsuus — lasten hyvinvointi kansallisten indikaattoreiden valossa luovutettiin tänään 25.4.2014 peruspalveluministeri Susanna Huoviselle. Vuosikirja sisältää lapsiasiavaltuutetun suositukset päättäjille muun muassa lasten ja nuorten eriarvoistumisen torjumiseksi.

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X