Onko uhmaiästä mitään hyötyä? Tätä kaikkea lapsi oppii uhmatessaan

Elämä uhmaikäisen kanssa tuntuu välillä uuvuttavalta. Miksi joka asiasta pitää kiukutella ja vääntää? Uhmaikä on kuitenkin tärkeä kehitysvaihe, joka opettaa lapsille olennaisia taitoja.

Teksti Kaksplussan toimitus
Mitä hyötyä uhmaiästä on?

Lapsen uhmaikä on vanhemmille välillä uuvuttavaa aikaa. Kaikella väännöllä on kuitenkin tarkoitus, sillä tärkeän kehitysvaiheen kautta lapsi oppii pitämään puolensa ja säätelemään tunteitaan, erityisesti kiukkua.

Aggressioon liitetään usein raivon ja kostonhimon kaltaisia negatiivisina pidettyjä tunteita, mutta samat tunteet voivat synnyttää myös määrätietoisuutta ja sinnikkyyttä, jotka ohjaavat ihmistä puolustautumaan, selviytymään ja itsenäistymään. Uhmaikää voisi siis kutsua myös itsenäistymiskasvuksi.

– Aggressio on energianlähde, josta pulppuaa oman tahdon kasvua ja rohkeutta ottaa omaa tilaa. Niinpä lapset kiukkuavat ja riitelevät aikuisen mielestä usein aivan turhista asioista tai syyttä suotta, toteaa lastenpsykiatri Raisa Cacciatore Väestöliiton julkaisemassa Kiukkukirjassa.

– Vanhempien olisi tärkeää tietää, että moni konflikti ja riita tukevat sosiaalisten taitojen, itsehillinnän ja tunteiden kanavoinnin harjoittelua.

Cacciatore muistuttaa, että lapsen on helpompi ohjailla elämäänsä, jos hän pystyy nimeämään eri tunteidensa sävyjä. Tämä vaatii sitä, että lapsi opetetaan tunnistamaan tunteet ja puhumaan niistä.

– Lasta ei pidä kieltää kokemasta tunteita, eikä lapsen suuria tunteita pidä vähätellä. Tunteet kannattaa elää ja tuulettaa, tavalla tai toisella.

Kuinka jaksan uhmaa?

1. Ota uhma luottamuksen osoituksena; se osoittaa, että lapsi tuntee olonsa turvalliseksi.

2. Ymmärrä, että uhma on osa normaalia kasvua. Kiukutteleva lapsi ei tee sinusta huonoa vanhempaa.

3. Uhma ei kestä ikuisesti. Usein uhmavaihetta seuraa seesteisempi vaihe.

4. Hyväksy se, että tunnet negatiivisiakin tunteita lastasi kohtaan.

5. Lapsi ei saa joutua aikuisen terapeutiksi. Puhu uhman herättämistä tunteistasi aikuisten kanssa.

6. Kerro lapselle, miksi olet vihainen tai ärtynyt: ”Äitiä huolestuttaa, että emme ehdi ajoissa päiväkotiin.”

7. Älä laske epäonnistumisiasi, niitä tulee jokaiselle vanhemmalle.

8. Jos et jaksa, hae apua esimerkiksi perheneuvolasta.

Lähteet: Psykologi Suvi Larun haastattelu ja Raisa Cacciatoren Kiukkukirja (Väestöliitto)

Tiesitkö tämän?

2–3-vuotiaiden ja heidän vanhempiensa välille syntyy pieniä konflikteja joka kolmas minuutti, eli 20 kertaa tunnissa.

2–3-vuotiaan ja hänen vanhempansa välillä syntyy päivittäin isompia konflikteja 3 tai 4 kertaa tunnissa.

Lähde: Alfvén & Hofsten: Uhmakirja (Tammi)

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä