Annatko lapselle D-vitamiinia yli suositusten? Lisäannoksesta ei ole hyötyä

Suositellun D-vitamiiniannoksen ylittämisestä ei ole lapsille lisähyötyä, selviää Helsingin yliopiston ja HUS Lastenklinikan tuoreesta tutkimuksesta.

Lapsille suositeltu vuorokausiannos on 10 mikrogrammaa.

Tutkimuksessa seurattiin lähes tuhatta suomalaista, tervettä lasta kahden viikon ikäisestä kaksivuotiaaksi saakka.

Lisäannos ei vähennä lapsen sairastelua

Puolet lapsista söivät nykysuosituksen mukaisen 10 mikrogramman vuorokausiannoksen, puolet kolminkertaisen annoksen lähes kahden vuoden ajan.

Kun tutkimuksen lopuksi lapsilta mitattiin luun tiheys sekä tarkastettiin tutkimusajan aikaiset sairastelut, huomattiin, ettei korkeampi D-vitamiiniannos vahvistanut luustoa tai vähentänyt lasten sairastamien infektioiden lukumäärää.

Suositellun D-vitamiiniannoksen ylittämisestä ei siis ole lapsille lisähyötyä.

– Kummallakin annoksella D-vitamiinitasot pysyivät riittävällä tasolla kahden ensimmäisen elinvuoden ajan, kertoo tutkimuksessa mukana ollut lastentautien erikoislääkäri Jenni Rosendahl HUS:ista.

– Lapset ilman muuta tarvitsevat säännöllistä päivittäistä D-vitamiinilisää, mutta suositeltu annos näyttää tutkimuksen perusteella riittävältä, sillä Suomessa myös elintarvikkeisiin on lisätty D-vitamiinia.

Rosendahl huomauttaa, että tietyillä riskiryhmillä D-vitamiinin tarve voi kuitenkin olla suurempi.

– On huomioitava, että tutkimuksessa oli mukana vain terveitä, valkoihoisia lapsia. Tarve voi olla suurempi esimerkiksi kroonisesti sairailla, tummaihoisilla tai vähän D-vitaminoituja elintarvikkeita tai kalaa käyttävillä lapsilla.

Pienestä lisäannoksesta ei näyttäisi olevan lapselle hyötyä eikä haittaa. Koska suositukset ylittävän käytön pitkäaikaisvaikutuksia ei kuitenkaan tunneta, ei suositusta kannata jatkuvasti ylittää.

Onko lisäannos vaaraksi?

Tutkimuksen perusteella myös korkeampi D-vitamiiniannos oli turvallinen eikä aiheuttanut lapsille haittavaikutuksia.

Pitkään käytetyn korkean D-vitamiiniannoksen pitkäaikaisia terveysvaikutuksia ei kuitenkaan vielä tunneta tarkkaan.

– Osalla korkeampaa annosta saaneista lapsista D-vitamiinitasot nousivat melko korkeiksi, yli suositellun tavoitealueen. Ei ole perusteltua suositella annoksen lisäystä yli tarpeen, kun siitä ei ole myöskään osoitettu mitään selvää hyötyä.

Vaaraa varsinaiseen D-vitamiinimyrkytykseen ei hieman suositusta suuremmalla vuorokausiannoksella vielä ole.

– Myrkytys syntyy yleensä huomattavan korkeilla annoksilla, jos lapsi on saanut vaikkapa tuhatkertaisia annoksia D-vitamiinia, Rosendahl kertoo.

Myrkytyksen oireita ovat laihtuminen, vatsakivut, huono ruokahalu, oksentelu ja ummetus.

D-vitamiinimyrkytyksessä veren kalsiumpitoisuus voi nousta vaarallisen korkealle ja virtsaan voi erittyä kalsiumia sekä sitä voi saostua munuaisiin.

Vitamiinilisien ja D-vitaminoitujen elintarvikkeiden kohtuullisella ja hieman liiallisellakin käytöllä riski vakavaan yliannostukseen on kuitenkin käytännössä lähes olematon.