Vanhemmuus Äidin terveys
15/03/2016

Yksin raskaana? 8 vinkkiä yksinodottavalle äidille

Yksin odottavan raskausaika voi olla stressaavaa, jos tukiverkkoa ei ole ja jos lähipiiri ei ymmärrä äidin tilannetta. Kokosimme 8 asiaa, joita on hyvä pohtia ennen vauvan syntymää. Lue myös lista yksinhuoltajan oikeuksista ja velvollisuuksista.

Yksin raskaana? 8 vinkkiä yksinodottavalle äidille

Yksin odottavan raskausaika voi olla stressaavaa, jos tukiverkkoa ei ole ja jos lähipiiri ei ymmärrä äidin tilannetta. Kokosimme 8 asiaa, joita on hyvä pohtia ennen vauvan syntymää. Lue myös lista yksinhuoltajan oikeuksista ja velvollisuuksista.

1. Tärkeintä on sinun ja vauvasi hyvinvointi

Suojele itseäsi ja vauvaa stressiltä. Ota reilusti etäisyyttä kielteisesti raskauteesi suhtautuviin ihmisiin. Mieti, oletko selitysvelvollinen kenellekään. Sulje korvasi sellaiselta, mikä on haitaksi äitiyteen valmistumisellesi.

Hemmottele itseäsi hyvällä omallatunnolla. Syö ja nuku hyvin, liiku ja rentoudu! Kuuntele vauvan liikkeitä kehossasi ja nauti odotuksesta.

Lue myös: Raskausjooga – 5 tehokasta liikettä odottajalle

2. Mieti, mihin käytät energiaasi

Saatat olla haavoittunut ja keskellä kriisiä tai yhtä hyvin voit elää elämäsi parasta aikaa. Mieti, annatko stressin ja huolten pilata odottamisen ilon?

Sinun perheesi ei ole valmiiksi rikki, vaikka joku saattaa niin väittää. Voit perustaa vahvan perheen, jos tahdot. Ota kynä ja paperia ja tee suunnitelma siitä, millaisen perheen rakennat.

Lue myös: Näin liikut turvallisesti koko raskausajan

3. Älä syyllisty

Olet ottanut kantaaksesi enemmän kuin oman osuutesi. Ole ylpeä! Et voi korvata puuttuvaa isää, mutta voit antaa sataprosenttista äidin rakkautta. Tärkeintä ei ole biologinen isyys, vaan sosiaalinen vanhemmuus.

Lapsesi voi saada hyvän miehen mallin ja sosiaalisen isähahmon isoisästä, kummisedästä, ystävästäsi tai mahdollisesta uudesta kumppanistasi.

Lue myös: Näin erilainen on ensimmäinen raskaus verrattuna toiseen

4. Anna muille aikaa sopeutua tilanteeseesi

Perheesi ja ystäviesi ensireaktio voi olla tyrmistynyt, kun kerrot raskaudestasi. Vielä rajumman vastaanoton voit saada, jos tahdot kertoa lapsenlapsesta miehen vanhemmille.

Yritä olla suuttumatta ja loukkaantumatta. Anna heille aikaa sopeutumiseen. Sukulaiset saattavat olla huolissaan ja pettyneitä. Joskus isovanhemmat hyväksyvät tilanteen vasta sitten, kun vauva tuhisee sylissä.

Keskustele: Kuinka paljon stressi vaikuttaa vauvaan ainakin loppuraskaudesta?

5. Pyydä apua – tarjoa vastapalveluksia

Ryhdy vahvistamaan verkostoasi jo odotusaikana. Pyydä läheisiltäsi apua ja tarjoa vastapalveluksia. Ota neuvolan kautta selvää, mitä palveluja kotikuntasi voi tarjota perheellenne.

Mieti valmiiksi, kuka tulee hakemaan sinut ja vauvan sairaalasta kotiin, kuka auttaa sinua ensimmäisinä viikkoina ja kenelle voit soittaa vaikka keskellä yötä, jos siltä tuntuu. Eivät ydinperheidenkään äidit jaksa ilman toisten tukea.

Pidä huolta jaksamisestasi. Oma hyvinvointisi on tärkeintä, mitä voit lapsellesi antaa.

Lue myös: Odottaja, näin raskaus muuttaa sinua ja kehoasi

6. Huolehdi perheenne oikeuksista

Sinulla on oikeus saada arvostavaa ja asiallista palvelua. Jos törmäät ammattilaisten ennakkoluuloihin, huomauta heille asiasta rakentavasti.

Keskustele: Yksinhuoltaja ja lasten kesäloma

7. Vältä siilipuolustusta sairaalassa

Kun saavut synnytyssairaalaan, saatat ehkä kuulla vakiokysymyksen: ”Tuleeko isä mukaan synnytykseen?” Kysymyksestä ei kannata hikeentyä. Valtamerilaivatkin kääntyvät hitaasti, niin myös sairaaloiden rutiinit. Voit toki huomauttaa, että olisi parempi puhua tukihenkilöstä kuin isästä.

Synnytykseen ei tarvitse välttämättä ottaa ketään mukaan. Jos haluat tukihenkilön mukaan, mutta sopivaa ihmistä ei löydy lähipiiristäsi, kannattaa tiedustella, onko paikkakunnallasi doula-toimintaa tai olisiko joku kätilöopiskelija halukas ryhtymään tukihenkilöksesi.

Sairaalan henkilökunta haluaa tietää, kuka sinut ja vauvan noutaa kotiin. Sama kysymys esitetään myös parisuhteessa eläville äideille. Se ei ole holhoamista, vaan sinun ja vauvan hyvinvoinnista huolehtimista.

Lue myös: Sokea yksinhuoltaja sai kolme lasta hedelmöityshoidoilla

8. Ajattele lapsen parasta

Lapsen biologinen isä voi herätä jossain vaiheessa isyyteen. Siihen voi mennä kuukausia, vuosia, jopa kymmeniä vuosia. Äiti voi kieltää isyyden selvittämisen, mutta jos mies haluaa tunnustaa isyytensä, isyydenselvitys tehdään äidin tahdosta riippumatta.

Tietoisuus omista juurista on aina lapsen etu. ”Isyyskohtauksia” ei tarvitse kuitenkaan sietää. Mies ei voi käydä leikkimässä isää ja häipyä taas. Jos mies haluaa ottaa paikkansa, hänen täytyy ansaita lapsen luottamus hitaasti edeten ja lapsen tunteita tunnustellen.

Jos äiti pitää yksinhuoltajaperhettä vajaana, lapsi kyllä vaistoaa sen. Ole ylpeä vahvasta, rakastavasta perheestäsi!

Selviytymisopit on koottu Oulun Tuike-ryhmän perhevalmennukseen perustuen. Asiantuntijana mukana kätilö Mary Viander-Laine Oulun läänin kätilöyhdistyksestä.

Lue myös: Miten synnytysmasennus vaikuttaa vauvaan?
Keskustele: Isä ei suostu isyystestiin

Yksinhuoltajan oikeudet ja velvollisuudet

Isyyden tunnustaminen

Jotta lapsi saisi oikeuden saada elatusta toiselta vanhemmaltaan ja voisi periä hänet, lapsen isän täytyy vahvistaa isyys. Isä ei voi olla lapsen huoltaja, jos isyyttä ei ole vahvistettu.

Kun lapsi syntyy, tieto hänen syntymästään lähetetään suoraan Väestörekisterikeskuksesta kuntasi lastenvalvojalle, joka ottaa yhteyttä lapsen äitiin. Isyys voidaan selvittää tai tunnustaa vasta lapsen syntymän jälkeen.

Jos isyydestä ei ole epäselvyyttä, vanhemmat tekevät isyyden selvittämiseen liittyvät asiakirjat lastenvalvojan luona, mistä ne lähetetään käräjäoikeuteen vahvistettaviksi.

Mikäli lapsen isä tai isäehdokas ei halua tunnustaa lasta, hänet voidaan velvoittaa tutkimuksiin. Lastenvalvoja vie asian silloin oikeuteen. Tutkimukset ovat pääsääntöisesti ilmaisia. Jos isä vaatii itse isyyden selvittämistä, äiti ei sitä voi estää. Jos isyyttä ei ole tunnustettu, lapsi on oikeutettu kunnan maksamaan elatustukeen.

Keskustele: Kysymyksiä isyyden tunnistamisesta

Elatusvelvollisuus

Lapsen isä on elatusvelvollinen, jos hänet on todettu dna-testeissä tai muuten isäksi. Jos vanhemmat eivät löydä sopuratkaisua, lapsen on nostettava elatuskanne käräjäoikeudessa. Koska hän ei voi sitä itse alaikäisenä tehdä, lähivanhempi hoitaa asian.

Sopimus kannattaa saada kuntoon, vaikka elatusvelvollisella ei olisi maksukykyä lainkaan tai hänen olinpaikkaansa ei tiedettäisi. Kiirettä kannattaa pitää siksi, että tuomioistuin määrää elatusavun maksettavaksi takautuvasti ainoastaan kanteen vireillepanopäivästä lähtien.

Erityisen painavista syistä se voidaan määrätä maksettavaksi takautuvasti vuoden ajalta.

Keskustele: Voiko lasten isä kieltäytyä elatusmaksuista, kun minulla uusi varakas mies

Oheishuoltajuus

Jos haluat, että esimerkiksi isovanhemmat saavat lapsesi huoltajuuden, mikäli sinulle tapahtuu jotain ikävää, ota selvää oheishuoltajuudesta. Tuomioistuin voi päättää, että lapsen huolto uskotaan vanhemman ohella tai sijasta yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on useimmiten lapsen lähisukulainen.

Oheishuoltajuus voidaan myöntää toiselle henkilölle vain silloin, jos tähän on lapsen kannalta erittäin painavia syitä.

Keskustele: Avioero mielessä. Mitenkäs lasten huoltajuus?

Tapaamissopimus

Jos isä on mukana kuvioissa, hänen kanssaan kannattaa tehdä selkeä tapaamissopimus. Jos lapsi ei tunne tapaajavanhempaansa, alle puolitoistavuotiaan lapsen tapaamisaika isänsä kanssa on suositusten mukaan alle kolme tuntia päiväaikaan.

Yöpymiset isän luona ovat suositeltavia vain silloin, jos lapsen ja isän välille on muodostunut läheinen hoivasuhde.

Lisätietoja tapaamissuosituksista: www.yyl.fi .

Lue myös: 6 keinoa selviytyä raskausajan väsymyksestä
Keskustele: Minkälaisia tapaamissopimuksia olette tehneet?

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.