Vauvan terveys 17.11.2018 Päivitetty 21.08.2023

Kattava ensiapupaketti vanhemmalle: Lue tämä jo ennakkoon!

Pienet tapaturmat ovat valitettava osa lapsen kasvua ja kehitystä. Lapsi kokeilee rajojaan, tutustuu ympäristöönsä maistelemalla ja on usein erityisen kiinnostunut asioista, jotka aikuinen kieltää. Aikuisen tehtävä on tehdä lapsen kasvuympäristöstä turvallinen, mutta jos ja kun jotakin sattuu, on hyvä tietää, miten toimia.

Teksti
Toimitus
Kuvat
iStock

Lapsille sattuu ja tapahtuu. Aikuisen tehtävä on huolehtia lapsen turvallisuudesta ja ennakoida mahdollisia tapaturmia tekemällä kodista lapselle mahdollisimman turvallisen.

Ainakaan pienemmiltä sattumuksilta ja kolhuilta ei kuitenkaan yksikään lapsi valitettavasti välty.

Lue tästä, miten toimia tilanteissa, joissa lapsi on loukkaantunut tai pistänyt suuhunsa jotakin sopimatonta.

Myrkytys

Alle 3-vuotiaat lapset tutustuvat ympäristöönsä maistelemalla kaikkea, mikä eteen sattuu. He ovatkin erityisen alttiita tapaturmaisille myrkytyksille.

Kotoa löytyy monia lapselle vaaraa aiheuttavia aineita, kuten lääkkeitä ja pesuaineita.

Jos epäilet myrkytystä, toimintaohjeita kannattaa aina kysyä ensin Myrkytystietokeskuksesta.

Jos lapsi on syönyt lääkkeitä, myrkyllisiä kasveja tai sientä, ensin varmistetaan, ettei suussa ole vielä osia, joita lapsi ei ole ehtinyt niellä. Myrkkyä niellyttä ei kuitenkaan saa koskaan oksennuttaa!

Tehokkain ensiapu näissä tapauksissa on veteen sekoitettavan lääkehiilijauheen nauttiminen mahdollisimman nopeasti. Lääkehiili estää myrkyllisen aineen imeytymistä, ja sen voi sekoittaa myös mehuun tai jogurttiin, jos ne maistuvat lapselle paremmin.

Syövyttävät aineet

Jos lapsi on niellyt syövyttävää ainetta, annetaan hänelle puoli lasillista vettä tai maitoa myrkyn laimentamiseksi. Potilas on tällöin toimitettava aina lääkärin hoitoon.

Silmistä syövyttävä aina huuhdellaan mahdollisimman nopasti runsaalla vedellä. Huuhtelua jatketaan ainakin 15 minuuttia. Sen jälkeen lapsi tulee viedä lääkärin hoitoon.

Iholta syövyttävää ainetta huuhdellaan heti vähintään 20-30 minuuttua, ja lapsi on myös vietävä lääkärin hoitoon.

Vierasesine hengitysteissä

Pienet esineeet on pidettävä pois pikkulasten ulottuvilta. Kun esine juuttuu lapsen nieluun kurkunpään korkeudelle, se aiheuttaa äkillisen tukehtumisvaaran.

Jos vauva ei saa happea ja kurkkuun on juuttunut jotakin, aseta vauva vatsalleen kyynärvarrellesi ja tue rintakehää. Lyö muutaman kerran lapaluiden väliin. Sovita iskujen voima vauvan kokoon.

Aseta isompi lapsi samassa tilanteessa vatsalleen polvillesi, pää vartaloa alemmaksi. Lyö muutaman kerran lapaluiden väliin, ja sovita iskujen voima lapsen kokoon. Katso ohjevideo täältä.

Jos esine ei välittömästi irtoa, soita hätänumeroon 112. Jos vierasesinettä ei ole saatu pois, aloita ambulanssia odottaessasi puhallus-paineluelvytys. Katso Kaksplussan ohjevideot elvytykseen vauvoille ja lapsille.

Lapsen ensiapu.

Suuria haavoja voi joutua liimaamaan tai ompelemaan kiinni lääkärin vastaanotolla.

Palovammat

Palovamman jäähdyttäminen tulee aloittaa mahdollisimman pian, jotta sen eteneminen kudoksissa saadaan pysäytettyä. Parhaiten viilennykseen sopii mahdollisimman kylmä vesi.

Pinnallista pientä palovammaa voi jäähdyttää 10–20 minuuttia. Toisen asteen rakkulainen palovamma peitetään viilentämisen jälkeen puhtaalla sidetaitoksella. Rakkuloiden päällä ei saa käyttää mitään voiteita eikä niitä saa puhkoa. Apteekista voi ostaa palovamman hoitoon tarkoitettuja rasvasiteitä.

Pienet palovammat voi hoitaa itse. Laajoja toisen tai kolmannen asteen palovammoja tulee käydä näyttämässä lääkärissä.

Haavat

Pienten haavojen hoidoksi riittää varovainen pesu haalealla vedellä tai miedolla pesuaineella, jotta kaikki lika saadaan pois. Tarvittaessa haavan päälle laitetaan hengittävä suojasidos. Jos mietityttää, tulisiko haava myös ommella tai liimata, kannattaa sitä käydä näyttämässä lääkärillä. Jos eläin puree lasta, tulee aina käydä lääkärissä. Myös pahojen vierasesineiden poistoon tarvitaan lääkäriä.

Isompaan haavaan tehdään haavasidos. Se tyrehdyttää verenvuodon ja suojaa haava-aluetta. Jos sidostarvikkeita ei ole lähettyvillä, voi ne hätätilanteessa korvata huivilla tai paidalla. Aseta haavaan mahdollisiman puhdas ja riittävän iso side koskematta sormin sitä siteen osaa, joka tulee vasten haavaa. Kiinnitä side esimerkiksi kolmioliinalla. Pidä suuri haava liikkumattomana kohoasennossa, sillä se vähentää kipua, turvotusta ja verenvuotoa.

Jos haava vuotaa runsaasti, sido se painesiteellä. Aseta siteen päälle painoksi esimerkiksi siderulla, sukka tai lapanen. Sido paino tukevasti kiinni haavan päälle.

Älä koskaan laita pumpulia suoraan haavaa vasten, sillä se tarttuu kiinni. Tarkkaile, ettei haavasidos kiristä liikaa.

Päävammat ja aivotärähdys

Päävammoihin tulee aina suhtautua vakavasti. Jos lapsi itkee heti onnettomuuden jälkeen, selvitä, onko hänellä näkyviä vammoja. Itku on luonnollinen reaktio ja lapsen kuuluukin reagoida pään kolhuihin. Jos lapsi on pian taas oma itsensä, syö ja toimii normaalisti, aivotärähdys ei ole todennäköinen. Kuhmun ensiapuna voi käyttää kylmää käärettä tai jääpussia.

Jos lapsi on vähän tai pidemmän aikaa tajuton, hän oksentaa tai on uninen ja veltto, voi tilanne olla hyvin vakava. Lapsi on syytä viedä heti lääkäriin, ja kotona lapsi kannattaa herättää muutaman kerran yössä ja tarkistaa, että hän vaikuttaa voivan normaalisti.

Lähde: Suomalainen vauvakirja (Otava)

Kaksplus kuuluu samaan konserniin Kustannusosakeyhtiö Otavan kanssa.

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X