Kehitys 22.4.2017
TEKSTI Maria Mäkelä
KUVAT iStock

Uhmaikä – kuinka kestää tunteet ja tukea lapsen kasvua?

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kaksivuotias ei saanut tahtomaansa lelua kaupasta ja makaa nyt kaarella karjuen kauppakeskuksen käytävällä. Ohikulkijat tuijottavat vanhempia, jotka punehtunein poskin kantavat sätkyttelevän paketin autoon.

Liki jokainen pienten lasten vanhempi tunnistaa tilanteen, mutta silti lapsen hillitön uhma saattaa ihmetyttää: onkohan tämä enää ihan normaalia?

– On se, vakuuttaa Väestöliiton psykologi, psykoterapeutti ja Vanhemmuus-tiimin esimies Suvi Laru.

– Uhma kuuluu välttämättömänä osana lapsen oman tahdon kehitykseen ja itsenäistymiskasvuun.

Uhmaikä alkaa yleensä 2–3-vuotiaana, mutta jo yksivuotias voi osoittaa uhman merkkejä.

– Parivuotiaana lapsi alkaa opetella omia rajojaan ja miettii, mihin kaikkeen hän voi vaikuttaa, Laru tiivistää.

Näin lapseni uhmaa – parhaat palat

– Pienen lapsen arjessa nukkumaanmenot, syömiset ja pukemiset ovat isossa osassa. Uhmaamalla hän yrittää vaikuttaa juuri näihin itselleen tärkeisiin arjen asioihin.

Uhmakaudet osuvat usein erilaisiin kehityksen murrosvaiheisiin. Pikkulapsiuhman jälkeen seuraava kiukkukausi voi iskeä eskari-ikäiseen, joka saattaa vielä kokea olevansa aika pieni, vaikka koulun aloitus jo häämöttääkin edessä.

Temperamentti vaikuttaa

Kun pikkusisko syntyi, ennen niin aurinkoinen poikamme muuttui kuin yhdessä yössä kaikesta kitiseväksi kiukuttelijaksi.

Paitsi ikään, uhman esiintyminen on sidoksissa lapsen persoonaan. Vaikka oman tahdon koettelu kuuluu jokaisen lapsen kehitykseen, sen voimakkuus riippuu osaltaan lapsen temperamentista. Siinä missä helposti tulistuva lapsi saa hillittömän itkupotkuraivarin, tasaisempi persoona saattaa ilmaista tunteensa mököttämällä.

Aikuisen tehtävänä on auttaa lasta tunteiden ääneen sanoittamisessa ja olla tukena, kun lapsen tunteet lyövät yli.

Usein suuret elämänmuutokset, kuten sisaruksen syntymä tai päiväkodin aloittaminen, saattavat laukaista uhman.

Uhmakohtaus, näin sen hoidat

– On yleistä, että perhetilanteiden muuttuessa lapsi voi tarvita enemmän tukea tunteidensa säätelyyn. Lapsi voi esimerkiksi hiukan ”taantua” vauvan syntyessä perheeseen. Yhtäkkiä hänkin voi haluta tuttipullon tai vaipat, vaikka olisikin jo opetellut kuivaksi, Suvi Laru kuvaa.

Lapsen vauvaleikkeihin voi ja kannattaa mennä mukaan leikinomaisesti mutta maalaisjärkeä käyttäen. Jo kuivaksi oppineelle ei enää laiteta vaippoja, mutta hänelle voi vaikka koota kylpyhuoneeseen puuhasäkin, joka viihdyttää lasta vanhemman huomion keskittyessä vauvaan.

Myös vanhempi lapsi tarvitsee aikuisen huomiota vauvaperheessä.

– Jos perheessä on kaksi vanhempaa, on ensiarvoisen tärkeää, että vanhempi lapsi saa heiltä molemmilta silloin tällöin jakamatonta huomiota, Laru muistuttaa.

Miten pysyä rauhallisena?

Aamut ovat vaikeimpia, kun on kiire ja kolmivuotias riehuu, kun valitsemani vaatteet eivät kelpaa.

– Vanhemman tehtävä on pitää huolta siitä, että lapsen päivässä on ennakoitava rytmi. Lisäksi siirtymätilanteisiin, kuten aamulähtöihin, kannattaa varata riittävästi aikaa.

