Vanhemmuus Äidin terveys
30/08/2017

Kun raskauspahoinvointi vie tiputukseen – hyperemeesin oireet ja hoito

Noin prosentti raskaana olevista naisista kärsii niin rajusta pahoinvoinnista, että se vaatii sairaalahoitoa. Miten hyperemeesin erottaa normaalista pahoinvoinnista, ja koska pitää mennä lääkäriin?

Kun raskauspahoinvointi vie tiputukseen – hyperemeesin oireet ja hoito

Noin prosentti raskaana olevista naisista kärsii niin rajusta pahoinvoinnista, että se vaatii sairaalahoitoa. Miten hyperemeesin erottaa normaalista pahoinvoinnista, ja koska pitää mennä lääkäriin?

Suurin osa naisista kärsii raskauspahoinvoinnista, joka on voimakkainta raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Joskus oksentelu on niin runsasta, ettei edes vesi pysy sisällä, eikä olo kohene raskauden edetessä.

Toimintakyvyn lamauttavaa, pitkäkestoista raskauspahoinvointia kutsutaan hyperemeesiksi. Tällöin normaalit niksit eivät helpota oloa, vaan naisen ravinnonsaanti ja nesteytys pitää turvata sairaalassa.

Lue myös: Näin helpotat raskauspahoinvointia – parhaat vinkit kuvotukseen

Jääpalat, merisuola ja helposti oksennettavat murot – lue äitien vinkit raskauspahoinvointiin

Hyperemeesi tekee arjesta mahdotonta

Normaalissa raskauspahoinvoinnissa nainen saa syötyä tai juotua edes jotain pientä, vaikka olo olisi voimaton. Hyperemeesi sen sijaan on lamauttava tila. Etenkin raskausviikot 9−13 ovat vaikeaa aikaa, sillä jopa vesi, mehu ja mehukeitot tulevat ylös.

Normaali pahoinvointi helpottaa yleensä viikon 12 tienoilla. Hyperemeesi taas jatkuu yleensä raskauden puoliväliin saakka. 10−20 prosenttia naisista kärsii pahoinvoinnista koko raskausajan, jopa vielä pari päivää synnytyksen jälkeen.

Jatkuva oksentelu voi aiheuttaa painon putoamista, aliravitsemusta, kuivumista ja aineenvaihduntahäiriöitä. Pienetkin arkiaskareet voivat olla mahdottomia, ja nainen voi joutua kuukausiksi sairauslomalle.

Keskustele: Milloin tämä raskauspahoinvointi loppuu?

Pahoinvointi on hyperemeesiä, kun:

  • Se jatkuu raskausviikolle 21 tai pidempään.
  • Nainen oksentaa kymmeniä kertoja päivässä ja hänen kehonsa kuivuu.
  • Lopulta oksennus on pelkkää sappinestettä, jonka seassa voi olla verta.
  • Naisen paino putoaa yli 5 prosenttia.
  • Heikotukseen liittyy pyörtyilyä ja sykkeen nousua.
  • Oksentelu aiheuttaa kovia lihaskipuja selkään ja vatsaan.
  • Päätä särkee jatkuvasti, ja haju- ja makuaisti herkistyvät sietämättömän paljon.
  • Käsiä ja jalkoja paleltaa ja niissä on tuntohäiriöitä.
  • Virtsa tuoksuu makealle paastotilassa syntyvien ketoaineiden vuoksi.
  • Nainen joutuu vuodepotilaaksi ja tarvitsee apua pienissäkin arkitoimissa.
  • Jatkuva huonovointisuus, avuttomuus ja ympäristön ymmärtämättömyys aiheuttavat masentavat ja ahdistavat.

Hyperemeesin syy on mysteeri

Hypermeesin arvellaan olevan osittain perinnöllinen, eikä sen syitä ei tunneta tarkasti. Tutkimuksissa on selvitetty istukkahormonin ja estrogeenin yhteyttä oireisiin. Mitä rajumpaa pahoinvointi on, sitä korkeammalle nämä hormonipitoisuudet nousevat.

Pelkät hormonimuutokset eivät kuitenkaan selitä pahoinvointia. Istukka- ja estrogeenihormonin määrä nousee kaikkien raskaana olevien naisten elimistössä, mutta vain noin prosentti sairastuu hyperemeesiin.

Pahoinvointi saattaa liittyä kilpirauhasen liikatoimintaan, sillä 70 prosentilla hyperemeesipotilaista on kohonneet kilpirauhasarvot. Kilpirauhaslääkitys ei helpota pahoinvointia, mutta kilpirauhasen liikatoiminta voi altistaa sikiön kilpirauhashäiriölle. Tämän vuoksi on tärkeää, että rajusta pahoinvoinnista kärsivän naisen kilpirauhasarvot mitataan, ja liikatoimintaa hoidetaan raskausaikana.

Äidin kuihtuminen on suurin riski

Hyperemeesin suurimpia riskejä ovat äidin aliravitsemus ja kehon kuivuminen. Hyperemeesi voi altistaa naisen myös maksan ja munuaisten toimintahäiriöille, veritulpalle ja autoimmuunisairauksille. Myös synnytyksestä toipuminen voi hidastua.

Riskit ovat onneksi melko pieniä, mutta niihin tulee suhtautua vakavasti. Myös hyperemeesin henkinen kuormitus pitää huomioida. Voimattomuus voi aiheuttaa naiselle masennusta, ja raskausajasta voi jäädä painajaismainen muisto.

Raju, pitkään kestävä ja ennen kaikkea hoitamaton hyperemeesi voi altistaa myös sikiön kompilikaatioille, vaikka nekin ovat melko harvinaisia. Hoitamaton hyperemeesi voi nostaa ennenaikaisen synnytyksen, lapsen alhaisen syntymäkoon, sydänvikojen sekä aivojen ja keskushermoston kehityshäiriöiden riskiä.

Apua nesteytyksestä ja lääkkeistä

Tutkimustiedosta huolimatta pahoinvointiin voidaan suhtautua väheksyvästi. Sen ajatellaan kuuluvan raskauteen, ja äidin voidaan ajatella liioittelevan oireitaan.

Terveysalan ammattilaisetkin voivat olettaa, että kun nainen sanoo, ettei mikään pysy hänen sisällään, hän pystyy imeskelemään edes mehujäätä. Pahimmillaan nainen kuvittelee, että hänen pitää jaksaa tsemppauksen voimalla tilaa, joka vaatii todellisuudessa sairaalahoitoa.

Suonensisäinen nesteytys on hyperemeesin ensisijainen hoitomuoto. Aloissa ajoitettu nesteytys voi lyhentää hyperemeesin kestoa. Sairaalahoitoon kannattaakin hakeutua heti, kun tunnet, ettet selviydy arjesta, eikä edes vesi pysy sisälläsi.

Jos naisen paino laskee yli 5 prosenttia lähtöpainosta, hän tarvitsee letkuravinteita. Raskaana olevalle voidaan määrätä myös pahoinvointilääkkeitä. Jos äiti on täysin toimintakyvytön, eikä sikiö saa tarpeeksi ravinteita, lääkkeiden mahdolliset riskit ovat todennäköisesti pienemmät kuin hyperemeesin haitat. Lääkityksestä pitää kuitenkin keskustella aina lääkärin kanssa.

Keskustele: Mitä lääkkeitä olette saaneet raskauspahoinvointiin?

Vaadi apua huonoon oloon

Äiti on jaksamisensa paras asiantuntija. Jos päiväsi ovat pelkkää oksentelua, olet oikeutettu saamaan hoitoa, vaikka ulkopuoliset kuittaisivat pahoinvointisi normaaliksi.

Tietoa ja tukea saa Suomen hyperemeesiyhdistyksestä. Yhdistyksen nettisivuilta löytyy esimerkiksi kattava listaus hyperemeesin oireista ja sen hoidossa käytetyistä lääkkeistä sekä läheisille ja hoitohenkilökunnalle vinkkejä hyperemeesipotilaan kohtaamiseen.

Joskus jo tieto siitä, että hyperemeesi on todellinen, lamauttava tila, helpottaa naisen henkistä oloa. Tämä on tärkeää, sillä pahoinvointi ja sen vähättely voivat olla niin traumatisoivia kokemuksia, että nainen alkaa pelätä uutta raskautta.

Lukijoiden kokemuksia:

”Pahin, mitä olen kuullut, on että joku on sanonut, ettei pahoinvointia tule, jos ei päästä sitä tulemaan.”

”Kerran olin tipassa, se toi avun joiksikin päiviksi – tajusin sen jälkeen, kuinka huonoon kuntoon olin päässyt: jalat eivät kantaneet eikä pää toiminut.”

”Gyneni kehotti minua menemään töihin, koska en pysty keskittymään huonoon olooni, kun teen töitä.”

”Muutaman kerran meinasin pyörtyä, kun ajoin 2 km matkan jonnekin pakolliseen menoon. Pahoinvoinnin väheksyminen on saanut minutkin raivon partaalle.”

Sitaatit on poimittu tästä rajua raskauspahoinvointia käsittelevästä keskustelusta.

Lähteet: Her Foundation, Hyperemeesi ry, Kilpirauhasliitto, Terve.fi

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.