Raudanpuute lapsella: Lääkäri kertoo, milloin sitä voi olla syytä epäillä – erittäin runsas maidon juominen vaikuttaa

Kasvisruokavalio tai lapsen erittäin runsas maidonjuonti voivat altistaa raudanpuutteelle.

Teksti Johanna Jantunen
Kuvat iStock
Vääriltä diagnooseilta voidaan välttyä, kun lapsen taustatiedot käydään lääkärissä ensin huolellisesti läpi.

Raudanpuute näkyy lapsella kehon oireiluna, sillä raudalla on elimistössä monta tärkeää tehtävää. Rautaa tarvitaan ennen kaikkea punasolujen hemoglobiinin tuottamiseen, sekä lihasten hapenkäytön kannalta oleellisen molekyylin, myoglobiinin rakennusaineeksi.

Lisäksi monet entsyymit, joita sijaitsee esimerkiksi hermostossa ja maksassa, tarvitsevat rautaa toimiakseen normaalisti.

Kun rautaa puuttuu elimistöstä paljon ja hemoglobiini laskee, kyseessä on raudanpuuteanemia. Sen oireet ovat lapsella yleensä selkeitä.

Raudanpuuteanemia aiheuttaa muun muassa voimattomuutta, väsymystä, kalpeutta, korkeaa sykettä ja lapsen huonoa kasvua.

Erityisesti pienten lasten oireita voi kuitenkin olla vaikea tulkita. Taapero ei osaa vielä kertoa, jos hän tuntee olonsa jatkuvasti voimattomaksi. Pienellä lapsella on myös erittäin terve elimistö, joka pystyy kompensoimaan isoakin anemiaa.

– Sairaalaan tulee joskus syvästi aneemisia lapsia, joilla on hyvin matala hemoglobiini, mutta jotka ovat yllättävän hyväkuntoisia, Uuden lastensairaalan erikoislääkäri Samppa Ryhänen kertoo.

Raudanpuute ei kuitenkaan aina välttämättä johda anemiaan. Puhutaan piilevästä raudanpuutteesta, joka ei laske hemoglobiinia eikä näy verenkuvassa.

”On vaikea sanoa, onko lievä raudanpuute oikeasti syynä keskittymisongelmille. Kova näyttö puuttuu.”

Piilevään raudanpuutteeseen liitetään kuitenkin samanlaisia oireita kuin raudanpuuteanemiaan.

– Ongelmana on se, että on vaikea sanoa, onko lievä raudanpuute oikeasti syynä esimerkiksi lapsen keskittymisongelmille tai levottomille jaloille. Kova näyttö puuttuu.

Piilevän raudanpuutteen, jonka merkkinä pidetään matalaa ferritiiniarvoa eli veren rautavarastoarvoa, on epäilty myös aiheuttavan kehityshäiriöitä. Tätäkään ei ole pystytty tutkimuksin luotettavasti osoittamaan.

Mistä raudanpuute johtuu?

Raudanpuute on uhkana erityisesti tiettyihin riskiryhmiin kuuluville lapsille.

Ensinnäkin keskosena syntyneet vauvat kärsivät usein raudanpuutteesta. Syynä on se, että raskauden loppuvaiheessa äidiltä siirtyy rautaa lapselle, ja keskosilla tämä prosessi jää kesken.

– Keskosten raudanpuute jää jo synnytyssairaalassa aika lailla sataprosenttisesti seulaan, ja vanhemmat saavat selkeän ohjeistuksen lapsensa rautavajeen korjaamiseksi, Ryhänen sanoo.

Toinen raudanpuutteen riskiä lisäävä tekijä on lapsen kasvisruokavalio. Rauta imeytyy ihmisen elimistöön erityisen hyvin liharuoista, kasvisruoista niukemmin.

– Jos lapsi noudattaa kasvisruokavaliota, raudan saantiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Apua voi pyytää ravintoterapeutilta.

Myös pikkulapsen erittäin runsas maidon juonti voi johtaa raudanpuutteeseen. Kalsium vähentää raudan imeytymistä elimistössä. Lisäksi silloin, jos maitotuotteita käytetään selvästi enemmän kuin suositellaan, iso osa energiasta saadaan raudattomista tuotteista.

Leikki-ikäisen maitotuotesuositus

Päivittäin:

  • 4 dl nestemäisiä maitovalmisteita
  • 1 viipale juustoa

Lähde: THL

Osalle lapsista lehmänmaito voi myös aiheuttaa mikroskooppista raudan vuotoa suoleen, jolloin lapsi menettää rautaa.

Neljäs yleinen syy raudanpuutteelle on lapsen nopea kasvu, sillä lihaksiston rakennusaineeksi tarvitaan rautaa. Sekä nopeasti kasvavat pienet lapset että murrosikäiset – erityisesti paljon urheilevat – ovat tässä suhteessa riskiryhmää.

Lisäksi murrosikäiset tytöt kuuluvat raudanpuutteen riskiryhmään, koska keho menettää rautaa kuukautisvuodon takia.

Raudanpuute ei aina näy selkeästi voinnissa. Erikoislääkärin mukaan sairaalaan tulee joskus syvästi aneemisia lapsia, jotka ovat yllättävän hyväkuntoisia.

Raudanpuute ei aina näy selkeästi voinnissa. Erikoislääkärin mukaan sairaalaan tulee joskus syvästi aneemisia lapsia, jotka ovat yllättävän hyväkuntoisia.

Miten raudanpuute lapsella diagnosoidaan?

Jos vanhempi epäilee lapsensa kärsivän raudanpuutteesta, tilannetta voidaan ratkoa esimerkiksi neuvolalääkärin kanssa.

Raudanpuutteen diagnostiikka on yleislääkäritasoista, joten erikoislääkärille ei tarvitse hakeutua.

”Uupumus voi johtua aivan muusta kuin ferritiinistä: yöunista tai ruutuajasta.”

Ammattitaitoinen lääkäri käy ensin huolellisesti läpi lapsen esitiedot, kuten elintavat ja ruokavalion, sekä oireet.

– Jos lapsi keskittyy huonosti ja on uupunut, se voi myös johtua aivan jostain muusta kuin matalasta ferritiinistä: heikoista yöunista, liiallisesta ruutuajasta tai paljosta harrastamisesta.

Oireiden lisäksi raudanpuuteanemia diagnosoidaan verikokeiden avulla. Raudanpuutetta on hyvä arvioida useamman mittarin pohjalta. Luotettavin tulos saadaan mittaamalla sekä ferritiinipitoisuus että määrittämällä verenkuva. Tarvittaessa voidaan mitata myös esimerkiksi veren transferriinireseptorin pitoisuus.

Raudanpuuteanemia on useimmiten helppo todeta tulosten perusteella.

Piilevä raudanpuute lapsella ei näy verenkuvassa, mutta sen merkkinä voidaan pitää matalaa ferritiiniarvoa. Ei kuitenkaan ole olemassa tiettyä ferritiinipitoisuuden raja-arvoa, joka kiistatta kertoisi, onko lapsella raudanpuutetta vai ei. Rautavarastojen pienuus on myös todennäköisesti luonnollista kasvavalla lapsella.

Piilevän raudanpuutteen diagnosointi on siis hyvin haastavaa.

Miten raudanpuutetta hoidetaan?

Raudanpuuteanemiaan on olemassa Käypä hoito -suositus ja selkeät hoito-ohjeet. Lasta hoidetaan suun kautta otettavalla, kuukausia kestävällä rautakuurilla.

– Vaikka tilanne lähtee korjautumaan nopeasti, jo reilun viikon kuluttua raudan syönnin aloittamisesta, pitkä kuuri on tarpeen, jotta rautavarastot ehtivät täyttyä, Ryhänen kertoo.

Aikuisilla raudanpuuteanemiaa voidaan hoitaa suonensisäisesti kerta-annoksella, mutta lapsille tätä ei suositella. Hoitomenetelmä edellyttää lapsen kanyloimista, ja siihen liittyy myös vakavan allergisen reaktion riski.

Ruokavalio on ensisijainen hoitokeino silloin, jos lapsella ei todeta raudanpuuteanemiaa vaan hänen epäillään kärsivän lievästä raudanpuutteesta. Tämä tarkoittaa rautaa sisältävien ruoka-aineiden lisäämistä lapsen ruokavalioon sekä raudan imeytymistä heikentävien ruoka-aineiden, esimerkiksi maidon, vähentämistä.

Vaikka rautakuuri on turvallinen tapa hoitaa anemiaa, sitä ei ole syytä aloittaa varmuuden vuoksi esimerkiksi epämääräisen väsymyksen hoitoon. Sillä voidaan Ryhäsen mukaan aiheuttaa lapselle enemmän haittaa kuin hyötyä.

– Raudan syöminen ei ole lapsista hirveän kivaa. Se aiheuttaa myös isolle osalle vatsavaivoja: kipua, turvotusta ja ripulia. Lisäksi rautalisä suolessa muuttaa suoliston bakteeritasapainoa.

Jos lääkäri on kuitenkin vakuuttunut, että lapsi tarvitsee rautakuurin, se voidaan aloittaa.

Ryhänen haluaa muistuttaa, että ennen rautalääkityksen aloittamista pitää huolellisesti poissulkea sairaudet, jotka altistavat raudan kerääntymiselle elimistöön. Tällainen on esimerkiksi perinnöllinen hemoglobiinisairaus talassemia, jota esiintyy maahanmuuttajataustaisilla lapsilla – kantasuomalaisilla lapsilla sairaus on harvinainen. Raudan liiallinen kertyminen elimistöön aiheuttaa haittaa esimerkiksi maksalle ja sydämelle.

Kuinka yleistä lapsen raudanpuute Suomessa on?

Raudanpuuteanemia ei ole suomalaisten lasten keskuudessa yleistä. Myöskään piilevä raudanpuute ei Samppa Ryhäsen mukaan uhkaa suurta joukkoa suomalaislapsia.

– Suomessa ei todennäköisesti koskaan aikaisemmin ole ollut lapsilla näin hyvä ravitsemustila kuin nyt. Lihaa ja runsaasti rautaa sisältäviä ruoka-aineita syödään henkilöä kohden enemmän kuin ikinä.

Riskiryhmiä lukuun ottamatta on harvinaista, että lapselle kehittyisi vakava raudanpuute.

– Kehitysmaissa on täysin erilainen tilanne. Maailmanlaajuisesti lasten raudanpuute on erittäin iso ongelma.

Lue myös: Näin raudanpuute vaikuttaa raskaaksi tuloon

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä