Lapsen terveys 09.10.2018 Päivitetty 06.11.2020

Tautikausi näkyvissä! Nämä vitamiinit auttavat pysymään terveenä

Asiantuntijat kertovat, miten D-vitamiini ja probiootit auttavat torjumaan flunssaa ja vatsatauteja. Täysin tauditonta syksyä ei kannata haikailla, sillä infektiotaudit kuuluvat lasten elämään.

Teksti
Elina Teerijoki
Kuvat
iStock

Kysyimme asiantuntijoilta, voiko syksyn tautikautta vastaan mitenkään suojautua. Esimerkiksi onko vitamiineista ja maitohappobakteereista oikeasti apua?

Millä vitamiineilla on merkitystä vastustuskyvyn kannalta?

Merkitystä voi olla monellakin vitamiinilla, mutta tärkein ja eniten tutkittu on D-vitamiini. D-vitamiinin immunologisista hyödyistä on pitkäaikaista ja monenlaista tutkimusnäyttöä.

D-vitamiini vaikuttaa useita eri reittejä. Se vaikuttaa immuunivasteeseen ja on jossain määrin antiviraalinen eli estää virusten lisääntymistä elimistössä. Se myös tehostaa nenän ja nielun limakalvojen ja värekarvojen toimintaa.

Kuinka paljon D-vitamiinia pitää annostella, jotta vaikutus on tehokas?

Vauvojen suositusannos D-vitamiinia on aiemmin ollut 10 mikrogrammaa vuorokaudessa ruokavaliosta riippumatta. Juuri muuttuneen annosteluohjeen mukaisesti vauvoille annetaan nykyään D-vitamiinilisää yksilöllisesti sen mukaan, onko vauva täysimetetty vai saako hän ravinnokseen äidinmaidonkorviketta tai vieroitusvalmistetta. Varhainen, jopa kolmen päivän iässä aloitettu annostus voisi olla tärkeää, sillä ensimmäiset elinviikot ovat juuri oikea aika vaikuttaa vastustuskyvyn kehittymiseen. Jo äidin raskausajan D-vitamiinitaso vaikuttaa syntyvän lapsen vastustuskykyyn.

Isommille lapsille suositusannos on 10 mikrogrammaa päivässä. Ajoittain pohditaan, olisiko suurempi annostus tehokkaampi, mutta tuoreen Helsingin Lastenklinikalla tehdyn tutkimuksen mukaan kahden viikon iässä aloitetut 10 ja 30 mikrogramman D-vitamiiniannokset eivät vaikuttaneet vertailuryhmissä sairastettujen flunssien määrään. Suurempi annos ei siis vähentänyt sairastelua.

tautikausi

Lämmin syksy on pidentänyt tautikauden alkua.

Mitkä muut lisäravinteet voivat auttaa vastustuskykyyn?

D-vitamiini ei ole ihmelääke, joka yksin säästäisi sairastelukierteeltä. Flunssaviruksia on satoja erilaisia, ja ihmisen puolustusjärjestelmään vaikuttaa tuhansia geenejä.

On mahdollista, että joidenkin ravintoaineiden puutteellinen saanti vaikuttaa vastustuskykyyn, mutta selviä tutkimustuloksia ei ole. Emme tiedä vastustuskyvystä vielä kaikkea.

Jos lapsen ravitsemus on riittävän monipuolinen, ei muiden lisäravinteiden käyttöä tällä hetkellä pidetä Suomessa tarpeellisena. Tuoreen eurooppalaistutkimuksen mukaan monien tärkeiden ravintoaineiden, kuten raudan, folaatin ja sinkin, saanti on monilla lapsilla puutteellista, mutta tämän hetken suositusten mukaan suomalaislapset eivät tarvitse monipuolisen ravitsemuksen oheen muuta vitamiinilisää kuin D-vitamiinia.

C-vitamiinista puhutaan usein ”flunssalääkkeenä”. Onko tässä perää?

Suuret C-vitamiiniannokset saattavat ainakin aikuisilla vaikuttaa sairastamisen keston lyhenemiseen. Näyttöä asiasta on kuitenkin vaikea saada, eikä selviä tuloksia toistaiseksi ole.

