Uhmaikä on syvältä, mutta ainakin siitä jää parhaat tarinat – ”Lapsi sai kohtauksen, kun en antanut syödä ruuvimeisselillä”
Millaisia uhmakohtaukset parhaimmillaan ovat? Hirmuharmitus voi syntyä vaikka silloin, kun mustikkapiirakassa on mustikoita.
”Meidän 1,5-vuotiaalle tulee pieni uhmakohtaus milloin mistäkin. Kesällä hän sai maistaa ensimmäisiä kertoja jäätelöä. Yritin auttaa, ettei jäätelö tippuisi. Yritin myös kääntää jäätelön, jotta hän saisi syötyä toiseltakin puolelta. Monesti saivat jäätelöt ja tikut lentää, kun lasta kiukutti tällainen auttaminen niin kovasti.”
”Menin kysymään lapselta, haluaako hän aamupalaksi jotain muuta kuin banaanin. Lapsi sitten totta kai halusi sitä ’muuta’. Tätä seurasi pitkä itku.”
”Itku alkoi kuin tyhjästä, kun lähdimme ajamaan autolla kauppaan. Huuto vain jatkui ja jatkui hysteerisesti. Matkan aikana lapsi sai sitten lopulta sanotuksi, että hän olisi halunnut vetää itse takaoven kiinni perässään. Meidän piti pysähtyä, että lapsi sai avata ja sulkea oven. Raivari loppui kuin seinään.”
”Pojallamme oli synttärit. Yritimme laulaa 3-vuotiaalle onnittelulaulua, mutta se oli vaikeaa, sillä pieni mies huusi samalla pää punaisena, että haluaa olla vain 2-vuotias.”
Lue myös: Uhmaikä – kuinka kestää tunteet ja tukea lapsen kasvua?
”Kun ensilumi tuli, teimme lumitöitä koko päivän. Seuraavana aamupäivänä menimme taas ulos, mutta lumi olikin sulanut. Vähän alle kaksivuotias lapsemme seisoi keskellä pihaa lumikola molemmissa käsissään ja huusi noin 45 minuuttia sulaneen lumen vuoksi. Sitten kannoin hänet huutavana sisälle lounaalle. Se ulkoilu kului rattoisasti.”
”Kaksi lastani sai antibioottikuurin, jolloin kolmas lapseni huusi: ’Aina vaan noi kaksi saa jotain!’ Yritin selittää, että on hyvä, ettei hän ole kipeä ja tarvitse lääkkeitä, mutta puheeni ei auttanut.”
Mustikkapiirakassa olikin mustikoita
”Tein mustikkapiirakkaa, jota lupasin lapsille iltapalan jälkeen. Kaksi pienintä söi iltapalan reippaasti ja sai piirakkaa. 5-vuotias kieltäytyi syömästä mitään muuta kuin mustikkapiirakkaa, mutta pidin tiukan linjan, että ensin syödään muuta. Tästä asiasta 5-vuotias veti 20 minuutin raivarit ja huusi räkä poskella. Vihdoin poika sai syötyä muutaman puraisun leivästä, ja annoin sitten hänelle pienen palan mustikkapiirakkaa. Poika oli onnellinen, kunnes alkoi itku ja huuto siitä, että piirakassa on mustikoita.”
”Kun keräsin koiran kakan pussiin, poikani sai itkupotkuraivarit, koska pussiin meni kakan mukana myös heinää. Eihän sinne heinää pidä kerätä!”
”4-vuotiaamme jäi istumaan kerrostalomme portaikkoon ja suuttui, kun isosisko, joka myös oli tulossa yhtä matkaa kotiin, näki hänet siinä. Tämä sama on toistunut kolmena päivänä peräkkäin, ja joka ikinen kerta tästä on seurannut yli tunnin uhmakiukkuhuuto: ’En lopeta, koska toi näki mut!’”
”Kohtaus saattaa seurata, jos vain tuulee väärästä suunnasta tai jos satun katsomaan lapseen päin tai erehdyn antamaan haarukan, kun pikkuherra olisikin halunnut syödä ruuan ruuvimeisselillä.”
”Lapsi halusi isältään työmatkatuliaisena tietyn pikkuauton. Keskustelimme etukäteen, että mikä olisi seuraava toive, jos autoa ei sattuisi löytymään. Siitä alkoi hirveä raivo, eikä hän enää halunnut kuulemma mitään.”
”Neiti halusi, että hampaat pesee isi. Ongelma syntyi siitä, että olimme jo hyvässä yhteisymmärryksessä pesseet hampaat, eikä isi ollut edes kotona.”
Klassikko: Uhmakohtaus kaupassa
”Kaupassa kiukun syy vaihtui joka hyllyn kohdalla. Kassajonossa kysyin 3-vuotiaalta tytöltäni: ’Mistä sinä aloitkaan kiukutella?’ Hän vastasi, että ei muista, mutta kiukuttelee silti. Niin hän jatkoi kiukutteluaan. Tulipahan hymy muiden kassajonossa olevien kasvoille lapsen kiukuttelusta huolimatta.”
”Lapsi oli myrtsinä päiväkotipäivän jälkeen, sillä hänen kaverinsa oli löytänyt vihreän kävyn, mutta hän ei. Käpyjä oli kuulemma niin vähän, että hänelle ei riittänyt, mutta kaikilla muilla oli kuitenkin sellaiset. Otin lapsen syliin ja rauhoittelin häntä, mutta lapsi päättikin muksauttaa minua käteen kivellä, sillä häntä harmitti niin kovasti. Onneksi kotimatkalla tieltä löytyi vihreä käpy, niin maailma ja päivä pelastuivat.”
”Lapsi sai risteyksessä päättää, mihin suuntaan jatketaan, mutta halusikin sitten pyörtää päätöksensä, kun olimme jo kääntyneet. Uhmakohtaus toistui joka risteyksessä, kunnes vastaan tuli jäätelöauto ja hän sai jäätelön. Kyllä tuli kaikesta tästä onnistunut olo: teki mieli kutsua itseään vuoden kasvattajaksi.”
”Lapsi ei saanut koskea nokkoseen. Tätä seurasi raivo, joka päättyi siihen, että poika juoksi nokkosen luokse, koski siihen ja sai uuden raivarin, kun kukka puraisi.”
Lue myös: Se itku, kun iskä laittoi ”liikaa pyörävoimaa” – 15 ikimuistoista raivaria
Lähde: Kaksplussan Facebook-sivu
Kommentit (9)
Kolme tytärtni miettivät 3/4/5 vuotiaat mikä heistä tulisi isona. Pieni oli hyvin valoisa ja iloinen tyttö, ja hän sitten kertoi meille haluavansa olla ilotyttö, seuraava halusi olla poliisikoira, ja kolmas presidentti. 😂
Lapseni sanoi neljävuotiaana klassikoksi jääneen ”En lähde enkä jää”. Mitäpä äiti siihen sitten.
Kun kysyimme 3-vuotiaalta pojanpojaltamme, että miten ihmeessä sä kerkiätkin joka paikkaan ni hän sanoi, että: ”kuule mummi, minulla on niin paljon turhaustehoa minun päässä”! 😂😂😂😂😂
Tavattiin lapsenlasten kanssa ulkona kauniina päivänä. Lähtiessäni toinen piti minusta kiinni ja heittäytyi kadulle vaatien itkien päästä mukaani eikä kotiin. En ollut menossa kotiini vaan pitkän matkan päähän julkisilla ja yritin selittää asiaa. Siinä tilanteessa vanhempi vaikutti hoitavan tilanteen hyvin vaikka olihan pienen reaktio koskettava eikä pelkästään uhmakas. Jonkun ajan päästä kaikki kontaktini lopetettiin ihan yhtäkkiä jyrkällä tekstiviestillä. Julmat ja valheelliset perustelut oli tulleet läheiselleni viranomaistietä ja hän puuttui asiaan, ilmeisesti minunkin täytyy. Olen itse kasvatusalan ammattilainen enkä ole toiminut epäreilusti vaan auttanut tarvittaessa joten olen kauhuissani.
Poika 2v saa hepulin, jos ei saa tehdä tiettyjä asioita kuten avata hanaa/ovea/laittaa valoa päälle ensimmäisenä. Kun on esikoinen, niin olen antanut tehdä itse, mutta alkanut miettiä kuinka tiukkana pitää olla, vaikka asia on sinänsä merkityksetön. Eli onko hyväksi antaa lapsen päsmäröidä?
Jos noin pienistä asioista löytää ilonsa, niin ei sitä tarvi alkaa repimään sen käsistä väkipakolla irti liian hemmottelun pelossa :D Ehkä sitte jos sille on oikeesti joku järkevä syy, kun että on kiire tai vastaavaa eikä ehtis odotella sitä lasta tekemään kaiken ensin tai että se ois epäreilua muille lapsille jotka haluais tehä sen välillä. Rohkase ennemminki löytämään samanlaista iloa pienistä asioista että oppii myöhemminki unohtamaan paljon isommat elämän pettymykset nopeampaa.
Tytär halusi 2-v:nä pakata kaupassa kaiken mihin yletti ostoskärryyn ja sai hirveän raivokohtauksen en ostanut niitä. Makasi kaupan lattialla lihahyytelöpaketti kädessä ja kiljuu haluavansa sen.
Nim. Merk. Kasvissyöjä
Lenkillä ollessamme 2,5v lapsi haluaa päättää suunnan minne mennään. Joka päätöksen jälkeen, hän päättääkin uuden suunnan. Kun viitisen minuuttia ole lykännyt sisaruskärryjä muutaman metrin matkaa edes takas ja kiskonut koiraa, suuntaan jos toiseen, teen itse valinnan. Huutohan siitä seuraa, mutta onneksi AINA tulee uusi risteys ja voi kaiken aloittaa alusta! ;)
5 vuotias alkoi itkemään kun aurinko ei enää laskekaan enää ennen hänen nukkumaan menoa. Koitin selittää tilanteen mutta itku jatkui koska hän ei voi nukkua jos aurinkokaan ei saa nukkua