Kesäaikaan siirtyminen voi olla lapselle vaikeaa – näin uuteen rytmiin on helpompi päästä kiinni

Etenkin aamu-unisille ja iltavirkuille lapsille kesäaikaan siirtyminen voi aiheuttaa väsymystä.

Teksti Johanna Jantunen
Kuvat iStock
Kesäajassa joutuu heräämään tuntia aikaisemmin kuin talviajassa.
Kesäajassa joutuu heräämään tuntia aikaisemmin kuin talviajassa.

Kellojen kääntö ja kesäaikaan siirtyminen voi olla lapsiperheelle isokin haaste. Lapsilla on usein hyvin säännöllinen päivä- ja unirytmi, jota ei yhdessä yössä käännetä.

Kesäaikaan siirryttäessä kelloja käännetään tunti eteenpäin. Jos herätys on talviajassa ollut klo 7, kesäajassa kello onkin jo kahdeksan. Illalla puolestaan nukkumaanmeno aikaistuu tunnilla.

– Tunnin siirtymä on iso muutos ihmisen sisäiselle kellolle, tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo.

Sisäinen kello on elimistön automaattinen prosessi. Valon määrä vaikuttaa ihmisen vireystasoa sääteleviin hermosoluihin ja melatoniinin tuotantoon. Kun päivät toistuvat suurin piirtein samanlaisina joka päivä, sisäinen kello tahdistuu tiettyyn rytmiin.

Etenkin pienillä lapsilla sisäinen kello voi olla hyvin tarkka. On tyypillistä, että lapsi herää aina tiettyyn aikaan aamusta.

– Murrosiässä kello alkaa sitten vähitellen jätättää, ja siksi murrosikäisellä voi olla vaikeuksia nukahtaa illalla.

Kesäaikaan siirtymistä voi helpottaa

Kellojen siirtyessä kesäaikaan herääminen voi tuntua aamulla liian aikaiselta ja illalla nukahtaminen voi kestää.

– Kesäajassa illat ovat valoisia ja valon määrä vaikuttaa siihen, milloin illalla alkaa väsyttää, Timo Partonen sanoo.

Kun kesäaikaan on siirrytty, vanhempi voi tukea lapsen pääsemistä uuteen rytmiin kiinni. Seuraavat keinot auttavat:

  • Lapsen kanssa kannattaa liikkua ja ulkoilla paljon aamulla ja alkuiltapäivästä, niin uni tulee illalla helpommin.
  • Päiväunia kannattaa välttää, jos lapsi on jo sen ikäinen, ettei niitä välttämättä enää tarvitse.
  • Illalla kodin valaistusta voi hämärtää, jos se on mahdollista.
  • Makuuhuoneesta on hyvä tehdä mahdollisimman pimeä.

Jos siirtymästä haluaa tehdä lempeän, lapsen rytmiä voi alkaa siirtää eteenpäin jo edellisellä viikolla.

– Nukkumaanmenoaikaa ja heräämisaikaa voi siirtää esimerkiksi neljänä päivänä 15 minuuttia kerrallaan.

Samoin voi tehdä lapsen ruokailu- ja päiväuniajoille.

Kesäaikaan siirtyminen on helpompaa, kun lasta aktivoi päivällä.

Kun lapsen kanssa ulkoilee paljon päivällä, nukahtaminen on illalla helpompaa.

Kellojen kääntäminen voi olla helpotuskin

Uuteen rytmiin tottuminen kestää tyypillisesti neljästä viiteen päivää.

– Kellojen kääntöä seuraavalla viikolla kannattaa varautua siihen, että lapsi saattaa nukkua huonommin ja olla väsyneempi.

Etenkin aamu-unisille ja iltavirkuille lapsille siirtymä voi olla vaikea.

Toisaalta, jos lapsella on ollut tapana herätä aivan liian aikaisin, kesäaikaan siirtyminen voi tuoda arkeen helpotusta. Talviajassa kello viideltä pirteänä herännyt napero saattaa kesäajassa nukkua kuuteen saakka.

Milloin kellojen kääntäminen loppuu?

Suomi on ajanut EU:ssa kellojen kääntämisestä luopumista ja pysyvästi talviaikaan jäämistä.

Pysyvä talviaika tarkoittaisi sitä, että illat olisivat nykyistä hämärämpiä ja aamut valoisampia maaliskuun lopusta lokakuun loppuun.

Europarlamentti on jo hyväksynyt kesäaikadirektiivistä luopumisen, ja kellojen käännön olisi määrä loppua vuonna 2021. Aikataulu saattaa kuitenkin muuttua. Euroopan unionin neuvosto eli ministerineuvosto, joka säätää lakeja yhdessä Euroopan parlamentin kanssa, ei vielä ole päässyt asiasta yksimielisyyteen.

Lue myös: Vauvan huonot yöunet voivatkin johtua päiväunista – tarkista vauvasi unentarve

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä