Yksi leipäviipale päivässä voimistaa riskiä, että altis pikkulapsi sairastuu keliakiaan

Fyysisten oireiden lisäksi keliakia voi aiheuttaa lapsilla tunne-elämän ja käytöksen ongelmia. Keräsimme yhteen 5 faktaa ja uutta tietoa lasten keliakiasta.

Teksti Päivi Pelkonen
Kuvat iStock
mikä laukaisee keliakian
Kaksi uudehkoa tutkimusta antaa kaivattua lisätietoa lasten keliakiasta.

1. Lapsen hoitamaton keliakia on yhteydessä kasvuun.

Lapsilla hoitamaton keliakia voi heikentää muun muassa kasvulle tärkeiden foolihapon ja raudan imeytymistä. Mitä aikaisemmin sairaus todetaan sitä parempi, sillä ainut keino hoitaa keliakiaa on elinikäinen gluteeniton ruokavalio.

Tyypillisimmät oireet ovat ripuli, löysä uloste, ylävatsaturvotus, vatsakipu ja painon lasku. Osalla keliakiaa sairastavista voi olla myös iho-oireita.

Keliakia on vahvasti perinnöllinen. Nykyiset vasta-ainemittaukset verestä ovat varsin luotettavia antamaan viitteitä keliakiasta. Varmin keino sairauden todentamiseksi on koepalan ottaminen ohutsuolesta, mutta sitä ei aina tarvita diagnoosin saamiseksi.

2. Mitä enemmän gluteenia syö, sitä todennäköisemmin altis sairastuu.

Uudessa tutkimuksessa keliakialle geneettisesti alttiit alle 5-vuotiaat lapset sairastuvat sitä todennäköisemmin mitä enemmän gluteenia he söivät. Viime syksynä julkaistussa tutkimuksessa oli mukana myös suomalaisia lapsia.

Tämä tarkoittaa siis sitä, että jo muutaman gramman päiväannos, esimerkiksi yksi vehnäleipäviipale tai 150 gramman pasta-annos, lisää sairastumisriskiä.

– Yllättävää oli, että yhteys oli niin voimakas. Toisaalta viljojen aloittamisikä ei näytä olevan yhteydessä taudin kehittymiseen, toteaa hankkeessa mukana ollut THL:n tutkimusprofessori Suvi Virtanen.

Miten sitten tulokset vaikuttavat tietoon lasten keliakiasta ja hoidosta? Voi olla, että tämä johtaa jossain vaiheessa perinnöllisesti alttiiden lasten systemaattiseen seulontaan jo varhaisessa vaiheessa. Virtasen mukaan vielä tähän ei kuitenkaan voida mennä yhden tutkimuksen perusteella.

3. Suomalaiset eivät välttämättä ole alttein kansa.

Joidenkin teorioiden mukaan D-vitamiinin puutoksella voisi olla yhteys keliakiaan. Teoriaa on tukenut tilasto, jossa keliakiaa on havaittu enemmän Pohjois-Suomessa kuin Etelä-Suomessa.

– Tarvitaan lisätietoa maiden välisestä vertailusta. Ei voida sanoa, että suomalaiset sairastuvat keliakiaan muita enemmän. Toteamattomien keliakiatapausten lukumäärä voi olla erilainen eri maissa, Virtanen toteaa.

–  Voi olla, että Etelä-Euroopassa on yhtä paljon keliakiaa, mutta kaikkia tapauksia ei ole todettu, koska asiaa ei ole riittävästi tutkittu.

”Lapsen keliakia ei ole maailmanloppu” – äidin 10 vinkkiä gluteenittomaan elämään

hoitamaton keliakia

Tutkimuksessa keliakialle geneettisesti alttiit lapset sairastuivat sitä todennäköisemmin mitä enemmän gluteenia saivat.

4. Tiede ei vielä tunnista kaikkea, mikä laukaisee keliakian.

Keliakiaa sairastaa yksi prosentti lapsista ja kaksi prosenttia aikuisista. Vaikka keliakiaan voi sairastua minkä ikäisenä tahansa, suurin osa tapauksista todetaan vasta aikuisina.

Keliakiassa viljatuotteiden sisältämä valkuaisaine, gluteeni, on terveydelle haitallista. Gluteenia on erityisesti vehnässä, mutta myös rukiissa ja ohrassa. Gluteeni vaurioittaa ohutsuolen limakalvon nukkaa, mikä heikentää ravintoaineiden imeytymistä.

Gluteenin saanti ei yksistään selitä kaikkia sairastumisia. Todennäköisesti on olemassa vielä joku osin tuntematon, ulkoinen tekijä, mikä laukaisee keliakian.

Virusinfektioiden on epäilty olevan yksi tällainen tekijä. Näyttöä virusten ja muiden mikrobien mahdollisesta vaikutuksesta tarvitaan kuitenkin lisää.

5. Piilevä keliakia voi selittää lapsen tunne-elämän ongelmia.

Keliakialla saattaa olla yhteyttä myös lasten ahdistuneisuuteen ja käytösongelmiin. Viime syksynä julkaistun tutkimuksen mukaan yhteys oli selvä lapsilla, joilla oli verikokeessa todettu geneettinen alttius keliakialle. Yhteydet eivät selittyneet vatsa- ja suolisto-oireilla.

Samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemminkin tutkimuksissa, joissa on tarkasteltu jo keliakiadiagnoosin saaneita lapsia.

 Lähteet: THL:n tutkimusprofessori Suvi Virtanen, Duodecim, Terveyskirjasto, Terveyskylä, Käypä hoito, Pediatrics

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä