Ehkäisy synnytyksen jälkeen – 10 kysymystä
Synnytyksen jälkeen korostuu helpon ja varman ehkäisyn tarve, ellei sitten pikkusisarus ole toiveissa. Mikä ehkäisymenetelmä synnytyksen jälkeen kannattaisi valita?
Itselle parhaan ehkäisykeinon löytymiseen synnytyksen jälkeen voi kulua vuosia, sillä sen oikean löytää vain kokeilemalla. Hormonaalinen ehkäisy on varminta ja suosituinta, mutta hormonittomiakin menetelmiä löytyy.
Pikkulapsivuosina ehkäisy voi herkästi unohtua arjen väsymyksessä. Imetys suojaa raskaudelta vain kolmen ensimmäisen kuukauden aikana ja kun kyseessä on täysimetys, johon ei kuulu yli neljän tunnin pausseja.
1. Mikä olisi varma ja hyvä ehkäisykeino synnyttäneelle naiselle?
Varmimpia ehkäisykeinoja synnytyksen jälkeen ovat hormonikierukka tai ihon alle laitettava ehkäisykapseli. Hormonikierukan ehkäisyteho on 99,8 prosenttia ja kapselin 99,95 prosenttia (luku kuvaa sitä, kuinka moni nainen ei tule raskaaksi vuoden käytön aikana). Kumpaankaan menetelmään ei liity unohtamisen riskiä, joka laskee pillereiden ehkäisytehoa.
Hormonikierukan ja ehkäisykapselin etuna on myös se, että vaikutus perustuu keltarauhashormoniin, johon ei liity kohonnutta veritulppariskiä. Hormonikierukkaa käytetään myös runsaiden kuukautisten hoitoon, sillä se vähentää vuotoja tehokkaasti.
Kierukan tai kapselin asentaa lääkäri; kierukka asennetaan kohtuun ja kapseli tyypillisesti olkavarteen. Ehkäisyteho säilyy kummassakin valmisteesta riippuen 3–5 vuotta.
Lue myös: Äiti, laihduta turvallisesti synnytyksen jälkeen
2. Miten pian synnytyksen jälkeen voi asennuttaa kierukan?
Kierukka voidaan asentaa synnytyksen jälkeen jo jälkitarkastuksen yhteydessä. Kuukautisten alkamista ei tarvitse odottaa.
Lue myös: Kaikkien aikojen kummallisimmat ehkäisykeinot
3. En halua kierukkaa tai kapselia. Mitä muita vaihtoehtoja on?
Minipillerit voi aloittaa heti synnytyksen jälkeen, imetys ei ole este. Ne sisältävät pelkkää keltarauhashormonia, ja niiden ehkäisyteho on 95 prosenttia.
Yhdistelmäehkäisypillerit ovat käytetyin hormonaalisen ehkäisyn muoto. Laskimotukosriskin vuoksi niitä ei voida aloittaa kuin vasta kolmen kuukauden kuluttua synnytyksestä, ja tällöinkin vain, jos äiti ei imetä. Yhdistelmäehkäisypillerit voivat vähentää maidoneritystä, ja siksi imettävä äiti voi aloittaa ne vasta kuuden kuukauden kuluttua synnytyksestä.
Ehkäisyn lisäksi ne vähentävät kuukautisvuotoja ja -kipuja sekä ennaltaehkäisevät munasarjasyöpää ja kohdunrungon syöpää. Jos valitset ehkäisypillerit, pilleri on muistettava ottaa joka päivä.
Yhdistelmäehkäisypillereitä ei suositella ehkäisyksi synnytyksen jälkeen, jos olet yli 35-vuotias ja tupakoit, tai jos lähisukulaisellasi on ollut verisuonitukoksia jo nuorena. Tämä johtuu siitä, että niiden sisältämään estrogeeniin sisältyy hieman kohonnut veritulppariski. Riski on kuitenkin pieni: raskausaikana veritulppariski on pillereiden aiheuttamaa riskiä suurempi.
Ehkäisylaastarissa ja -renkaassa on samat vaikuttavat aineet kuin yhdistelmäehkäisypillereissä eli estrogeeni ja keltarauhashormoni. Niiden etuna on se, että ehkäisyä ei tarvitse muistaa joka päivä. Ehkäisylaastari vaihdetaan kerran viikossa, ja ehkäisyrengas asetetaan emättimeen kolmeksi viikoksi kerrallaan. Yhdistelmäehkäisypillereiden, ehkäisylaastarin ja -renkaan ehkäisyteho on 95 prosenttia.
Sopivan ehkäisyn valintaan vaikuttavat iän lisäksi paino, terveydentila, kuukautisvuodon määrä ja kesto sekä käytössä oleva lääkehoito. Omasta tilanteesta kannattaa keskustella gynekologin kanssa.
Lue myös: Näin löydät itsellesi parhaan ehkäisyn
4. Mitkä ovat hormonaalisen ehkäisyn yleisimmät haittavaikutukset?
Yleisimmät haitat ovat turvotus, painon nousu ja päänsärky. Haittavaikutukset ovat kuitenkin yksilöllisiä, joten itselleen parhaiten sopivan ehkäisyn löytää vain itse kokeilemalla – ystävien kokemuksista tai netin kertomuksista ei siis ole juuri apua. Osa saa haittoja enemmän, osa vähemmän.
Lue myös: E-pilleri lihottaa, imetys on varma ehkäisy: nämä ehkäisymyytit eivät ole totta
5. Mikä ehkäisymenetelmä sopii, jos ei halua käyttää hormonaalista ehkäisyä?
Kuparikierukka ja kondomi ovat hormonittomia ehkäisykeinoja. Kondomi on myös ainoa seksitaudeilta suojaava ehkäisykeino. Sen ehkäisyteho on kuitenkin hormonaalisia ehkäisykeinoja huonompi, noin 82 prosenttia.
Kannattaa myös muistaa, että öljypohjaiset liukasteet tai emättimeen käytettävät lääkkeet saattavat heikentää kondomin ehkäisytehoa.
Kuparikierukka lisää monilla naisilla vuodon määrää, mikä vähentää sen suosiota. Kuparikierukka estää hedelmöittymisen mekaanisesti, ja se on luotettava ehkäisykeino: teho on 99,2 prosenttia.
Lue myös: Väsyttääkö vauva-arki? Saatat kärsiä tämän aineen puutoksesta
6. Mikä ehkäisy tulee halvimmaksi?
Kuparikierukka on ehkäisykeinoista halvin: hinnaksi tulee noin 2,5 euroa kuukaudessa. Hormonikierukka on seuraavaksi edullisin, hinnaksi tulee noin 3–4 euroa kuukaudessa valmisteen käyttöajasta riippuen. Ehkäisykapselin hinta on lähes samalla tasolla, 3–5 euroa kuukaudessa valmisteen käyttöajasta riippuen.
Keskustele: Kuparikierukka ja raskaus
7. Haluamme lähivuosina toisen lapsen. Mikä ehkäisy olisi järkevä?
Kierukkaa tai kapselia ei ehkä kannata asennuttaa, jos mietitään hintaa, joten sopiva ehkäisy voisi olla minipillerit, yhdistelmäehkäisypillerit, ehkäisylaastari tai -rengas tai kondomi.
Lue myös: Ehkäisy synnytyksen jälkeen: kierukka vai ei?
8. Onko varmoihin päiviin luottaminen riski?
Kyllä, sillä luonnonmenetelmän käyttö perustuu ovulaation ajankohdan tunnistamiseen, mikä edellyttää säännöllistä kuukautiskiertoa ja ovulaation merkkien tunnistamista. Yhdynnästä tulisi myös pidättäytyä hedelmällisenä ajanjaksona, jonka pituus on keskimäärin 10 vuorokautta.
Munasolun irtoamista voidaan arvioida mittaamalla kehon lämpö aamulla ennen ylösnousua. Niin sanotut ehkäisytietokoneet perustuvat aamulämmön mittaamiseen, jonka perusteella ne pyrkivät tunnistamaan, milloin nainen voi tulla raskaaksi ja milloin ei. Peruslämpö nousee 0,3–0,5 astetta, kun munasolu on irronnut.
Kierron hedelmällisin ajankohta on kuitenkin tässä vaiheessa ohitettu, joten menetelmää ei voi käyttää kierron hedelmällisen ajankohdan ennustamiseen. Peruslämmön lisäksi voidaan seurata kohdunkaulan liman erittymistä ja laatua. Luonnolliset ehkäisymenetelmät ovat epäluotettavia.
Lue myös: Yksin raskaana? 8 vinkkiä yksinodottavalle äidille
9. Milloin kannattaa harkita sterilointia?
Jos lapsiluku on täynnä eikä voi tai halua käyttää hormonaalista ehkäisyä, kannattaa miettiä myös sterilointia. Miehille toimenpide on paljon helpompi tehdä kuin naisille, mutta silti naisille tehdään Suomessa edelleen hieman enemmän sterilointeja kuin miehille. Steriloinnin on tarkoitus olla lopullinen. Se on myös varma ehkäisykeino: teho on miehellä 99,9 prosenttia ja naisella 99,6 prosenttia.
Keskustele: Ehkäisy
10. Ehkäisy unohtui. Miten jälkiehkäisy hoidetaan?
Jälkiehkäisyyn käytetään eniten keltarauhashormonia sisältävää pilleriä, jota saa apteekista ilman reseptiä. Jos tabletin vaikuttava aine on levonorgestreeli, lääke pitää ottaa viimeistään 72 tunnin kuluessa yhdynnästä. Jos taas kyseessä on ulipristaalia sisältävä tabletti, raja on viisi vuorokautta yhdynnästä. Ulipristaalin käyttöä ei suositella imetyksen aikana.
Jälkiehkäisyyn voidaan käyttää myös kuparikierukkaa. Sen voi asentaa vain, jos yhdynnästä on korkeintaan viisi vuorokautta. Samalla hoituu myös jatkoehkäisy.
Juttua varten on haastateltu naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, dosentti Mervi Halttunen-Niemistä ja VL-medin ylilääkäriä Dan Apteria. Lähteinä myös naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitisen artikkelit Raskauden ehkäisy ja Kierukka (Terveyskirjasto, Duodecim) sekä raskauden ehkäisyn Käypä hoito -suositus (Duodecim).
Lue myös: Kuparikierukkaa voi käyttää jälkiehkäisynä
Kommentit (1)
Miulla oli nuo mini pillerit kuulauden,ni lens vessan pöntöstä alas ? Oha hirveitä raivo kohtauksia iha turhista asioista ja sit vaik ois pitäny lääkkeeni kanssa sopia ni eheiii! Miehelle riitti ja pillerit lens? Ja nyt jos perheenlisäystä tulee ni sit tulee ja oha kumi keksitty?