Näin suojelet lasta ulkonäköpaineilta

Kymmenvuotiaana lapsi alkaa yhä enemmän verrata itseensä muihin. Vastakkainen sukupuoli alkaa kiinnostaa ja ulkonäkö tuo paineita.

Teksti Aino Likitalo
Kuvat 123RF
Lasten ryhmäpaine

Kouluiässä ryhmäpaine nousee pinnalle

Kymmenen ikävuoden jälkeen lapsi alkaa tarkkailla yhä enemmän ympäristöään ja sitä, miten häneen suhtaudutaan. Samanaikaisesti kaikki muuttuu, ja toisaalta on halu olla normaali ja samanlainen kuin muutkin.

Erityisen paljon paineita luo ulkonäkö, joka määrittää vahvasti omaa minäkuvaa ja suhtautumista toisiin.

Pojat ovat suojassa näiltä paineilta hieman pidempään kuin tytöt, sillä heillä murrosikä alkaa myöhemmin, eivätkä ulkoiset muutokset ole silloinkaan niin selkeitä kuin tytöillä.

Erilaisuuden pelko on  vahva, ja murrosiän alku saattaa olla hankala paikka erityisesti niille, joilla se alkaa hyvin aikaisin tai hyvin myöhään.

Lue myös: Näin puhut lapselle seksistä
Keskustele: Neljäsluokkalaisten ihastuminen

Ekat ihastukset ovat viattomia

Kun pieniä koululaisia vielä ällötti ajatus toisesta sukupuolesta, alkaa vanhemmilla lapsilla herätä utelias kiinnostuneisuus. Puolin ja toisin valitaan puolijulkisia suosikkeja, ollaan netissä yhteydessä tai tanssitaan koulun diskossa. Toiselle kelpaaminen vahvistaa omaa sukupuoli-identiteettiä ja valmistaa tuleviin ihmissuhteisiin.

Ensimmäiset ihastumiset eivät ole vielä samanlaisia ihmissuhteita kuin nuorilla tai aikuisilla. Mukana ei ole vielä seksuaalista kiinnostuneisuutta, ja kaikki on kovin viatonta. Suhteille ei pidä antaa niihin kuulumattomia merkityksiä.

Lapsella alkaa olla kuitenkin käsitys elämänkaaresta, ja sekä ihmisten väliset suhteet että oma paikka laajemminkin alkavat hahmottua.

Hän voi myös jo miettiä sitä, milloin hän voisi alkaa seurustella vakavasti, minkälaista elämä on silloin, tai milloin hän menee naimisiin ja hankkii lapsia.

Lue myös: Näin autat lasta saamaan kavereita uudessa ryhmässä
Keskustele: Miten toimitte, jos lapsi ei osaa pyytää anteeksi?

Nuori tarvitsee vanhemmiltaan aikaa

Suhde omiin vanhempiin on tässä vaiheessa parhaimmillaan tasavertainen ja avoin. Vanhempien pitäisi olla kuitenkin selkeästi vanhempia ja luoda lapsen elämälle raamit ja säännöt. Moni huoahtaa helpotuksesta ja keskittyy perheen muihin lapsiin, kun kaikki näyttää menevän hyvin.

Tässä iässä jotkut lapset eivät saa vanhemmiltaan enää tarpeeksi aikaa. Lapsi on jo sen verran itsenäinen, että vanhemmat ajattelevat helposti, että nyt on aika hengähtää. Vanhempien läsnäolo on tässä iässä erityisen tärkeää, sillä lapsi janoaa tietoa ja tukea. Jos tietoa ja huomiota ei saa kotoa, sitä etsitään muilla keinoilla esimerkiksi internetistä, joskus ikävin seurauksin.

Avoin ja tiivis suhde pitää yllä myös keskusteluyhteyttä, joka on kullanarvoinen lapsen tullessa murrosikään. Suhdetta kannattaa vaalia myös siksi, että lapsella on jotain, mitä vasten ponnistaa murrosiässä.

Tarkoitus on, että lapsi taistelee itsensä itsenäiseksi ja irti vanhemmistaan, kokeilee rajojaan. Ilman vastusta tämä kehitys voi hankaloitua ja tulla vastaan muilla elämänalueilla aikuisena.

Asiantuntijana psykologi Tarja Pajunen Kuopion yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian klinikalta.

Lue myös: Näin tuet ujoa lasta
Keskustele: Uusi vauva ja esikoisen sekoaminen

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä