Terveys 7.5.2018
TEKSTI Anniina Nirhamo
KUVAT iStock

5 väärää uskomusta hampaiden tulosta

Maitohampailla ei ole niin väliä, hampaiden puhkeamiseen liittyy kuumetta ja taapero voi harjata itse hampaansa? Mikään näistä ei pidä paikkaansa. Lue, tiesitkö nämä asiat pienen lapsen hampaiden hoidosta.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

1. Maitohampaat eivät ole niin tärkeät

Vaikka vauvana puhjenneet hampaat irtoavat aikanaan pysyvien rautahampaiden tieltä, niillä on muitakin tehtäviä kuin näyttää söpöiltä. Yksi hyvä syy pitää huolta vauvasi hampaista on puheen kehitys. Hampaita tarvitaan äänteiden muodostamisessa.

Ääntämisen ja syömisen lisäksi maitohampailla on tärkeä tehtävä pitää paikkaa pysyville hampaille. Jos maitohammas jostain syystä menetetään liian aikaisin, pysyvän hammasrivistön kehittymiselle voi aiheutua hankaluuksia. Lisäksi maitohampaiden terveydellä on suora yhteys myös pysyvien hampaiden terveyteen, ongelmat eivät nimittäin katoa hampaiden vaihtuessa.

2. Hampaiden tulo aiheuttaa kuumetta

Hampaiden tuloon voi liittyä pientä lämmön nousua, mutta kuumetta tai muita kipuja ei pitäisi tulla. Jos niitä esiintyy, kyseessä on yleensä virus tai bakteeri, jonka vauva on saanut laittaessaan jotain suuhunsa esimerkiksi kutiavien ikenien vuoksi.

Hampaiden puhkeaminen alkaa yleensä reilun puolen vuoden ikäisenä. Samaan aikaan raskauden ja imetyksen kautta saatujen vasta-aineiden teho alkaa heikentyä ja vauva sairastaa usein ensimmäiset infektiotautinsa. Lapsen oma immuniteetti alkaa kehittyä, mutta se on vielä heikko suojaamaan infektioilta.

lapsen hampaiden pesu

Lapsen on hyvä tutustua hampaiden pesuun myös itse, mutta vanhemman vastuulla on huolehtia siitä, että suun hygienia on kunnossa.

3. Vauvan hampaita ei tarvitse pestä

Hampaiden harjaus tulee aloittaa heti ensimmäisen maitohampaan puhjettua ja se tehdään pehmeällä vauvaharjalla. Hammaslääkäriliitto suosittelee alle kolmevuotiaille matalafluorista hammastahnaa pienen sipaisun kerran päivässä. Toisella harjauskerralla hampaat voi pestä ilman hammastahnaa tai fluorittomalla tahnalla.

Pienen lapsen suunterveyteen vaikuttaa olennaisesti myös vanhempien suunterveys. Lapsi saa kariesbakteerin yleensä vanhemmiltaan esimerkiksi lusikasta, jota vanhempi on käyttänyt suussaan. Bakteerin tarttumisen ehkäisemiseksi vanhemmille suositellaan säännöllistä ksylitolin käyttöä.

4. Vauvaa ei tarvitse käyttää hammaslääkärissä

Lapsen ensimmäisen hammaslääkärikäynnin tulisi olla ensimmäisen syntymäpäivän tienoilla. Tarkastukseen voi mennä, vaikka yhtäkään hammasta ei olisi vielä puhjennut. Sen voi tehdä hammaslääkärin sijasta myös suuhygienisti tai hammashoitaja. Tarkastuksessa seurataan hampaiden puhkeamista ja keskustellaan hammashoito- ja ruokailutottumuksista.

5. Taapero voi harjata itse hampaansa

On hyvä rohkaista lasta harjaamaan omat hampaansa, mutta taapero ja leikki-ikäinenkin on vielä liian pieni tekemään sitä itsenäisesti. Hampaiden harjauksessa tarvitaan hienomotoriikkaa, joka alkaa olla tarpeeksi kehittynyt vasta kouluiässä. Vanhemman tulee ohjata ja auttaa lasta hampaiden harjauksessa ja tarkistaa lopputulos.

Lähde: SteadyHealth, Hammaslääkäriliitto, Terveyskirjasto

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Suomen kattavin vanhemmuusmedia: hyötytietoa vanhemmuudesta, perheblogeja ja suosittu keskustelufoorumi. Tervetuloa viihtymään!

Seuraa
meitä: