Mitä neuvolassa tapahtuu leikki-iässä?
Leikki-ikäisen neuvolakäynneillä tutkitaan muun muassa sitä, osaako lapsi seisoa yhdellä jalalla ja pystyykö hän jäljentämään yksinkertaisen kuvion. Katso alta kattava lista neuvolakäyntien sisällöistä kolme-, neljä-, viisi- ja kuusivuotiailla.
Neuvolatyön tavoitteena on tukea vanhempia, huomata ongelmat ja ohjata hoitoon mahdollisimman varhain. Leikki-iän neuvolakäyntien sisällöissä ja aikatauluissa voi olla kuntakohtaisia eroja, mutta valtakunnallinen ohjeistus käyntien sisällöistä on seuraava:
Kolmevuotisneuvola
Terveydenhoitajan tekemä tarkastus, tarpeen mukaan myös lääkärintarkastus
- pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys
- yleisvaikutelma (ns. pihtipolviin ei kiinnitetä huomiota, tilanne muuttuu yleensä lapsen kasvaessa)
- tutin käyttö (ei tulisi enää käyttää tuttia)
- ruokailutottumukset, muistutus D-vitamiinilisästä
- lapsen ja perheen fluorihammastahnan ja ksylitolin käyttö
- lapsen yläetuhampaiden puhtaus ja kasvojen symmetria (jos on selvää epäsymmetriaa, lapsi lähetetään suun terveydenhuoltoon)
- lähi- ja kaukonäön tarkkuus
Psykososiaalinen kehitys ja kielen kehitys
- lapsen tulisi olla kiinnostunut muista lapsista, kyetä odottamaan hetken aikaa ja kestää vanhemman lyhyt poissaolo
- puheen ymmärtäminen: lapsi noudattaa yksinkertaisia ohjeita, osaa näyttää raajat ja kasvojen osat
- lapsi tuottaa kolmen sanan lauseita ja käyttää monikkomuotoja
- jos puheen ymmärtämisessä tai tuotossa on ongelmia, varmistetaan, että lapsen kuulo on normaali
- vanhempia ohjataan kiittämään ja kannustamaan lastaan, keskustelemaan hänen kanssaan, vastaamaan kysymyksiin ja lukemaan satuja
- television ja videoiden katselun rajoittaminen
- oman tahdon edelleen kehittyminen: Miten vanhemmat jaksavat tahtoilmauksia?
- kykeneekö lapsi keskittymään 15 minuutin ajan?
Motoriikka
- tarkistetaan kävely, varpailla kävely, yhdellä jalalla seisominen (hetken), hyppääminen (lapsi osaa hyppiä ainakin yhden hypyn tasajalkaa) ja pallon heittäminen
- lapsen omatoimisuus päivittäisissä asioissa (pukeutuminen, potalle meneminen)
- silmä-käsi yhteistyö: lapsi pystyy rakentamaan seitsemän palikan tornin, jäljentää ympyrän, pysty- ja vaakaviivan, pystyy kiertämään korkin auki
- osaako lapsi ajaa kolmipyöräisellä?
Siisteyskasvatus
- onnistuuko pottaan pissaaminen ja kakkaaminen? (suurimmalta osalta onnistuu)
- päivävaipan tarve (vaipoista tulisi pyrkiä eroon)
Joissakin neuvoloissa on käytössä neuvolan ja päiväkodin yhteinen lapsen kehityksen arviointilomake. Lomakkeeseen kirjataan päiväkodin huomiot lapsesta, ja tieto kulkee vanhempien mukana neuvolaan.
Jos vähintään kolmessa karkeamotoriikkaa tutkivassa osatehtävässä on poikkeavuutta, lapsi lähetetään lisätutkimuksiin fysioterapeutille tai lastenneurologian poliklinikalle.
Lapsi tulisi lähettää puheterapeutin arvioon, jos hänen puheensa on epäselvää tai vähäistä tai jos lyhyiden ohjeiden ymmärtäminen tuottaa vaikeuksia.
Lue myös: Leikki-ikäisen päiväunet päiväkodissa: tarpeen vai yöstä pois?
Keskustele: ADHD ja leikki-ikä
Nelivuotisneuvola
Terveydenhoitajan tekemä tarkastus
- rokote kurkkumätää, jäykkäkouristusta, hinkuyskää ja poliota vastaan (DTaP-IPV)
- pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys
- yleisvaikutelma lapsesta
- lapsen yläetuhampaiden puhtaus ja kasvojen symmetria
- näkö ja kuulo
- lapsen ja perheen fluorihammastahnan ja ksylitolin käyttö
Psykososiaalinen kehitys ja kielen kehitys
- lapsi kykenee vastavuoroisuuteen (kuuntelee kun puhutaan, vastaa kun kysytään)
- lapsi pystyy keskittymään tehtäviin tutkimustilanteessa noin 10 minuuttia yhtäjaksoisesti
- puheen ja käsitteiden ymmärtäminen: noudattaa kaksiosaisia ohjeita, nimeää värejä, laskee ainakin kolmeen
- puheen tuottaminen: vähintään 3–4 sanan lauseet, helposti ymmärrettävää puhetta
- kuullun hahmotus: lapsi erottaa samantyyppiset sanat, jotka tarkoittavat eri asiaa
- vanhempien käsitys lapsen keskittymiskyvystä, omatoimisuudesta, leikeistä toisten lasten kanssa ja mieluisimmista leikeistä
- lapsen luovuuden tukeminen, sadut, askartelu, rakentelu
- television ja videoiden katselun rajoittaminen; lapsella on yleensä nelivuotiaana vilkas mielikuvitus, ja ero toden ja kuvitellun välillä voi olla epäselvä
- vanhempia ohjataan kiittämään ja kannustamaan lastaan, keskustelemaan hänen kanssaan, vastailemaan kysymyksiin
Motoriikka
- karkeamotoriikka: kävely, kävely viivaa pitkin, yhdellä jalalla seisominen ja hyppiminen, haara-perushyppy. Pallon heiton ja kiinnioton tulisi onnistua parin metrin päästä.
- silmän ja käden yhteistyö: jäljentää mallikuvioita (ristin ja neliön), leikkaa suoraa viivaa pitkin, pujottaa helmiä muovilankaan
- muotolaatikkotesti avaruudellisen hahmottamisen kartoittamiseksi: nelivuotias saa kolme helpointa palikkaa laatikkoon. Kaksi vaikeinta (kolmio ja monikulmio) hän osaa laittaa laatikkoon joko heti tai ensimmäisen näyttämisen jälkeen
Siisteyskasvatus
- keskustellaan siitä, että nelivuotias on omatoiminen ja häntä kannattaa opettaa siisteyteen
- mahdollinen (yö)kastelu (useimmat ovat tässä vaiheessa kuivia ja siistejä)
Jos vähintään kolmessa karkeamotoriikkaa tutkivassa osatehtävässä on lievää poikkeavuutta, lapsi lähetetään fysioterapeutin jatkoarvioon.
Nelivuotiaan tulisi jo kyetä solmimaan ystävyyssuhteita tai leikkimään vastavuoroisesti.
Jos puheen tuottamisessa, ohjeiden noudattamisessa, kysymysten ja käsitteiden ymmärtämisessä tai kuullun hahmotuksessa tulee vaikeuksia, lapsi tulisi lähettää puheterapeutin tutkimuksiin.
Lue myös: Eikö lapsesi saa kutsuja leikkitreffeille? Nämä asiat voivat olla syynä
Keskustele: 4-v lääkärineuvola
Viisivuotisneuvola
Viisivuotiaan neuvolatutkimus on määräaikaiskäynneistä laajin. Lievätkin, myöhemmin kouluvaikeuksia aiheuttavat ongelmat pitäisi havaita viimeistään tässä iässä. Näin niitä voidaan selvittää ja myös hoitaa jo ennen koulun alkua.
Viisivuotisneuvolaa varten pyydetään usein myös lausunto lapsen päivähoitajilta täydentämään vanhempien kertomusta.
Terveydenhoitajan tekemä tarkastus, tarpeen mukaan myös lääkärintarkastus
- pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys
- yleisvaikutelma lapsesta
- lapsen ja perheen fluorihammastahnan ja ksylitolin käyttö
- näkö ja kuulo
- visuaalinen hahmottaminen: lapsi pystyy rakentamaan annetun mallin mukaisesti kuuden palikan rakennelman uudelleen
- lapsen yläetuhampaiden puhtaus ja kasvojen symmetria
- sormi-nenänpääkoe (osaako lapsi viedä sormen nenänpäähän?)
- iho, ryhti, sydänäänet, vatsa, reisivaltimopulssit, pojilta kivekset
- keskustelu lapsen kanssa: lapsen käsitys terveydestään, lapsen mielipiteiden kuuleminen
- lapsen hoitojärjestelyt, yhteistyö päivähoidon kanssa
Psykososiaalinen kehitys ja kielen kehitys
- vanhempien käsitys lapsen keskittymiskyvystä, omatoimisuudesta ja leikkitaidoista toisten lasten kanssa
- vanhempien käsitys lapsen tunne-elämästä, peloista, arkuudesta ja aggressiivisuudesta
- leikit, harrastukset, lapsen mukanaolo kodin askareissa
- klassiset sadut ja niiden merkitys (empatiakyvyn kehittyminen, oikean ja väärän erottaminen)
- television ja videoiden katselun rajoittaminen
- lapsi pystyy keskittymään tehtäviin noin 25–30 minuuttia yhtäjaksoisesti.
