Lapsen kehitys 22.05.2020 Päivitetty 18.08.2023

Kielikylpypäiväkotiin? Nämä ovat hyödyt ja haittapuolet

Kannattaako pikkulapsi laittaa päiväkotiin, jossa puhutaan vain vierasta kieltä? Näin asian kokevat kielikylpeneet itse nyt aikuisina.

Teksti
Hanna-Mari Engblom
Kuvat
iStock

Monessa kodissa mietitään, pitäisikö lapsi laittaa päiväkotiin, jossa voi oppia toista kieltä. Kenelle sopisi kielikylpy?

– Kielikylvyn ideana on tarjota sellaiselle lapselle mahdollisuus kasvaa kaksi- tai monikieliseksi, jolla ei ole tähän mahdollisuutta kotona, Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksen professori Karita Mård-Miettinen kertoo.

Kielikylvyssä tavoitellaan toiminnallista monikielisyyttä: sitä, että lapsi pystyy toimimaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja esimerkiksi oppimaan kouluaineiden sisältöjä kahdella kielellä. Oppimisympäristö on luonnollinen, ja lapsi oppii ja harjoittelee uutta kieltä ikään kuin huomaamattaan.

Mård-Miettisen mukaan kielikylvyn hyötynä on juuri toiminnallinen kielitaito useassa eri kielessä.

– Laajemmin ajateltuna hyötynä on kaksi- tai monikielisyyden mukana tuoma varhain kehittynyt kielellinen tietoisuus.

Kielellisellä tietoisuudella tarkoitetaan sitä, että lapsi alkaa tietoisesti pohtia käyttämiään kieliä: niiden rakenteita ja merkityksiä. Kun lapsi hallitsee kaksi kielijärjestelmää ja vertailee niitä toisiinsa, kielenkäyttö rikastuu.

Lue: Puhutko päiväkotia? Testaa, osaatko salakielen lasten ympärillä!

Kielikylpy: Eväitä työelämään – ja elämään

Monikielisyys ja kielellinen tietoisuus eivät ole ainoita kielikylvyn hyötyjä. Entisten kielikylpyoppilaiden kokemuksia on tutkittu, ja on käynyt ilmi, että oppilaat ovat kokeneet kielikylvyn pääosin positiivisena ja hyödyllisenä – etenkin opinnoissa ja työelämässä.

Lisäksi moni on kokenut kielitaitonsa hyödylliseksi matkoilla sekä ystävien ja tuttavien kanssa.

Erityistä kehua on saanut käytännöllinen ja kokonaisvaltainen opetusmenetelmä: se, että opetus painottui suullisten taitojen kehittämiseen ja kieltä opittiin luonnollisella tavalla.

Opetuskielen vaihtuessa tuli ongelmia

Osa entisten kielikylpyoppilaiden antamasta kritiikistä on koskenut kielikylvyn rakennetta: toiset olisivat toivoneet lisää vieraskielistä opetusta ja toiset taas äidinkielen opetusta.

Oppilaat ovat kokeneet haasteita muun muassa matematiikan termien hallinnassa, kun opetuskieli vaihtui jatko-opintojen yhteydessä suomeen.

– Kaksikielisyys on juurikin sitä, ettei kaikkea osaa molemmilla kielillä, eli on hyvinkin luonnollista, että kestää hetken yhdistää asiat opetuskielen vaihtuessa. On myös hyvä muistaa, että kielikylpy ei poista yksilöllisiä oppimisen eroja, Mård-Miettinen kommentoi.

– Kielikylvyssä ollut oppilas ei voi tietää, olisiko hänellä ollut samoja ongelmia esimerkiksi äidinkielessä, vaikkei olisi ollut kielikylvyssä.

Kielikylpy-taustalla osalle tuli ongelmia matemaattisten termien kanssa jatko-opinnoissa.

Kielikylpy-taustalla osalle on tullut ongelmia matemaattisten termien kanssa jatko-opinnoissa.

Lue: Kielen oppiminen alkaa jo kohdussa – näin vauvan puheen kehitys etenee

Kielikylpy: Alku voi olla väsyttävä

Kielikylpy sopii kaikille lapsille, myös erityistä tukea tarvitseville, mikäli tätä tukea on saatavissa kielikylvyn puitteissa.

– Jos tukea ei ole jostain syystä saatavilla kielikylvyn puitteissa, silloin tällaista lasta ei kannata kielikylpyyn laittaa, vaan kannattaa valita päiväkoti tai koulu, jossa lapsi saa tarvitsemansa oppimisen tuen, Mård-Miettinen neuvoo.

Kielikylpy-termiä saatetaan käyttää kirjavasti esimerkiksi yksityisissä päiväkodeissa. Virallisesti kielikylvyn voi kuitenkin aloittaa aikaisintaan 3-vuotiaana, Suomessa yleensä 4–5-vuotiaana.

Ensimmäiset päivät ja viikot voivat olla lapselle väsyttäviä etenkin, jos kylpy on samalla lapsen ensikosketus päiväkotiin ja isompaan lapsiryhmään. Vanhempi voi tukea kieltä oppivaa lasta samalla lailla kuin muutenkin, eli olemalla läsnä ja kiinnostunut lapsen arjesta, päiväkotitoiminnasta ja koulunkäynnistä.

– Kielikylvyssä painotetaan sellaista vanhemmuutta, jossa tuetaan lapsen äidinkieltä ja kulttuuria monin eri tavoin, esimerkiksi juttelemalla ja lukemalla. Tärkeää on, että uskoo lapsen pärjäävän kielikylvyssä, eikä epäile lapsensa taitoja tai päiväkodin tai koulun opettajien toimintatapoja, Mård-Miettinen muistuttaa.

Jos epäilyjä herää, niistä kannattaa keskustella avoimesti päiväkodin tai koulun henkilökunnan kanssa.

Lue: Lue, laula ja loruttele – vauvan kielen oppiminen helpottuu

Vain suomeksi ja ruotsiksi

Karita Mård-Miettinen kertoo, että Suomessa on tarjolla kotimaisten kielten kielikylpyä, eli kielikylpemään pääsee suomen ja ruotsin kielillä.

Lisäksi jotkut englannin- tai ranskankieliset päiväkodit ja koulut kutsuvat toimintaansa kielikylvyksi.

Kielikylpy kestää aina perusopetuksen loppuun asti. Vaikka päiväkodissa kaikki toiminta on kielikylpykielellä, koulussa osa opetuksesta on myös äidinkielellä, mutta yhtä ainetta opetetaan vain yhdellä kielellä kerrallaan.

Alakoulun lopussa noin puolet opetuksesta on ruotsiksi ja puolet suomeksi. Lisäksi opiskellaan vieraita kieliä suomalaisen koulun kieliohjelman mukaisesti.

Lähteet: Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksen professori Karita Mård-Miettinen, Vaasan yliopiston tutkimusraportti Kielikylpy on osa minua, Katju Nuutisen pro gradu -tutkielma Koulupolut ja sosiaaliset suhteet entisten kielikylpyoppilaiden näkökulmasta

Lue myös

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X