Jotkut lapset eivät sairasta koskaan ja toiset ovat jatkuvassa tautikierteessä. Mistä se voi johtua?

Ihmisten väliset geneettiset erot näkyvät myös sairastavuudessa. Joidenkin vastustuskyky on geneettisistä syistä johtuen heikompi kuin toisten.

Jos lapsi on koko ajan kipeä, on tapauskohtaisesti tutkittava, mistä voi olla kysymys. Syitä voi olla hyvin monenlaisia. D-vitamiinitasokin kannattaa tässä yhteydessä tutkituttaa.

On kuitenkin epärealistista odottaa, ettei lapsi sairastaisi ollenkaan. On luonnollista, että pieni lapsi, jonka vastustuskyky on vasta kehittymässä, sairastaa muutaman infektiotaudin vuodessa.

lastentaudit

Terveellisestä ruokavaliosta saa vastustuskykyä flunssakautta vastaan.

Mitä tarkoitetaan probiooteilla ja prebiooteilla?

Probiootit ovat eläviä mikrobivalmisteita, jotka oikein annosteltuina tuottavat terveyshyötyjä. Tällaisia ovat esimerkiksi laktobasilli- ja bifidobakteerit.

Moni tuntee probiootit nimellä maitohappobakteeri, koska monet probiootit ovat niitä, mutta eivät kuitenkaan kaikki.

Prebiootit taas ovat probioottien ruokaa, ja niitä on usein lisätty probioottivalmisteisiin tehostamaan niiden vaikutusta. Probiootteja saa yleensä ruokaan lisättynä tai purkista, prebiootteja voi saada myös ruuasta kuten pavuista ja sipulista.

Miten probiootit vaikuttavat vastustuskykyyn?

Eri probiootit vaikuttavat eri tavoin. Vastustuskyvylle olennaista on elimistön puolustusvaste, ja suolisto on sen tärkein tekijä. Probiootit vahvistavat suolen limakalvoa, mutta myös muita elimistön limakalvoja, joiden kautta virukset ja bakteerit pyrkivät elimistöön.

On myös havaittu, että probiootit hillitsevät tulehdusta ja vahvistavat suoliston immuunipuolustusta. Jos probiootteja saa varhaislapsuudessa, sillä voi olla jopa allergioilta suojaava vaikutus. Myös lihavuuteen liittyy usein matala-asteinen tulehdus, jonka torjunnassa tietyt probiootit voivat auttaa.

Odottavan äidin mikrobikanta on tärkeä vauvalle, sillä ensimmäinen kontakti mikrobeihin tapahtuu jo kohdussa.

Onko probioottien nauttimisella vaikutusta sairastamiseen?

Tietyt probiootit lyhentävät pikkulasten ripulitautien kestoa. On näyttöä, että hengitystieinfektioissakin sairauden kesto lyhenee probioottien vaikutuksesta. Nykyisin monet kansainväliset lasten terveyden alan asiantuntijajärjestöt suosittelevat probioottien nauttimista infektiokautena.

Miten probiootteja tulee nauttia?

Ei ole väliä, nauttiiko probiootteja kuurina vai silloin tällöin, sillä mikrobit lisääntyvät suolistossa. Riskiajankohtina, kuten imetystä lopettaessa tai päiväkotia aloittaessa, voi olla hyvä nauttia probioottivalmistetta päivittäin. Apteekista saa pikkuvauvoillekin sopivia valmisteita. Probiootteja lisätään myös joihinkin elintarvikkeisiin.

Auttavatko probiootit kaikissa sairauksissa?

Joskus kuulee väitettävän, että probiootit auttavat kaikkiin vatsavaivoihin. Näin ei ole, vaan ne toimivat tietyissä tarkoituksissa, kuten viruspohjaisen infektion hallinnassa. Jos vatsavaivat jatkuvat, on syytä hakeutua lääkärin tutkimuksiin.

Asiantuntijoina infektiotautiopin emeritusprofessori Olli Ruuskanen ja lastentautiopin professori Erika Isolauri Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X