Sisaruksilla ikäeroa 12 vuotta – Äiti paljastaa ison ikäeron hyvät ja huonot puolet
”Onnea vaan – teillä on kohta kotona teinejä, uhmaikäinen ja karjuva vauva.” Näin Sari Peltomäkeä onniteltiin, kun hän kertoi odottavansa neljättä lastaan. Ikäeroa esikoiseen on huimat 12 vuotta.
Sari ja Ari Peltomäen esikoinen Julia on 14- ja kuopus Joona kaksivuotias. Väliin mahtuvat Juha, 12, ja Johanna, 5.
Johannasta piti tulla perheen iltatähti, mutta sitten Sari alkoi toivoa hänellekin leikkikaveria. Aikaakin oli vielä: Sari oli vasta 36.
Kun kuopuksen synnytys käynnistyi, ensimmäiset supistukset tulivat marketissa, jossa perhe oli ostamassa talvikenkiä. Kauppareissun jälkeen Ari rupesi vielä vaihtamaan talvirenkaita autoon.
– Julia kellotti apunani supistuksia. Illalla soitin naapurin meille lapsia hoitamaan ja lähdin sairaalaan Arin kanssa, Sari muistaa.
Kun Johanna itkeskeli äidin perään, isosisko lohdutteli pikkusiskoa ja luki hänelle kirjoja.
Lue myös: Näin käännät sisaruskateuden vahvuudeksi
Nuorempana jaksoi valvoa paremmin
Julian syntyessä nyt 38-vuotias Sari oli 23-vuotias.
– Äidiksi tuleminen oli ihmeellistä. Kaikki oli uutta, Sari muistelee.
Julian vauva-aikana oli aikaa laittaa rauhassa ruokaa, ja valvoakin jaksoi, jos oli tarvetta. Aamut venyivät helposti puoleen päivään.
Seuraavien lasten synnyttyä isompien lasten koulunkäynti ja harrastukset sanelivat jo päivärytmiä.
Rankin oli ajanjakso, jolloin Sari opiskeli lähihoitajaksi työn ohessa.
Peltomäkien lapset ovat onneksi olleet aina perusterveitä.
– Aina sanotaan, että pitkään imetetyt ovat terveimpiä, mutta meillä allergiat tulivat lapsista sille, jota on imetetty pisimpään eli esikoiselle, Sari ihmettelee.
Julialla on allergioita, jotka alkavat pikkuhiljaa helpottaa siedätyshoidon ansiosta.
Keskustele: ”Säälin vanhempia, joiden lapsilla on iso ikäero”
Kokemus tuo kasvattamiseen varmuutta
Riittämätön olo on suurperheen äidin tavallinen seuralainen: kun kaksivuotias kaipaa leikkikaveriksi äitiä, koululaiset voivat tarvita neuvoja läksyissä.
Kahden nuorimman lapsen kohdalla kokemuksesta on ollut kuitenkin iso apu – vaikka valvoa ei enää jaksa yhtä hyvin, pinna on pitkä ja lasten kasvattaminen entistä helpompaa.
Julian lisäksi Juhastakin on apua pikkusisarusten kaitsemisessa. Joonasta on kasvanut villi vilpertti, joka kiipeilee mielellään vaikkapa sohvan selkänojalle, putoaa sieltä ja kolhii itseään. Uusia mustelmia löytyy tämän tästä.
– Jos kaikki lapsemme olisivat olleet pieninä samanlaisia kuin Joona, veikkaan, ettei meillä olisi neljää lasta, äiti nauraa.
Lue myös: Sano nämä 10 asiaa lapsellesi joka päivä
Vanhemmat lapset osallistuvat kotitöihin
Sari kuvailee itseään toisaalta jämptiksi äidiksi, toisaalta heittäytyjäksi, joka puuhaa mielellään lasten kanssa. Välillä pelataan Scrabblea, välillä vietetään leffailtaa tai kokataan yhdessä.
Tärkein kasvatusperiaate on yksinkertainen: rajat ovat rakkautta. Pikkuasioista ei niuhoteta, ja lapset saavat kokeilla erilaisia harrastuksia. Juha soittaa pianoa ja Julia ja Johanna tykkäävät tanssimisesta.
Vanhimpien lasten pitää myös osallistua kotitöihin, kuten siivoamiseen.
Lue myös: Näin saat lapsen tekemään kotitöitä – 11 vinkkiä
Jaa oma kokemuksesi