Suvi Larun mukaan tärkeintä on se, että aikuinen pysyy rauhallisena ja ottaa lapsen tunteen vastaan. Lapsi on aikuiseen nähden altavastaajan asemassa jo kokonsa vuoksi, ja siksi kovaan ääneen huutava vanhempi on hänen näkökulmastaan hyvin pelottava.

– Jokainen vanhempi hermostuu joskus, sitä ei voi välttää, eikä siitä kannata itseään ruoskia. Tunteita aikuisella saa olla, mutta hänen tulee muistaa pysyä suuttuessaankin turvallisena.

Miten kestää uhmavaatimuksia – perheterapeutti vastaa

Jos omat tunteesi kuumentuvat liiaksi, poistu hetkeksi lapsen luota, hengitä syvään ja laske kymmeneen. Kun olet rauhoittunut, kerro lapselle, mitä tapahtui.

– Kumarru lapsen tasolle tai ota hänet syliin, ole turvallinen ja katso lasta silmiin. Sano suoraan, että korotin ääntäni, koska harmistuin. Pyydä anteeksi.

Kuinka purkaa kiukkua?

Huudon pystyn vielä sietämään, mutta välillä lapsi paiskoo tavaroita ja läpsii minua tai sisaruksiaan.

Toisten tai itsensä satuttaminen tai tavaroiden rikkominen ei ole sallittua missään olosuhteissa. Avainasemassa on jälleen aikuisen rauhallinen käytös.

– Mitä kiihtyneempi lapsi on, sitä tyynempi on aikuisen oltava, niin vaikealta kuin se tuntuukin. Katso lasta silmiin ja kiellä häntä tiukasti, mikäli hän satuttaa itseään tai muita, Laru opastaa.

Lapsen tunnetta ei kuitenkaan saa kieltää, vaan kiukulle kannattaa miettiä vaihtoehtoisia purkamistapoja. Toiset haluavat mennä metsään huutamaan raivoaan, toisia rauhoittaa vaikka paperin silppuaminen.

Pidä lasta rauhoittaessasi huolta siitä, että elekielesi ja puhumasi sanat ovat yhteneväiset keskenään. Erityisen tärkeää tämä on silloin, kun kyseessä on pieni lapsi.

– Jos vanhempi naama kireänä toistelee, että kaikki on hyvin, lapsi menee hämilleen ristiriitaisesta viestistä.

Säännöt kauppareissuille

Kärsin eniten raivareista, joita lapsi saa julkisilla paikoilla, kuten bussissa tai kaupassa. Mietin, mitä ihmiset mahtavat meistä ajatella.

– On hyvä muistaa, että kukaan ulkopuolinen ei oikeasti tiedä perheenne asioita. Hän näkee vain yhden väläyksen päivästänne, Suvi Laru sanoo.

– Jos lapsi huutaa, ihmiset saattavat ajatella jonkin olevan hätänä. Ihmettelijöille voi vastata, että kiitos, meillä ei ole mitään hätää.

Jotta kaupassakäynnistä ei muodostuisi jokapäiväistä taistelua, säännöt kannattaa sopia etukäteen. Lapsen on helpompi kestää pettymys, jos hänelle on jo ennen lähtöä kerrottu, että tällä kertaa emme osta karkkia tai lelua. Kun kauppareissu on sujunut ongelmitta, on tärkeää muistaa kehua lasta.

Toisia lapsia voi motivoida myös niin sanottu onnistumiskalenteri, johon voi kerätä vaikka tarroja aina hyvin sujuneen kauppareissun jälkeen.

Laru muistuttaa, että lapsen uhmakkaan käytöksen taustalla on aina jokin syy, vaikka se ei aikuiselle suoraan näyttäytyisikään.

– Jokaisella vanhemmalla tulisi olla halu oppia ymmärtämään omaa lastaan.

Lue myös:

Äidin kehitysvaiheet – niitäkin on

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Suomen kattavin vanhemmuusmedia: hyötytietoa vanhemmuudesta, perheblogeja ja suosittu keskustelufoorumi. Tervetuloa viihtymään!

Seuraa
meitä: