Lapsen terveys 15.06.2019 Päivitetty 04.11.2020

Apua, korvatulehdus! Lääkekuuri vai ei? Pikkulasten antibioottiresepteissä iso romahdus

Antibiootit eivät ole aivan harmittomia. Korvalääkäri Kimmo Saloranta kertoo, mitkä ovat antibioottihoidon edut ja milloin voi olla parempi välttää niitä pienellä korvatulehduspotilaalla.

Teksti
Natalia Kisnanen
Kuvat
iSotck

Ovatko antibiootit sinusta varma tapa hoitaa lasten korvatulehdukset äkkiä pois? Vai toivotko antibioottikammoisena korvatulehdusten paranevan itsekseen?

Kelan viime viikolla julkaiseman tiedon mukaan pikkulasten antibioottireseptien määrä puolittui vuosina 2008–2016. Suomessa antibiootteja käyttävät eniten 0–2-vuotiaat ja seuraavaksi eniten 3–4-vuotiaat lapset.

Varsin tavallinen antibiooteilla hoidettava sairaus pikkulapsilla on juuri korvatulehdus. Niitä on monenkaltaisia, kertoo korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Kimmo Saloranta.

– Arviolta 80 prosenttia korvatulehduksista on itsestään parantuvia. Eli vain joka viidenteen tarvitaan antibioottihoitoa, Saloranta summaa.

Antibiootti häätää bakteerit

Perinteisesti lääkärit ovat herkästi määränneet antibioottihoidon heti korvaan kurkattuaan. Lapsen korvan tärykalvo on punoittanut tai siitä on puuttunut normaali joustavuus.

Tämä on kuitenkin pikku hiljaa muuttunut. Uusi tieto saavutti ensin erikoislääkärit ja sitten yleislääkärit – neljässä korvatulehduksessa viidestä antibiootit ovat todellakin tarpeettomia.

Antibiootti on käypä hoito silloin, kun flunssan araksi muuttamaan korvaan hyökkää häijy bakteerilauma. Korvaan on voinut jäädä virustulehduksesta nestettä, joka on basilleille mieluinen tukikohta.

– Tärykalvo alkaa silloin punoittaa ulospäin ja on kovin kipeä, Kimmo Saloranta kertoo.

Neste voi jäädä loukkuun, kun ilma ei pääse normaalisti kiertämään nenän kautta korvaan asti. Näin voi käydä, kun flunssa turvottaa tai tukkii eritteillä lapsiparan päänsisäiset putkistot. Neste korvassa heikentää lapsen kuuloa.

Flunssa, kuume, enterorokko… Lue kattava tietopaketti lastentaudeista!

Jos neste jämähtää korvaan kuukausiksi, sitä kutsutaan liimakorvaksi. Tila ei välttämättä aiheuta bakteeritulehdusta, mutta on kyllä bakteereille suuri houkutus.

– Korvien putkitus on siihen tehokas hoito, pieni toimenpide, joka auttaa paljon. Ilma pääsee kuivattamaan korvaa suoraan putken kautta. Tämä kannattaa tehdä varsinkin, jos lapsella on liimakorva tai hänellä on ollut peräjälkeen useita antibioottikuureja.

Superbakteereita ja suolistomuutoksia

Antibiootit eivät ole ihan harmittomia. Ensinnäkin jos niitä määrätään jokaiseen korvatulehdukseen, bakteerit oppivat väestötasolla vastustamaan niitä. Silloin bakteerikorvatulehdukset vasta hankaliksi muuttuvatkin.

– En missään nimessä ole antibioottivastainen, mutta niiden turhaa käyttöä vastustan ankarasti, Kimmo Saloranta huomauttaa.

Joissain maissa antibiootteja popsitaan niin holtittomasti, että suomalaiset turistit ovat tuoneet niistä matkamuistoina antibiooteille vastustuskykyisiä korvakäytävän tulehduksia ja suolistotulehduksia – eivät sentään välikorvan tulehduksia.

Kun lapsi tunkee jotain nenään tai korvaan, toimi näin

Antibiootit muuttavat suoliston luontaista bakteerikantaa. Tällä vuosituhannella tiedeyhteisö on oppinut, että suoliston bakteerifloora on osa ihmisen luontaista immunologiaa, vasta-ainejärjestelmää, joka oikein toimiessaan torjuu tehokkaasti tauteja.

– On periaatteessa oikeilla jäljillä jos ajattelee, että lapsi pysyy luontaisesti terveempänä jos ei ole joutunut syömään antibiootteja. Ihan betoniin valettua tietoa se ei vielä ole, mutta todennäköisesti on näin, Saloranta tuumii.

Ei lääkäriin ainakaan yöllä

Turhien antibioottikuurien karttamisessa suurin ongelma onkin erottaa korvatulehdus korvatulehduksesta.

– Ei ole itsestään selvä asia nähdä varsinkaan alkuvaiheessa, onko korvatulehdus kehittymässä antibioottia vaativaksi. Kokemusta tarvitaan. Ei se pelkästään oppikirjan kuvaa katsomalla aukene, Kimmo Saloranta tietää.

Jos lääkäritkin ovat pyörällä päästään, mistä ihmeestä tavallinen vanhempi voi tietää, onko juuri tämä korvatulehdus itsestään paranevaa laatua?

Terveystalossa työskentelevä erikoislääkäri Salorannan toimintaohjeet ovat selkeät:

  • Korvaansa vaikeroivalle lapselle ensiavuksi särkylääkettä: ibuprofeiinia tai naprokseenia.
  • Sitten tilannetta seurataan. Kotihoito riittää, jos kipu ei tule särkylääkkeen läpi, eikä lapsen yleistila ole päivällä väsynyt ja ruokahaluton.
  • Yöllä ei korvatulehduksen takia tarvitse lähteä lääkäriin.
  • Parin, kolmen viikon päästä lääkärissä kannattaa käydä varmuuden vuoksi. Silloin varmistuu, ettei korvaan jäänyt nestettä bakteereita vokottelemaan.

– Varsinkin jos lapsi kyselee usein mitä, mitä, on syytä mennä tarkistamaan tilanne. Kuulon heikkenemistä lukuunottamatta korvaan loukkuun jäänyt neste voi olla oireeton.

 

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X