Lapsen oppimisvaikeudet

Oppimisvaikeuksia on hyvin erilaisia. Pienikin pulma voi vaikuttaa merkittävästi oppimiseen. Kun syy selviää, löytyvät myös lapselle sopivat tavat oppia.

Jos lapsen koulunkäynti ei suju ja läksyjen teko takkuaa, taustalla voi olla monenlaisia pulmia. Syynä voi olla perheen haastava tilanne, kokemuksia kiusaamisesta tai oppimisvaikeus.

Lue myös: Näin lapsen ajattelu kehittyy
Keskustele: Lapsella oppimisvaikeuksia, mitä tehdä?

Vaikeus yhdessä taidossa voi heijastua kaikkeen oppimiseen

Oppimisvaikeuksia ilmenee keskimäärin 5–10 prosentilla ihmisistä. Koulussa opetettavat asiat, kuten lukeminen, laskeminen, vieraiden kielten hallinta tai historian tuntemus ovat niin sanottuja kattotaitoja.

Niiden oppiminen edellyttää monia osataitoja. Tällaisia osataitoja ovat esimerkiksi tarkkaavaisuus, oman toiminnan suunnitteleminen, kielen ymmärtäminen, asioiden mieleen painaminen ja näönvarainen havaitseminen.

Jos lapsella on jollakin näistä osa-alueista vaikeuksia, se vaikuttaa hänen oppimiseensa. Lapsella saattaa olla ongelma hyvin kapea-alaisessa osataidossa, mutta tämä pulma hankaloittaa merkittävästi oppimista. Esimerkiksi kirjainten oppiminen voi olla hidasta kovasta harjoittelusta huolimatta, jolloin lukeminenkaan ei onnistu.

Tilanne saattaa tulla vanhemmille yllätyksenä, koska kyseinen kapea-alainen ongelma ei ole haitannut lapsen muuta kehitystä.

Lue myös: Esiteini-ikä 9-11v
Keskustele: Mistä lasten oppimisvaikeudet johtuvat?

Milloin vanhempien on syytä huolestua lapsen oppimisesta?

Ensimmäisen luokan syksyllä on tärkeää antaa lapsen rauhassa opetella. Koulussa opettajien tehtävä on opettaa lapsia lukemaan, kirjoittamaan, laskemaan ja toimimaan luokassa. Nämä ovat isoja asioita lapselle, ja hän tarvitseekin kärsivällisiä aikuisia tueksi taitojen harjoitteluun.

Osalle ensimmäisen luokan oppilaista, jotka eivät vielä osaa lukea, herää huoli, opinko koskaan lukemaan. Tällöin aikuisten on tärkeä rauhoittaa lasta.

Vanhempien kannattaa ottaa yhteyttä lapsen opettajaan ja keskustella hänen kanssaan, ennen kuin he alkavat murehtia lapsen pärjäämistä koulussa. Kun lapsi, vanhemmat tai opettajat havahtuvat siihen, että lapsen oppiminen on tavanomaista hankalampaa tai hitaampaa, on tärkeää ottaa asia esille ja lähteä selvittämään syytä.

Erityisopettaja arvioi lapsen tilannetta ja yhdessä suunnitellaan tukitoimia. Isolta näyttävä ongelma voi olla joskus pienestä kiinni. Syyn ymmärtäminen helpottaa kaikkia.

Kun aikuiset hyväksyvät oppimisen ongelmat, myös lapsen on helpompi hyväksyä ne osaksi itseään ja harjoitella vaikealta tuntuvia asioita. Mikäli lapsen oppiminen ei tukitoimista huolimatta edisty odotetulla tavalla, on lapsen, vanhempien ja opettajien työryhmään mahdollista pyytää psykologia tueksi.

Psykologin tutkimuksilla pystytään kartoittamaan laajasti lapsen osataitoja ja niissä mahdollisesti olevia vaikeuksia. Tämä tieto auttaa ymmärtämään pulmia ja suuntaamaan tukitoimia vieläkin täsmällisemmin.

Lue myös: Lapsen lukemaan oppiminen
Keskustele: Entä jos lapsi ei opi lukemaan koulussa?