Lapsi 03.06.2018 Päivitetty 29.01.2021

Ruutu, pelit vai mielikuvitus – onko väliä, millaisia leikkejä lapsi leikkii?

Älylaitteet eivät ole pelkästään pahasta, vaan niillä voi tehdä monenlaisia asioita, kuten pelata erilaisia kehittäviä pelejä. Lapsi tarvitsee kuitenkin kaikkia leikin lajeja.

Teksti
Anniina Nirhamo
Kuvat
iStock

Se, että lapsi leikkii, on tärkeää hänen kehityksensä kannalta. Nykylapset kasvavat kuitenkin täysin erilaisessa ympäristössä kuin heidän vanhempansa. Vielä 90-luvulla ei ollut älylaitteita tai laajakaistayhteyksiä, jotka olisivat pitäneet lapset mieluummin sisällä kuin leikkimässä pihaleikkejä.

Monen lapsen päivittäinen elämä on myös niin tarkkaan ohjelmoitua, ettei vapaalle leikille välttämättä edes jää aikaa tai tilaa. Tutkimuksissa on huomattu, että monet lapset eivät nykyään leiki ollenkaan pitkiä, juonellisia kuvitteluleikkejä.

Leikki tukee lapsen kokonaisvaltaista kehitystä

Usein sanotaan, että leikki on lapsen työtä. Se onkin tärkeää lapsen kaikilla kehityksen alueilla. Leikki tukee kielen oppimista, avaruudellisen hahmotuskyvyn ja päättelykyvyn kehittymistä, kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja, emotionaalista älykkyyttä sekä myös terveellistä, liikkuvaa elämäntapaa.

Leikin lajeja voidaan jaotella eri tavoin esimerkiksi sosiaalisesta tai pedagogisesta näkökulmasta. Yksi tavallinen jaottelu on jako sääntöleikkeihin ja kuvitteluleikkeihin, joilla on molemmilla oma merkityksensä lapsen kehitykselle.

Sekä kuvitteluleikkejä että sääntöleikkejä tarvitaan

Vauvan sääntöleikkejä ovat muun muassa samanlaisina toistuvat loruttelut, joissa opetellaan kommunikointia ja yhdessä toimimista aikuisen kanssa. Myös isompi lapsi opettelee sosiaalisia taitoja sääntöleikkien, kuten erilaisten pelien avulla. Näitä voivat olla sisällä pelattavat lautapelit tai ulkona leikittävät kirkonrotat. Molemmat ovat tärkeitä.

Kuvitteluleikeissä lapsi käsittelee tunteitaan, kokemuksiaan ja opettelee monenlaisia uusia taitoja. Lapsen leikkejä seuratessa voi nähdä, mitä lapsi parhaillaan harjoittelee tai käy läpi, mikä häntä esimerkiksi mietityttää tai pelottaa.

Kuvitteluleikkejä ovat esimerkiksi kotileikit, seikkailuleikit tai erilaisilla figuureilla leikkiminen. Leikit alkavat lapsen omista, arkisista tapahtumista ja laajenevat iän myötä yhä mielikuvituksellisimmiksi. Viisivuotiaan leikit voivat sijoittua vaikka avaruuteen asti.

Leikki on myös itseisarvo

Kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta olisikin tärkeää, että lapsi leikkisi monipuolisesti erilaisia leikin lajeja, sisällä ja ulkona. Toisaalta leikki on lapselle tärkeää itsessään eikä sen pitäisi olla pelkästään taitojen saavuttamisen väline vaan myös paikka ilolle, luovuudelle ja mielihyvälle.

Lähteet: Romper, MLL, Kielipolku, Torniainen, Tiina 2004; ”Leikin tulisi olla esiopetuksen tärkein juttu!” Leikki, sen toteuttaminen, rajat ja mahdollisuudet esiopetuksessa.

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X