- lapsi ei puhu toisen päälle, kuuntelee mitä toinen sanoo ja vastaa kysymyksiin
- puheen ja kielen valmiudet tutkitaan testillä: arvioidaan kerronnan sujuvuutta, loogisuutta ja ymmärrettävyyttä, kuullun ymmärtämistä (kysymyslauseet ja aikamuodot), puhemotoriikkaa, sanasarjojen muistamista, lausemuistia ja peruskäsitteiden ja toimintaohjeiden ymmärtämistä
Motoriikka
- kantapää- ja varvaskävely, varpailla kävely viivaa pitkin 5 m, yhdellä jalalla seisominen (vähintään 10 sekuntia ilman merkittävää huojuntaa) ja yhdellä jalalla hyppiminen (pitäisi onnistua vähintään 10 kertaa rytmikkäästi). Hernepussin heiton ja kiinnioton tulisi onnistua 2 metrin päästä niin, että kädet ovat selvästi irti vartalosta.
- silmän ja käden yhteistyö: jäljentää mallikuvioita (kolmion ja kolmio-neliö-yhdistelmän), leikkaa saksilla ympyrän, pujottaa 1 cm:n kokoisia helmiä muovilankaan normaalisti 5–6 helmeä minuutissa
Siisteyskasvatus
- Onko lapsella yökastelua?
R:n, s:n tai d:n puuttuminen on vielä tavallista viisivuotiaana. Jos jokin muu äänne puuttuu tai on virheellinen, lapsi ohjataan puheterapeutille. Jos suvussa on luki- tai oppimishäiriöitä, lapsi pitäisi ohjata puheterapeutille viimeistään viisivuotiaana. Tärkeämpää kuin pienet äännevirheet on se, että puhe on sujuvaa.
Lue myös: Pitääkö lapsen harrastaa?
Kuusivuotisneuvola
- rokotus tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan (MPR)
- pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys,
- yleisvaikutelma lapsesta
- ohjaus suun terveydenhuoltoon, jos lapsi ei vielä ole käynyt hammashoitolassa
- lapsen fluorihammastahnan ja ksylitolin käyttö
- lapsen yläetuhampaiden puhtaus ja kasvojen symmetria
- näkö ja kuulo
- visuaalinen hahmotus: kolmiulotteisen palikkarakennelman toistaminen (vaikeampi malli kuin 5-vuotiaana)
- verenpaine, ellei sitä ole mitattu 5-vuotiaana tai jos tulos oli tuolloin lähellä seulontarajoja
Psykososiaalinen kehitys ja kielen kehitys
- koulun aloittamiseen liittyvät kysymykset, mahdollinen erityistuen tarve
- itseohjautuvuuden ja vastuullisuuden kehittymisen tukeminen
- tarkkaavaisuuden suuntaaminen, keskittyminen, vuorovaikutus
- puheen tuottaminen: kuvasta kertominen, puheen motoriikka
- kuulomuisti (toistaa 4 substantiivia)
- puheen ymmärtäminen: ohjeiden noudattaminen, luokittelu ja yläkäsitteiden ymmärtäminen, ”miksi”-kysymysten ymmärtäminen, kymmenen palikan laskeminen
- lukemisen ja kirjoittamisen valmiudet: oman nimen kirjoittaminen, kirjainten tunteminen, alkuäänteen tunnistaminen
Motoriikka
- takaperin kävely merkkiteippiä pitkin (2–3 metrin matka korkeintaan 2 huojahduksella), yhdellä jalalla seisominen (vähintään 15 sekuntia) ja yhdellä jalalla hyppiminen (vähintään 15 kertaa rytmikkäästi ja joustavasti)
- silmän ja käden yhteistyö: mallikuvioiden jäljentäminen ja saksilla leikkaaminen (edistyminen 5-vuotiaasta)
Äännevirheisiin liittyvien riskien vuoksi tulisi ohjata puheterapeutille ainakin ne lapset, joilla syystä tai toisesta on kiusatuksi tulemisen tai vetäytymisen riski.
Lisäselvittelyjä tehdään yleensä, jos
- ikätason edellyttämissä taidoissa on suuria puutteita (kehitysviivästymät, erityisvaikeudet)
- lapsi ei hae kontaktia muihin ihmisiin tai hänellä on omia, poikkeavia tapoja
- lapsi on hyvin levoton tai aggressiivinen
- lapsi on itkuinen, alakuloinen, yksinäinen tai apaattinen (masennusta)
- lapsella on paljon häntä rajoittavia pelkoja (ahdistuneisuus)
- lapsi ei kykene olemaan erossa vanhemmistaan edes lyhyttä aikaa (eroahdistushäiriö)
- vanhemmat tuovat esiin kyvyttömyyttään vanhempina tai herää epäily lapsen laiminlyönnistä tai väkivaltaisesta kurittamisesta
- lapsi ei tunne myötätuntoa muita lapsia tai aikuisia kohtaan tai on julma vaikkapa eläimiä kohtaan (sosiaalisen kehityksen häiriö)
Lue myös:
Mitä neuvolassa tapahtuu vauvavuoden aikana?
Mitä neuvolassa tapahtuu taaperon kanssa?
Lähteet: Lastenneuvola lapsiperheiden tukena – opas työntekijöille. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2014), THL: Lasten rokotusohjelma.
Jaa oma kokemuksesi