Terveys 5.9.2016
TEKSTI Saga Wiklund
KUVAT iStock

Lapsen astma hoitoon ajoissa

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Astma on pikkulasten yleisin pitkäaikaissairaus: jopa viisi prosenttia lapsista sairastaa lääkärin toteamaa astmaa.

Astma on keuhkoputkien pitkäaikainen tulehdussairaus, ja sen tunnistaminen saattaa olla vaikeaa. Taudista voi kertoa vaikka se, että lapsi on pitkään poikkeuksellisen väsynyt eikä jaksa leikkiä tavalliseen tapaansa.

Diagnoosi joudutaan toisinaan tekemään oirehistorian ja lääkehoitokokeilujen perusteella, koska pienimpiä lapsia ei voida tutkia samoilla menetelmillä kuin aikuisia.

– Astmatutkimukset ovat tarpeen, jos lapsella on vinkuvia hengitysvaikeuksia, erityisesti uloshengityksen yhteydessä. Perintötekijöillä on merkittävä osuus astman puhkeamisessa, kertoo lastenlääkäri ja allergologian dosentti Merja Kajosaari Hyksin Lasten ja nuorten sairaalasta.

Astmaoireet alkavat usein hengitysteiden virustulehduksen, allergisen reaktion tai rasituksen yhteydessä. Pienten lasten astma on usein vahvasti yhteydessä atopiaan eli perittyyn yliherkkyystaipumukseen. Pojilla tauti on jostain syystä tavallisempi kuin tytöillä.

Lue myös: Vauvanruoka: kalaa ja viljaa jo viisikuiselle?
Keskustele: Lapsen astma oireili vain yskänä

Hoitamaton astma voi heikentää keuhkoja

Astman hoito tulisi aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta tauti ei pääsisi pahentumaan. Pitkään jatkunut hoitamaton tulehdus voi heikentää keuhkojen toimintaa pysyvästi. Onnistuneen hoidon takaa vain jatkuva seuranta.

Astmalääkkeet voidaan jakaa tulehdusta hoitaviin ja keuhkoputkia avaaviin lääkkeisiin. Tavoitteena on lieventää tulehdusta, vähentää limaneritystä ja avata supistuneita keuhkoputkia.

– Yleensä astmaatikolle määrätään päivittäin käytettävää, tulehdusta hoitavaa lääkitystä. Tämän lisäksi pitää olla myös varalla hengitysteitä avaavaa, lyhytvaikutteista lääkettä. Lääke voi olla joko hengitettävä tai nieltävä. Lapset ottavat luonnollisesti mieluiten sellaista lääkettä, jonka annostelu on mahdollisimman helppoa ja nopeaa, Kajosaari toteaa.

Alle viisivuotiaat lapset voivat käyttää astmalääkkeen ottamiseen annossumutinta yhdistettynä sumutussäiliöön, pienimmät voivat tarvita kasvonaamaria tai lääkesumutinta.

Imeväiset ja pienet leikki-ikäiset tarvitsevat usein melko suuria lääkemääriä, koska lasten sisäänhengittämä lääkemäärä jää usein odotettua pienemmäksi.

Lue myös: Allergiat ja astma yleisempää sektiolapsilla?
Keskustele: Kertokaa kikat lapsen yskän hoitoon!

Astmakohtaus tulee usein aamuyöllä

Hankalaa astmaa sairastavan lapsen astmaoireet voivat pahentua erityisesti aamuyöllä, ja silloin tarvitaan yleensä keuhkoputkia avaavaa lääkitystä. Astmakohtauksen vaikeutta aliarvioidaan usein. Hengitystapa ja -taajuus kertovat, miten vakava tilanne on.

Henkeä uhkaavassa tilanteessa hengitysäänet hiljentyvät, vinkunat jopa katoavat ja hengitys on pinnallista. Lapsi voi olla sinertävä ja sekava. Vakavan kohtauksen yllättäessä on ensiarvoisen tärkeää rauhoittaa lasta, kunnes lääkitys tehoaa ja ensiapu saadaan paikalle.

Tulehduskipulääkkeet, kuten asetyylisalisyylihappo ja ibuprofeiini, saattavat aiheuttaa astmakohtauksen, joten niitä tulee välttää. Lasten omat särky- ja kuumelääkkeet, kuten Panadol, aiheuttavat sen sijaan harvoin ongelmia.

Astmassa omahoito on tärkeää. Tiedon keräämisen ja oikean lääkityksen lisäksi siihen sisältyvät oirekirjanpito ja PEF-puhallusarvojen seuranta. PEF-tutkimuksella mitataan uloshengityksen huippuvirtausta. Taudin pahentuessa puhallusarvo heikkenee selvästi.

Lue myös: Näin hoidat flunssan ja muut lastentaudit
Keskustele: Lapsen nopea hengitys kuumeessa, syytä huolestua?

Pakkanen kuivattaa limakalvoja

Talven pakkaset ovat astmaatikoille haastavia, sillä pakkanen heikentää hapenottokykyä ja kuivattaa limakalvoja. Astmaatikon hengitystiet reagoivat tulehduksen vuoksi herkemmin kylmään ilmaan.

Hengitysteiden suojaamiseen sopii hyvin lämmin kaulaliina, jonka voi vetää kasvojen päältä. Yli kymmenen asteen pakkasessa astmaatikon tulee varoa rasittavaa liikuntaa ulkoilmassa.

Hengitystieinfektiot iskevät helpommin allergista nuhaa tai astmaa sairastaviin, joiden hengitystiet ovat jo valmiiksi alttiita ärsytykselle. Virusinfektioiden aikana allergian tai astman hoitoa joudutaan usein tehostamaan.

Astman perimmäistä syytä ei tunneta eikä tautiin ole olemassa parantavaa hoitoa, mutta oireiden lievittämiseksi voidaan tehdä paljonkin. Puhkeamiseen vaikuttavat perintötekijät ja mahdollisesti myös ympäristön kemikaalit ja ravitsemus.

Vähäinen vihannesten ja hedelmien käyttö ja runsas ruokasuolan käyttö on yhdistetty astmaan, mutta tämä ei selitä taudin yleistymistä.

Lähde: Maarit Huovinen (toim.): Astma. Duodecim 2002. Lisätietoa: www.hengitysliitto.fi, www.allergia.com

Lue myös: Näin tunnistat ja hoidat lapsen siitepölyallergiaa
Keskustele: Vauvan hengitys rohisee ja vinkuu, mitä teen?

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Suomen kattavin vanhemmuusmedia: hyötytietoa vanhemmuudesta, perheblogeja ja suosittu keskustelufoorumi. Tervetuloa viihtymään!

Seuraa
meitä: