Hoida lapsen siitepölyallergian oireet kuriin ajoissa – tarkkaile nuhaa ja kirjoita päiväkirjaa

Siitepölyallergiakausi alkaa pian. Jotta lapsen oireet saa mahdollisimman pian kuriin, allergian hoidossa kannattaa olla liikkeellä hyvissä ajoin.

Teksti Maria Soininen
siitepöly
Siitepölyallergia on lasten tavallisin allergia.

Siitepölyallergiasta kärsii yli viidesosa suomalaisista, ja sille herkistyminen on yleistä etenkin kouluikäisille. Vaikka tauti on yleensä vaaraton, siitepöly aiheuttaa tukalia oireita, jotka haittaavat arkista elämää: lapsen koulunkäynti, keskittymiskyky ja ulkona leikkiminen vaikeutuvat.

Allergiaoireisiin havahdutaan usein myöhään – hoito alkaa monesti vasta siinä vaiheessa, kun niiskutusta, aivastelua ja tukkoista oloa on jatkunut jo jonkin aikaa.

Siitepölyallergian lääkitys kannattaa kuitenkin aloittaa jo ennen oireiden ilmaantumista. Esimerkiksi kortisonisuihkeen käyttö on hyvä aloittaa viikkoa ennen kukintoa.

Siitepölytilanteen voi tarkastaa esimerkiksi Norkon sivuilta.

Siitepölyaika alkaa usein huhtikuussa.

Nuha kertoo paljon

Tyypillisimpiä siitepölyallergian oireita ovat vetinen nuha, aivastelu, tukkoisuus, silmien punoitus ja kirvely. Allerginen nuha voi ärsyttää myös nielun limakalvoja, mikä voi heijastua korvienkutinana.

Joskus voi olla hankala tunnistaa, johtuuko lapsen niiskutus siitepölystä, vai onko kyseessä sittenkin vain perinteinen kevätflunssa. Tämän vuoksi vanhempien kannattaa olla valppaana myös muiden oireiden tarkkailussa, sanoo Terveystalon lastentautien ja lastenallergologian erikoisalajohtaja Péter Csonka.

– Lämmönnousu on yleensä merkki lapsen infektiosta. Infektion oireet voivat olla myös rajut ja ne alkavat äkisti. Sen sijaan allergioihin ei yleensä liity kuume, vaikka englanniksi puhutaankin hay feveristä.

Nuhan koostumus kertoo myös paljon. Kirkas, vetinen erite viittaa allergiseen nuhaan, paksu räkä taas infektioon.

– Infektion nuhaoireet rauhoittuvat muutamassa viikossa. Jos lapsen kirkas, vetinen nuha jatkuu läpi kevään, ja siihen liittyy vaikka silmien kutinaa, oireet johtuvat todennäköisesti allergiasta, Csonka kertoo.

Näin helpotat allergisen lapsen oloa

1. Huolehdi ajoissa, että allergialääkereseptit ovat voimassa, ja varaa tarvittaessa aika lääkärille. Etävastaanotto on kätevä ja nopea vaihtoehto reseptin uusimiselle, jos käytössä on tuttu ja toimiva lääkitys.

2. Aloita lääkitys hyvissä ajoin. Nenän limakalvojen allergista tulehdusta hoitava kortisonisuihke olisi hyvä aloittaa noin viikkoa ennen kukinnan alkua.

3. Jos lapsella on aikaisempina vuosina esiintynyt myös yskää, hengenahdistusta tai hengityksen vinkunaa siitepölykaudella, hän tarvitsee luultavasti myös hengitettäviä astmalääkkeitä.

4. Jos lapsi kärsii erityisen voimakkaista allergiaoireista, ajoita pahimpaan allergia-aikaan ulkoilu aikaiseen aamuun tai iltamyöhään, jolloin siitepölypitoisuudet ovat matalampia. Muista puhdistaa auton ja kodin ilmastointilaitteiden suodattimet ja pitää ikkunat suljettuina.

Oirepäiväkirja lääkäriin mukaan

Hyvä idea on  pitää oirepäiväkirjaa lapsen voinnista, jolloin lääkärin on helpompi selvittää lapsen niiskutuksen syy. Jos kyseessä on allergia, herkistymisen tarkempi aiheuttaja selvitetään allergiakokeilla.

– Allergiaa helpottavia lääkkeitä saa käsikaupastakin, mutta reseptillä haettavissa lääkkeissä on toki se etu, että lääkäri voi paremmin neuvoa, mikä on esimerkiksi vähiten väsyttävä antihistamiini tai mikä olisi tehokkain kortisonipohjainen nenäsumute, Csonka sanoo.

Vaikka siitepölyallergia vaivaa usein kouluiässä, allergiasta voivat kärsiä pienemmätkin lapset.

– Nuorimmat ovat kaksivuotiaita, ja 4–5-vuotiailla oireet voivat olla voimakkaitakin. Allerginen reaktio vaatii kuitenkin ensin herkistymisen ja jossain vaiheessa uudestaan altistumista, joten aivan pienillä lapsilla siitepölyallergioita ei vielä esiinny.

Siedätyshoitoon ajoissa

Lievissä allergioissa antihistamiini voi riittää pitämään oireet kurissa. Siedätyshoito voi olla tehokas apu keskivaikeassa ja vaikeassa allergiassa. Sen vaikutus kestää jopa 10 vuotta, joten kyse on pitkäaikaisesta helpotuksesta.

– Ennen ajateltiin, että siedätyshoitoon mennään vasta, kun oireet ovat todella pahoja.  Nykyisin tiedetään, että hoito on hyvä aloittaa jo aiemmin: riittävän ajoissa aloitettu siedätyshoito voi ennaltaehkäistä myös astman puhkeamista.

Lähteet: Terveystalo, Sairas Lapsi

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä