Taaperon hassut jalat voivat huolestuttaa – näin tunnistat, onko kävelyssä oikeasti ongelma

Pikkuinen taapertaa asennossa, joka näyttää hassulta – vai huolestuttavalta? Fysioterapeutti kertoo, milloin esimerkiksi lättäjalka on normaali ja milloin välttämättä ei.

Teksti Anniina Rintala
Jalkaterien kehityksessä on kaksi tärkeää vaihetta, jolloin lapsen olisi hyvä olla ilman jalkineita tai sukkia mahdollisimman paljon.

Lapsen jalat näyttävät asettuvan maan kamaraan eri tavalla kuin aikuisen. Pikkulapsi kasvaa kohisten, joten useimmat erikoisilta vaikuttavat jalkojen asennot ovat osa normaalia kehitystä. Kyseessä ei siis välttämättä ole lapsen jalkaongelma.

Vanhemman kannattaa kuitenkin olla tietoinen tietyistä poikkeavuuksista, joita epäillessä on syytä kertoa huolestaan neuvolassa ja fysioterapeutin luona.

Kehitysvaiheen lättäjalat

Aivan pienillä vauvoilla on luonnostaan lättäjalat ja paksut jalkaterät. Jalkaterän kaaret lähtevät kehittymään sitten, kun vauva oppii seisomaan jalkateriensä varassa.

Jalkaterien kehityksessä on kaksi tärkeää vaihetta, jolloin lapsen olisi hyvä olla ilman jalkineita tai sukkia mahdollisimman paljon.

Vaiheet sijoittuvat 2–8 kuukauden ikään, jossa jalkaterä saa paljon aistikokemuksia. Aistiminen helpottuu, kun lapsi saa tunnustella maailmaa paljain varpain.

Toinen tällainen paljasjalkaisuudesta hyötyvä vaihe ajoittuu 1–3 vuoden ikään. Monet lapset lähtevät kävelemään noin yksivuotiaina, jolloin kannattaakin huomioida se, että lapsi pääsee vahvistamaan kävelytaitoa myös ilman paksuja sukkia, tossuja tai kenkiä.

Näin lättäjalkavaihe alkaa väistyä ja jalkaterän kaaret muotoutua.

Lapsen jalkaongelma – toiminnallinen vai rakenteellinen?

Joskus voi käydä niin, että jalkaterän kaaret eivät aktivoidukaan rasituksessa, kuten niiden tulisi. Tällaista kutsutaan toiminnalliseksi lättäjalaksi. Rakenteellisesta lättäjalasta puolestaan on kyse silloin, kun kaaret eivät aktivoidu missään vaiheessa.

– Joillakin kaaret eivät pääse muodostumaan, ja siihen voi olla useita syitä. Itse en ole löytänyt tutkimuksia, joissa asiaa yksiselitteisesti pystyttäisiin todistamaan, fysioterapeutti Tero Nikkarinen rovaniemeläisestä lasten fysioterapia Aurorasta.

Jos kyse on toiminnallisesta lättäjalasta, silloin lapsen kannattaa antaa olla paljon avojaloin ja kannustaa lasta varvisteluun esimerkiksi lelujen avulla.

Fysioterapiassa jalkaterän harjoittamiseen voidaan antaa yksilölliset ohjeet, kun selvitetään, missä jalan nivelissä on toiminnallisia ongelmia.

– Mikäli kyse on taas rakenteellisesta lättäjalasta, niin silloinkin toki jalkaterän lihaksia kannattaa vahvistaa, mutta pitkittäinen holvikaari ei tule iän myötä esille.

Jos jalat ovat kipeät, lapselle voidaan kokeilla ortooseja, kuten asentoa korjaavaa pohjallista.

– Tämä pitää kuitenkin yksilöllisesti tutkia ja katsoa, koska tuki voi myös passivoittaa jalkaterän lihaksia, Tero Nikkarinen sanoo.

Jalat kääntyvät sisäänpäin

Kääntyvätkö lapsen jalkaterät sisäänpäin hänen kävellessään? Suurella osalla lapsista lonkissa on sisäkierto, mikä on aivan luonnollista. Kierto alkaa väistyä lapsen kasvaessa – monesti tämä tapahtuu jo 3-vuotiaana mutta viimeistään 4–5-vuotiaana.

Jos lapsen lähisuvusta kuitenkin löytyy taipuvaisuutta lonkan sisäkiertoon ja jos lapsen huomaa kävelevän jalkaterät sisäänpäin, lonkkiin voi saada ulkokiertoa liikeharjoitteilla.

Esimerkiksi luistelu on hyvä harjoite ulkokierron kannalta, koska sitä on mahdotonta tehdä lonkka sisäkierrossa. Myös pomppupallolla hyppiminen ja muut hypyt sekä kiipeily ovat hyviä keinoja treenata ulkokiertoa. Näissä kannattaa huomioida tekniikka, jotta liikkeitä ei tulisi tehtyä sisäkierrossa.

Jalkaterän kaaret lähtevät kehittymään, kun vauva oppii seisomaan jalkateriensä varassa.

Jalat kääntyvät ulospäin

Joillakin lapsilla jalat voivat kääntyä huomattavasti ulospäin. Tämäkin on tavallista, ja ulospäin kääntyneisyys häviää jaloista yleensä lapsen varttuessa. Harvoin kyseessä onkaan varsinainen jalkaongelma.

Erityisesti jalkaterät saattavat olla ulospäin kääntyneitä lapsen ensimmäisissä seisomaannoussuissa. Vielä leikki-ikäisellekin on tyypillistä, että jalkaterät kiertyvät ulospäin ja paino on jalan sisäsyrjällä.

Avainosassa ovat tasapaino ja kehonhallinta. Niiden kehityttyä riittävästi jalat alkavat yleensä kääntyä enemmän sisään.

Merkittävä lonkan ulkokierto, joka ei poistu kasvun myötä, on harvinainen lapsen jalkaongelma. Tällöin fysioterapeutti arvioi yksilöllisesti lapselle sopivat harjoitukset.

Muita ongelmia alaraajoissa

Erilaiset sairaudet tai rakenteelliset poikkeavuudet voivat hankaloittaa lapsen liikkumista. Tällainen on esimerkiksi perthesin tauti.

Jalkaongelma näkyy taudissa siten, että lapsen on vaikea viedä lonkkaniveltä joka suuntaan. Sairauteen liittyy muitakin liikepoikkeamia, kuten ontumista.

Tällaisessa tapauksessa fysioterapeutti laatii lapselle kuntoutusohjelman. Vaikka liikkuminen saattaa kivun vuoksi jäädä vähiin, esimerkiksi uiminen onnistuu taudin kaikissa vaiheissa.

Jos lapsella on jokin muu rakenteellinen poikkeama alaraajoissa, liikunta voi muokata sitä paremmaksi. Harjoittelu saattaa viedä merkittävästi lapsen kehitystä eteenpäin.

Lähde: Lasten fysioterapia Aurora, Helsingin kaupungin neuvolat

Lue myösMiksi pienen jalkoja särkee? – 5 kysymystä lapsen kasvukivuista

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä